30 Apr

Ain laulain työtäs tee

spr vappu 2012

Niklas Meltio / Suomen Punainen Risti

May Day is internationally known as the workers’ day. Henry Goes Live wishes happy May Day for everyone!

Taas on se aika vuodesta, kun ilmapallot, serpentiini, opiskelijat värikkäine haalareineen ja kellastuneet ylioppilaslakit jalkautuvat katukuvaan – vappu on täällä!

Vappua on tyypillisesti pidetty työväen ja opiskelijoiden juhlana. Sen historia ulottuu kuitenkin aina 700-luvulle pyhän Valpurin aikaan, josta juhlapäivä on myös saanut nimensä. Nykyaikaisen merkityksensä vappu sai 1800-luvulla, jolloin työväen liikkeen ja ylioppilaiden juhliminen saapui suomenlahden yli Ruotsista myös meille. Tänä päivänä toukokuun ensimmäinen onkin siis virallinen vapaapäivä – suomalaisen työn päivä.

Ottamatta kantaa vapun eittämättä poliittiseen luonteeseen, työ on juhlapäivänsä ansainnut.

Työllä on meille suomalaisille suuri merkitys. Se ei pelkästään anna toimeentuloa, joka mahdollistaa elämän perustarpeiden tyydyttämisen, vaan on yksi tärkeä elämänlaatuamme määrittelevä osa. Vaikka työhön suhtaudutaankin nykyään aikaisempaa välineellisemmin, moni suomalainen pitää työtä yhä keskeisenä itsensä toteuttamisen keinona.

Mitä-työ-antaa-sinulle

Vaikka työn ei tule antaa olla minäkuvamme suurin määrittelijä, sen osuutta hyvinvoinnistamme ei myöskään tule väheksyä. Vietämme töissä noin 36,4 tuntia viikossa, 1700 tuntia vuodessa, valtaosan elämästämme. On siis tärkeää, että viihdymme.

Työ tuo elämäämme paljon arvokasta sisältöä. Työ on paikka, missä solmimme suurimman osan aikuisiän ystävyyssuhteistamme. Pääsemme haastamaan älyämme, olemaan luovia ja kehittymään. Siellä pääsemme muuten niin individualistisessa Suomessa olemaan yhteisöllisiä.

Työn motivaattoreita mitattaessa tutkimuksissa korostuvat samat käsitteet, joilla yllättäen on hyvin vähän tekemistä rahan kanssa. Suomalaiset pitävät merkityksellisinä sellaisia hyvin inhimillisiä asioita ja arvoja kuten hyvää työilmapiiriä, tasapuolisuutta, yhteisöllisyyttä, uuden oppimista, vapautta, tukea, mahdollisuutta vaikuttaa ja arvostuksen saamista. Samoja asioita, joita myös Punainen Risti toiminnassaan korostaa.

Sosiaalisuus on sisäänrakennettu ominaisuus ihmisessä – tarvitsemme toinen toisiamme. Töissä, kuten missä tahansa muussakin yhteisössä, yhteisöllisyys on saavutettavissa vain sen jäsenten erilaisuuden hyväksymisellä, aidolla tuella ja luottamuksella. Parhaassa tapauksessa yhteisöllisyys kasvattaa jokaisen yksilön henkilökohtaisia resursseja ja tällä tavalla parantaa hyvinvointia, oppimista sekä tehokkuutta.

Ohjeita-hyvään-vappuun

Samalla tavalla kuin yhteisöllisyys korostuu työn arvottamisessa, Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön tekemän tutkimuksen mukaan myös vapussa suomalaisten mielestä parasta on yhdessäolo ystävien, tuttavien ja läheisten kanssa.

Nautitaan siis huomenna hyvästä ruoasta, seurasta ja toivottavasti hyvistä ilmoista yhdessä toisistamme välitäen ja huoltapitäen.

Henry Goes Live toivottaa kaikille hyvää vappua!

Riikka Hietajärvi

23 Apr

“Att göra något utan att vänta sig något i gengäld är fint och viktigt!”

We continue the series of Red Cross’ principles. Henry Goes Live headed out to the city and asked young people what humanity, impartiality and voluntary service mean to them.

Vi gick ut på stan för att höra vad folk associerar till när de hör några av Röda Korsets principer. Röda Korset har sju grundprinciper, humanitet, opartiskhet, neutralitet, självständighet, frivillighet, enhet och universalitet. De är vägledande i alla delar av Röda Korsets verksamhet.

Vi frågade en handfull typer på gatan vad humanitet, opartiskhet och frivillighet säger dem och på vilket sätt just de använder sig av den principen i sin vardag.

Så här svarade de:

Medverkande:

Sara Floman, Axel Hansson, Alexandra Granberg, Anna Långstedt-Jungar, Sven Fernandez

Elin von Wright

18 Apr

Vähän melua ihmisoikeuspolitiikasta osa 2

Azraq-pakolaisleiri

Emil Helotie / Suomen Punainen Risti

In this second part the chairmen of political youth organisations talk about discrimination and tell what they think is the biggest obstacle to human rights. The elections are tomorrow so remember to vote!

Eduskuntavaalien virallinen vaalipäivä on huomenna sunnuntaina, muista siis käydä äänestämässä! Henry Goes Live haluaa muistuttaa näin uuden vaalikauden kynnyksellä, että ihmisoikeuskysymykset ovat myös poliittisia kysymyksiä. Siksi tiedustelimme poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien näkemyksiä ihmisoikeuspolitiikasta.

Kysely lähetettiin sähköpostitse Demarinuorten, Keskustanuorten, Kokoomusnuorten, Kristillisdemokraattisten Nuorten, Perussuomalaisten Nuorten, Svensk Ungdomin, Vasemmistonuorten sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtajille. Kyselyyn vastasivat Vasemmistonuorten Li Andersson, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton Saara Ilvessalo, Svensk Ungdomin Ida Schauman, Demarinuorten Joona Räsänen sekä Keskustanuorten Teppo Säkkinen.

Jutun ensimmäisen osan pääset lukemaan tästä. Juttusarjan jälkimmäisessä osassa puheenjohtajat pohtivat keinoja vähentää syrjintää, puolustavat kokonaisvaltaista ihmisoikeuspolitiikkaa ja nimeävät suurimman esteen ihmisoikeuksien toteutumiselle.

4. Kuinka merkittävä yhteiskunnallinen ongelma syrjintä on Suomessa (ja jos kyseessä on merkittävä ongelma, kuinka sitä olisi mahdollista vähentää)?

Li Andersson (Vanu): Syrjintä on merkittävä ongelma Suomessa, ja sitä esiintyy kaikkialla yhteiskunnassa. Syrjintään puuttuminen edellyttää, että lainsäädäntö on selkeä ja että ihmisillä on tietoja ja valmiuksia tunnistaa syrjintä. Siksi syrjinnän tunnistamisesta ja siihen puuttumista on tärkeää käsitellä niin kouluissa kuin työpaikoilla. Tasa-arvosuunnitelmien kautta on syrjimättömyyden puolesta linjaamisen lisäksi mahdollista luoda selkeitä pelisääntöjä sille, miten ongelmatilanteissa toimitaan. Erilaiset ennakkoluulot ovat monesti este ihmisten työllistymiselle. Siksi esimerkiksi nimetön työnhaku on hyvä käytäntö, jota soveltaa työnhaussa.

Saara Ilvessalo (ViNO): Syrjintä on huolestuttavasti lisääntyvä ongelma. Lisääntyneeseen vihapuheeseen ja rasismiin pitää puuttua kaikilla. Erityisesti kouluissa täytyy lisätä ymmärrystä erilaisuudesta ja vähemmistöistä esimerkiksi kaikille yhteisillä tunnustuksettomilla uskonnonopetuksen tunneilla.

Ida Schauman (SU): Syrjintä on merkittävä ongelma Suomessa. Syrjintää voidaan vähentää rikkomalla ennakkoluuloja ja lisäämällä ymmärrystä eri väestöryhmien välillä. Poliittisesti voidaan vaikuttaa siihen esim. aktiivisella kotoutuspolitiikalla, panostamalla työllistävään politiikkaan (esim. kehittämällä TE-toimistojen palveluja ja velvollisuuksia), tekemällä sosiaalipolitiikkaa, joka estää eri ryhmien syrjäytymistä sekä takaamalla kaikkien tasavertaiset mahdollisuudet menestyä.

Joona Räsänen (dem): Enemmistö nuorista kokee tulleensa syrjityksi jossain elämän vaiheessa. Vähemmistöön kuuluminen lisää riskiä tulla syrjityksi. Valitettavan paljon syrjintää esiintyy koulussa, työelämässä ja internetissä. Jokaisella ihmisellä on vastuu puuttua ja vastuu välittää. Rasismi ja syrjintä perustvat pelkoon ja tietämättömyyteen sekä aiheuttavat eriarvoistumista. Se vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Syrjinnän ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan sekä yhteiskunnan toimia että ajattelutavan muutosta.

Teppo Säkkinen (kesk): Kaikenlainen syrjintä on aina vakava asia. Kyse on pitkälti kulttuurin ja asenteiden avautumisesta, mutta lain täytyy myös suojata eri ihmisryhmiä syrjinnältä.

Lampedusa

Lampedusa, Tommaso Della Longa / Italian Red Cross

5. Kun on kyse ihmisoikeuksista, tulisiko politiikan painopiste olla Suomen sisäisissä asioissa vai kansainvälisissä kysymyksissä? Miksi näin?

Andersson (Vanu): Ihmisoikeuksien tulee olla painopiste niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Sisäpolitiikan osalta on otettava ihmisten perusoikeudet nykyistä vahvemmin kaiken politiikan lähtökohdaksi. Tällä hetkellä Suomessa tehdään politiikkaa määrittelemällä ensin talouden raamit, ja mitoittamalla sen jälkeen ihmisten perustarpeita suhteessa niihin. Tämä asetelma tulisi kääntää päälaelleen, ja ottaa ihmisten perusoikeuksien toteuttaminen taloudellisten raamien lähtökohdaksi. Samalla tavalla tulee Suomen ottaa ihmisoikeuksien toteutuminen johdonmukaisesti ulkopolitiikan lähtökohdaksi. Tällä hetkellä Suomen kauppapolitiikka, ja erityisesti Israelin ja Saudi-Arabian kanssa käytävä asekauppa, on räikeässä ristiriidassa Suomen julkilausuttujen ihmisoikeustavoitteiden kanssa.

Ilvessalo (ViNO): Painopisteen pitäisi ylipäätään olla ihmisoikeuksien edistämisessä, sillä kotimainen ja kansainvälinen toiminta eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa, vaan päinvastoin tukevat toisiaan.

Schauman (SU): Emme halua asettaa näitä kahta vastakkain. Levottomuus ja ihmisoikeusrikkomukset leviävät herkästi, kansainvälisesti oikeudenmukainen maailma palvelee hyvää ihmisoikeuksien toteutumista myös Suomessa. Uskottava ihmisoikeuksien puolustaminen maailmalla edellyttää myös sitä, että Suomi huolehtii ihmisoikeuksien toteutumisesta kotimaassa.

Räsänen (dem): Ihmisoikeuksien edistämisen pitää kuulua politiikkaamme erottamattomana osana riippumatta siitä, että puhummeko kotimaan asioista vai kansainvälisistä asioista.

Säkkinen (kesk): Kotipesästä on tietysti pidettävä huolta, mutta Suomella on paljon annettavaa ihmisoikeuksien ja ihmisarvon edistämisessä globaalisti esimerkiksi kehityspolitiikan kautta.

Syyria-koulu

Ibrahim Malla / IFRC

6. Mikä on globaalissa mittakaavassa suurin uhka yhtäläisten ihmisoikeuksien toteutumiselle?

Andersson (Vanu): Köyhyys ja ilmastonmuutos.

Ilvessalo (ViNO): Varallisuuden kasaantuminen. Nykyään noin yksi prosentti maailman väestöstä omistaa lähes puolet maailman omaisuudesta. Tähän täytyy puuttua tehokkaalla kehitysyhteistyöllä, tyttöjen koulutuksella, veroparatiisien toimintaan puuttumalla, rahoitusmarkkinaverolla ja edistämällä reilua kauppapolitiikkaa.

Schauman (SU): Suurinta uhkaa on kahdenlaista. Äärimmäinen köyhyys, nälänhätä tai sota voivat tehdä ihmisoikeuksien toteutumisen käytännössä hyvin vaikeaksi. Siksi on tärkeää taata kaikille mm. puhtaan juomaveden saatavuus. Toinen uhkakuva on ihmisoikeuksien tietoinen kitkeminen, vaikka materiaaliset edellytykset ihmisoikeuksille olisivatkin kunnossa. Kansainvälistä demokratia- ja ihmisoikeustyötä tarvitaan autoritäärisen, sortavan politiikan vastaisessa taistelussa.

Räsänen (dem): Köyhyys. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus uhkaavat ihmisoikeuksien toteutumista pahiten. Siksi köyhyyden vastainen työ, koulutusmahdollisuuksien edistäminen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen edistävät myös ihmisoikeuksien toteutumista.

Säkkinen (kesk): Suurin, mutta hiljaa hiipivä uhka on ilmastonmuutos, joka murentaa aivan perustavia elämän edellytyksiä, kuten oikeuden puhtaaseen veteen ja ruokaturvaan. Suurin mahdollisuus globaalisti yhtäläisten ihmisoikeuksien toteutumiselle on naisten aseman parantuminen esimerkiksi koulutuksen ja omistusoikeuden kautta.

Irina Herneaho

16 Apr

Vähän melua ihmisoikeuspolitiikasta

Jordania

Dan Vernon / IFRC

The parliamentary election is held on this Sunday. Our blog wanted to provoke discussion about human rights and interviewed the chairmen of political youth organisations. On this blog post the chairmen assess the past parliamentary term regarding human rights decisions. The next post will be published on Saturday.

Eduskuntavaalit ovat käsillä, ja äänestäjät päättävät, millaista politiikkaa Suomessa seuraavan neljän vuoden aikana tehdään. Tähänastista vaalikeskustelua on hallinnut talousnäkökulma. Henry Goes Live -blogi haluaa kiinnittää vaalikamppailun lopputohinoissa huomiota siihen, että uusi eduskunta määrittelee myös Suomen ihmisoikeuspolitiikan suuntaviivat seuraavaksi vaalikaudeksi. Tenttasimme sähköpostitse kaikkien eduskunnassa istuvien puolueiden poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajia ihmisoikeuskysymyksistä.

Kyselyyn vastasivat Vasemmistonuorten Li Andersson, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton Saara Ilvessalo, Svensk Ungdomin Ida Schauman, Demarinuorten Joona Räsänen sekä Keskustanuorten Teppo Säkkinen. Juttusarjan ensimmäisessä osassa puheenjohtajat arvioivat kulunutta vaalikautta, ehdottavat parannuksia lainsäädäntöön ja pohtivat, mitkä tekijät aiheuttavat Suomessa eriarvoisuutta. Juttusarjan toinen ja samalla viimeinen osa julkaistaan lauantaina.

1. Arvioikaa kulunutta vaalikautta 2011–2015 ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. Missä on onnistuttu, missä taas ei?

Li Andersson (Vanu): Minusta kulunut hallituskausi oli ihmisoikeuksien näkökulmasta poikkeuksellisen huono. Lupauksista huolimatta lasten säilöönotto jatkuu edelleen, translakia ei kahden vuoden valmistelusta huolimatta uudistettu, ja ILO 169:n ratifiointi jäi pöydälle. Tasa-arvoisen avioliittolain eteneminen oli suurin saavutus (ja erittäin tärkeä sellainen), mutta siitäkin saamme kiittää suomalaista kansalaisyhteiskuntaa, eikä esimerkiksi hallitusta tai edes eduskuntaa.

Saara Ilvessalo (ViNO): Esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain edistyminen oli ihmisoikeuksien kannalta positiivinen asia. Paperittomien terveydenhuollon kaatuminen viime metreillä taas oli ihmisoikeuksien kannalta epäonnistuminen.

Ida Schauman (SU): Viime vaalikauden aikana on ollut sekä onnistumisia että pettymyksiä. Tärkeimmät päätökset ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta ovat olleet pakolaiskiintiön nostaminen, seksinostolain kiristäminen sekä sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksyminen. Myös Istanbul-sopimuksen ratifiointi on ollut tärkeä askel eteenpäin. On tosin valitettavaa että hallitus ei ole antanut tarpeeksi resursseja sopimuksen määräysten toteuttamiseksi.

On harmillista että perheenyhdistäminen on tehty käytännössä melkein mahdottomaksi. Translaki olisi pitänyt hyväksyä, ILO 169 olisi pitänyt ratifioida ja paperittomien terveydenhoitoa oli turha viivyttää. Kansainvälisellä tasolla on syytä nostaa esille useat konfliktit, sisällissodat ja muut kriisit. Suomella on myös osana kansainvälistä yhteisöä osavastuunsa näiden kriisien kitkemisessä ja ennaltaehkäisyssä.

Joona Räsänen (dem): Arvio on ristiriitainen. Toisaalta ihmisoikeuskysmykset ovat erottamaton osa ulkopolitiikkaamme, mutta taas toisaalta kotimaassa asioita olisi voitu edistää nopeamminkin. Translaki, ILO-sopimuksen ratifiointi ja paperittomien terveydenhuolto ovat esimerkkejä asioista, joissa emme ole päässeet eteenpäin. Lähi-idän kriisin suhteen taas ulkoministerimme on pitänyt kiitettävästi esillä ihmisoikeuskysymyksiä ja kotimaassa tasa-arvoinen avioliittolaki saatiin eteenpäin kansalaisaloitteen muodossa.

Teppo Säkkinen (kesk): Vaalikauden hieno päätös oli YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen hyväksyminen eduskunnassa. Toisaalta Suomi on saanut moitteita perusturvan riittämättömyydestä. Myös esimerkiksi translain uudistaminen jäi pöydälle.

Nuorten-äänestäminen

Jani Rutanen / Suomen Punainen Risti

2. Mikä ihmisoikeuksiin liittyvä laki tulisi säätää Suomessa seuraavaksi, ja miksi juuri se?

Andersson (Vanu): Translaki pitää uudistaa. Tällä hetkellä lakiin sisältyvä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä muun muassa pakottaa sukupuolensa korjaavan ihmisen sterilisoimaan itsensä. Suomi on saanut translaista lukuisia huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulta.

Translaki tulisi pikaisesti uudistaa kokonaisvaltaisesti perustumaan jokaisen itsemääräämisoikeuteen. Laista tulee poistaa lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimukset, jotka on säädetty oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen edellytyksiksi. Myös sukupuolen korjaamiseen tähtäävien hoitojen tulee perustua ihmisen itsemäärittelylle.

Ilvessalo (ViNO): Translaki kaipaa uudistamista, jotta ihmisoikeudet toteutuvat. Pakkosterilisaatioon ja avioeroon pakottaminen pitää lopettaa, jotta itsemääräämisoikeus toteutuu. Meidän pitää myös lopettaa lasten säilöönotto, nostaa kehitysyhteistyörahat YK:n kanssa sovitulle tasolle 0,7 % BKT:stä ja panostaa lähisuhdeväkivallan lopettamiseen.

Schauman (SU): Laki paperittomien terveydenhoidosta, se on valmis hyväksyttäväksi ja tulisi käsitellä heti ensi kauden alussa.

Räsänen (dem): Paperittomien terveydenhuolto pitää saattaa kuntoon. Näin demarina olen häpeissäni siitä, että erään aatetoverin prosessikikkailun vuoksi asia kaatui eduskunnassa.

Säkkinen (kesk): Laki itsemääräämisoikeudesta. Se on olennainen osa YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa.

Kokoontumisen-oikeus-sananvapaus

Anne Kytölä / Suomen Punainen Risti

3. Mikä on mielestänne merkittävin eriarvoisuutta aiheuttava tekijä Suomessa, ja mitä konkreettista asian korjaamiseksi voisi tehdä?

Andersson (Vanu): Suomen perusturvan liian alhainen taso sekä pääomatuloilla eläviä suosiva verotus. Perusturvan varassa elävien toimeentuloa tulee parantaa yhtenäistämällä perusturvaetuuksien tasoa ja nostamalla se 800 euroon. Tämä on ensiaskel matkalla kohti perustulon käyttöönottoa. Pääomatuloverotusta on kiristettävä luomalla yhtenäinen progressiivinen veroasteikko, jonka mukaan kaikkia tuloja verotetaan. Siten suuria pääomatuloja verotettaisiin suurten ansiotulojen tavoin.

Ilvessalo (ViNO): Tulo- ja varallisuuserot sekä niiden periytyminen ovat edelleen merkittävä eriarvoisuustekijä Suomessa. Siksi tarvitsemme perustulon, tasavertaiset terveyspavelut, oikeudenmukaisempaa verotusta ja panostuksia ennaltaehkäisevään politiikkaan, jotta voimme puuttua syrjäytymiseen.

Schauman (SU): Merkittävimmät tekijät ovat syrjintä, rasismi ja sosiaalinen eriarvoisuus. Rasismi kasvaa Suomessa ja siitä on tullut sisäsiistiä. Päättäjien pitää vaikuttaa julkiseen keskusteluun ottamalla vahvasti etäisyyttä muukalaisvihasta ja rasismista. Rasismin vastaisille hankkeille ja projekteille pitää myös antaa enemmän resursseja. Sosiaalinen eriarvoisuus vähenee aktiivisella sosiaali- ja työmarkkinapolitiikalla. Tarvitsemme vahvemman perusturvan, lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja lisää työpaikkoja. Sen lisäksi pitää panostaa kotoutukseen, esim. parantamalla maahanmuuttajien kieltenopiskelumahdollisuuksia.

Räsänen (dem): Työttömyys. Varmistetaan yritysten mahdollisuudet kasvaa ja työllistää. Luodaan uusi monipuolisemman viennin strategia, puretaan turhaa sääntelyä, nopeutetaan lupaprosesseja ja nostetaan ALV-velvollisuuden alarajaa. Lisätään julkisia investointeja. Kilpailukykyämme vahvistavia julkisia investointeja pitää vauhdittaa. Näin luomme kysyntää työlle ja vahvistamme yksityisen sektorin kasvunäkymiä. Eurooppa-politiikan on myös tuettava taloudellista kasvua ja investointien merkittävää lisäämistä.

Säkkinen (kesk): Työn ja toimettomuuden jakolinja. Yhä useampi jää pysyvästi yhteiskunnan tuen varaan ja lannistuu. Tärkein keino puuttua asiaan olisi käynnistää perustulokokeilu, joka yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa ja tekisi työnteon kannattavaksi kaikissa tilanteissa.

Irina Herneaho