31 Mar

Netistä voit löytää sä ystävän

Uskaltaisitko tavata ihmisen, johon olet tutustunut verkossa? Sosiaalisessa mediassa voi kohdata vihapuheen kaltaisia lieveilmiöitä ja trolleja, mutta usein myös ihmisiä, jotka jakavat omat kiinnostuksen kohteet. Joskus ei muuta tarvitakaan kuin pari klikkausta aloittamaan sydänystävyys. Joona Möttö haastatteli sosiaalisessa mediassa ja netissä toisensa tavanneita nuoria. Kaverukset Kia, 17, ja Emilia, 18, sekä Ira, 23, ja Teemu, 26, kertovat, mistä kaikki alkoi. Myös pariskunta Mimi, 26, ja Lio, 25, jakavat videolla omalaatuisen kohtaamisensa. 

Ei liene liioiteltua sanoa, että internetissä ja eri sovellusten kautta uusiin ihmisiin tutustuminen on nykypäivää. Vaikka pääsääntöisesti sosiaalinen media tarjoaa viestintävälineen kavereille, voi sieltä löytää myös aivan uusia tuttavuuksia.

Netissä ystävystyminen on myös jatkuvasti helpompaa erilaisten avoimien yhteisöjen sekä seuranhaku- ja tapahtumasovellusten ansiosta. Esimerkiksi Facebook on täynnä paikallisia ryhmiä, joissa etsitään seuraa esimerkiksi kuntoilemaan.

Uusiin ihmisiin tutustuminen, tapahtuipa se sitten virtuaalisesti tai perinteisesti kasvokkain, vaatii aina hieman rohkeutta ja avointa mieltä.  Myös kaikki videolla haastatellut kaverukset kannustavat lähestymään ihmisiä ennakkoluulottomasti, mutta myös oma turvallisuus huomioiden.

–  Lähtökohtaisesti ihmiset on hyviä tyyppejä myös näytön takana, vakuuttaa Ira.

– Ei mekään oltaisi tavattu, saatikka menty naimisiin, jos olisin kuunnellut puoliakaan ihmisten puheista, kertoo brasilialaisen Lion netin chat-ohjelmassa tavannut Mimi.

Katso videolta, mitä muita vinkkejä some-sukupolvi antaa ystävyyssuhteiden solmimiseen netissä.

5 vinkkiä ystävystymiseen somessa

1. Etsi yhdistäviä yhteisöjä
Etsi ihmisiä, jotka jakavat kanssasi samoja mielenkiinnon kohteita. Pidät sitten maalaamisesta, ruoasta, koiranpennuista tai vaikka kissavideoista, netistä löydät helposti yhteisöjä ja ihmisiä, joilla on samoja harrastuksia.

2. Uskalla kommentoida
Instagram-tykkäys tai kommentti Youtube-videoon voi olla alku ystävyydelle.

3. Ole kohtelias
Netistä löytyy tarpeeksi vihapuhetta ja trolleja jo entuudestaan. Muista käytöstavat myös sosiaalisessa mediassa, esiinnyit sitten chatissä tai videolla.

4. Keskustele avoimella mielellä
Keskustelufoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa löydät itsesi nopeasti hyvin erilaisten ihmisten joukosta. Älä hätäänny, vaan yritän oppia ymmärtämään muita.

5. Ole varovainen
Netissä kaikkien aikeet eivät aina ole puhtaat. Muista olla jakamatta liikaa tietoa itsestäsi. Ensitapaamiset kannattaa aina sopia julkiselle paikalle.

Oletko sinä saanut uusia tuttavuuksia somesta? Kommentoi tai jaa tarinasi!

Video ja teksti: Joona Möttö

24 Mar

Strukturell rasism är sällan avsiktligt

Bild: Jarkko Mikkonen

Vad tänker du på när du hör ordet rasism? Då vi diskuterar rasism menar vi ofta de otrevliga situationer som så kallade rasifierade personer, det vill säga människor som inte definieras som vita, stöter i sin vardag: glåpord på gatan och diskriminering i vardagligen. Det som däremot behandlas mer sällan är något som också de som inte utsätts för illvilliga kommentarer löper risk för att hamna ut för: den strukturella rasismen.

Den strukturella rasismen bor i samhällets byggstenar: i lagar och olika institutioners sätt att jobba och bemöta människor. Enligt Vesa Puuronen, professor i sociologi vid Uleåborg universitet, lever vi i ett så kallat vitvänligt system, där de som inte definieras som vita ofta stöter på diskriminering. Tecken på detta kan ses särskilt till exempel i skolverket samt fastighets- och arbetsmarknaden.

– Ett konkret tecken är till exempel hur olika minoriteter som utsätts för rasism systematiskt har en sämre ställning på arbetsmarknaden, sämre skolframgång och svårigheter att hitta lägenhet. Det handlar också om att inte kunna ta hand om sina egna ärenden, exempelvis när det gäller hälsa eller rättsärenden, då personen inte förses med service på ett språk som den förstår, säger Puuronen.

Vårt samhälle behandlar inte alla lika

Att utbildning ger en bra start för livet betonas ofta. Därför vore det extra viktigt för skolor att ta kulturella och språkliga skillnader i beaktande, eftersom inlärningssvårigheter kan leda till men för hela livet.

“Ett konkret tecken är till exempel hur olika minoriteter som utsätts för rasism systematiskt har en sämre ställning på arbetsmarknaden, sämre skolframgång och svårigheter att hitta lägenhet.”

– Ofta får minoriteter inte den stöd de behöver, och om det då uppstår brister i grunden, har problemen en tendens att hopa sig ju mer avancerad utbildningen blir. En annan femma är att även de som har förutsättningar för högre utbildning ofta blir uppmuntrade till att söka till skolor där man utbildar sig till busschaufförer och närvårdare.

Det farliga med strukturell rasism är att den är svår att känna igen. Om en person inte inser att den blir utsatt för diskriminering finns risk för att hen börjar skylla sig själv: att det är mig det är fel på, att jag bara är för dålig och att det inte ens lönar sig att försöka. Det här kan i sin tur kan leda till dålig skolmotivation.

Enligt Vesa Puuronen är strukturell rasism sällan något som institutioner strävar efter, den bara finns i vårt samhälle.

– Det handlar sällan om att medvetet diskriminera människor. Vårt samhälle är helt enkelt resultatet av att Finland väldigt länge haft en rätt homogen kultur och då vi börjat ta emot människor från andra länder och kulturer har vi inte kunnat anpassa systemet så att minoriteters behov tas i beaktande. 

Se sanningen i vitögat

Hur kunde vi då göra samhället mera inkluderande och motarbeta strukturell rasism? Enligt Vesa Puuronen måste vi börja med att erkänna problemet. Då kan vi ta itu med att kritiskt se över våra lagar och institutioners arbetssätt, göra människor som jobbar i nyckelpositioner exempelvis i skolvärlden och rekryteringsbranschen mer medvetna, samt förse minoriteter med den stöd de behöver.

Förändringar och utvecklingsarbete kräver förstås pengar. Ofta förklaras avsaknaden av stödfunktioner i samhället just med brist på resurser. Men enligt professor Puuronen är det en prioritering och investering värd att göra med tanke på framtiden.

– Alternativet är att vi ger upphov till en generation ungdomar som känner att samhället inte behandlar dem som fullvärdiga medborgare och att ingen bryr sig inte vad som händer åt dem. Sådant är just grogrunden för marginalisering, extremism och radikalisering, vilket i sin tur kan medföra mycket större kostnader för samhället, säger han.

En allmän uppfattning är att vi uppnår jämlikhet och blir av med rasism genom att behandla alla lika. Enligt Puuronen är det här ingen lösning på problemet.

– Det räcker inte att alla behandlas lika, vi måste ta människors olika utgångslägen i beaktande. Till och med Finlands lag säger att det ibland finns orsak för särbehandling. Det talas ofta om idealet om lika möjligheter, men jag skulle själv föredra att tala om rätten till lika framgång. Att alla människor, oavsett etnisk bakgrund har möjlighet till att använda sina förmågor. Det kan bara uppnås genom att vi öppnar ögonen för varandras olikheter.

Röda Korsets kampanjvecka mot rasism pågår som bäst.
www.motrasism.fi kan du se veckans program och hur du motarbeta rasism i vardagen.

Bekanta dig också med Uleåborg universitets projekt på stoprasismi.org, vars syfte är att samla in människors erfarenheter för att bekämpa rasism.

Text: Mikaela Remes

17 Mar

Lietsotko vai laannutatko vihapuhetta? Tee vihapuhetesti

verkkoviha_editoituVihapuhe ei ole uusi ilmiö, mutta se on viime vuosina yleistynyt etenkin sosiaalisessa mediassa. Moni kokee arjessaan jatkuvasti vihamielistä nimittelyä, uhkailua ja häirintää. Vaikka ei itse tuottaisi vihapuhetta tai olisi sen kohde, on silti väistämättä osa ilmiötä. Myös hiljaisuus on valinta, joka vaikuttaa vihapuheen ilmenemiseen. Testaa, mikä on oma roolisi: oletko netin vihapuheen lietsoja, vastustaja vai sivustaseuraaja?

Ennen kuin jatkat lukemista, käy tekemässä vihapuhetesti.

Vihapuhe on käsite, jota on hankalaa määritellä yksiselitteisesti. Vihapuheeksi voidaan katsoa kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa.

Suomen lainsäädännöstä ei löydy vihapuheen määritelmää, mutta esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rangaistava teko. Vaikka perustuslaki takaa kaikille sananvapauden, sen piiriin ei kuitenkaan kuulu oikeus loukata tai kiistää toisen henkilön ihmisarvoa. Vihapuheella voidaan pyrkiä hiljentämään tietynlaisia mielipiteitä, jolloin muiden sananvapaus vaarantuu.

Vihapuhe ei ole vain lainsäädännöllinen kysymys. Vaikka kaikki vihapuhe ei ole rangaistavaa, sillä voi silti olla tuhoisia vaikutuksia. Uhkailu, nimittely ja häirintä heikentävät uhrien turvallisuuden tunnetta ja kuormittavat psyykkistä terveyttä. Vihapuhe kohdistuu erityisesti erilaisiin vähemmistöryhmiin. Puhetavoilla on yhteys myös tekoihin: vihapuheesta on lyhyt matka arkipäivän syrjintään.

Vihainen puhe on eri asia kuin vihapuhe. Joskus on syytäkin olla vihainen, ja sen saa tuoda julki. On kuitenkin eri asia olla vihainen kuin kohdistaa vihaa toisiin ihmisiin tai kokonaisiin ihmisryhmiin. Vihapuhe voi olla myös rauhallista – ratkaisevaa on viestin sisältö, ei sävy.

Netissä äänenpainot arvoitus

Vihapuhetta on ollut aina, mutta verkkoympäristöt ja etenkin sosiaalinen media ovat tarjonneet uusia väyliä vihan levittämiseen ja tehneet ilmiöstä näkyvämmän. Netissä keskustelu kärjistyy helposti jo siksikin, että toisen henkilön eleet, ilmeet ja äänenpainot ovat arvoitus. Silloin on helpompi unohtaa, että viestin vastaanottaja on ihan tavallinen ihminen.

Vihapuheen kitkeminen on iso haaste. Parhaiten se onnistuu, kun mahdollisimman moni asettuu näkyvästi vastustamaan vihapuhetta niin verkossa, julkisissa kulkuvälineissä kuin kaduillakin. Turvallisesta ilmapiiristä huolehtiminen on meidän kaikkien vastuulla. Ei anneta vihan voittaa.

Tiesitkö? Poliisilla, on velvollisuus valvoa vihapuhetta ja puuttua siihen. Kuitenkin esimerkiksi verkossa tapahtuvan vihapuheen valvominen on käytännössä mahdotonta ilman kaikkien apua. Jokainen voi avustaa ylläpitoa ilmoittamalla verkossa kohtaamastaan asiattomasta sisällöstä. Lue lisää: eivihapuheelle.fi

Lähteet:
Oikeusministeri
ö (2016)  ”Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä”. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin
Reeta P
öyhtäri, Paula Haara & Pentti Raittila (2013) Vihapuhe sananvapautta kaventamassa
Riku Neuonen (2015)
Vihapuhe Suomessa

Punainen Risti kampanjoi rasismia vastaan valtakunnallisella rasisminvastaisella viikolla 21.-27.3. Rasismi on ajattelutapa, joka lietsoo vihaa ja luo eriarvoisuutta. 

Tekstit ja kuvitus: Irina Herneaho

 

10 Mar

Humanitarian mapping – marking the aid on the world map

humanitarianmap_togo

The map describes the high risk area of meningitis in Togo, West Africa.

Humanitarian open source mapping can make a big difference in emergencies, since detailed maps can help to deliver aid where needed. Helping mapping the world is possible for everybody. All you need is a laptop, internet connection and just a bit of a geek attitude.

It’s Saturday 10 a.m. and 20 motivated volunteers are gathered together at the Finnish Red Cross headquarters. The word of the day is humanitarian mapping and the task is to map the risk zones of the meningitis epidemic outbreak in Togo, West Africa. The Mapathon is about to begin!

Working side by side, beginners and the professionals of Geographical Information System have at least one thing in common: they are enthusiastic about mapping the world.

They are not the only ones. Currently there are 25,000 people around the world that are regularly contributing to OpenStreetMap, a project creating a free editable map of the world. Totally 2,5 million OpenStreetMap members are registered around the world. Volunteers use the satellite pictures to trace buildings, residential areas and roads and put them on the virtual map.

Strong humanitarian cause

Many volunteer mappers contributing to the OpenStreetMap are driven by a strong humanitarian cause. Also the organizer of the Mapathon, the Humanitarian OpenStreetMap Finland, HOT-OSM, aims specifically to generate map resources which help save lives of people who are affected by a disaster or spreading epidemic.

The Finnish Red Cross Operations Coordinator Eero Sario confirms that detailed, high-quality maps are of a great value to humanitarian search and rescue teams which operate in poorly mapped areas.

“We need people to do this, not machines. Only people can see and identify from the satellite picture when for example a building was damaged by a natural disaster.”

– It is difficult for humanitarians to operate if they don’t know where the residential areas are and which roads lead there, Sario says.

Thanks to OpenStreetMap community, after the earthquake in Nepal about a year ago, the map of disaster areas grew very fast. This allowed for a rapid deployment of humanitarian workers into the most affected areas.

– I see a big opportunity for future volunteering. We need people to do this, not machines. Only people can see and identify from the satellite picture when for example a building was damaged by a natural disaster, Sario explains.

 

Humanitarian OSM Mapathon -tapahtuma Suomen Punaisen Ristin Keskustoimistolla lauantaina 5.3.2016. Tapahtumassa tutustuttiin Humanitarian OpenStreetMap -kartoitukseen ja piirrettiin karttoja.  Kartta, kartat.

A Mapathon event in the Finnish Red Cross headquarters was fully booked. Photo: Jarkko Mikkonen

 

Humanitarian OSM Mapathon

OpenStreetMap, is known as the “Wikipedia of maps” – so It is all about sharing. Vuokko Heikinheimo talking with Eduardo Gonzales. Photo: Jarkko Mikkonen

 

Humanitarian OSM Mapathon -tapahtuma Suomen Punaisen Ristin Keskustoimistolla lauantaina 5.3.2016. Tapahtumassa tutustuttiin Humanitarian OpenStreetMap -kartoitukseen ja piirrettiin karttoja. Suomen Punaisen Ristin Eero Sario esitteli työpajassa, miten karttoja voidaan hyödyntää humanitaarisissa avustusoperaatioissa.  Kartta, kartat.

The Finnish Red Cross Operations Coordinador Eero Sario sees a lot of untapped potential in humanitarian mapping. Photo: Jarkko Mikkonen

“It is basically a form of crowdsourcing and empowers citizens to help each other in our globalizing world.”

The locals know best

Mapping the world equally even in the most remote areas is important for many reasons, and not only for the case of emergencies.

– If one of us forgets to mark an isolated residential area, the children living there might not receive a vaccination, Pekka Sarkola, GIS professional and emergency volunteer, points out while mapping the meningitis area in Togo.

As the local people normally have the most accurate knowledge of locations, it is important to involve them to generate the maps. Therefore participatory mapping can be also done.

– Locals can draw the roads and mark every house in a simple field paper. The papers are then processed by a professional who digitizes the data, Sario describes.

This was done in Kibera, the largest slum in Kenya. In the project of Map Kibera Trust organisation, the inhabitants of the Kibera were taught how to mark their homes, churches or shops but also areas which should be avoided. The map became so detailed that now it even marks the location with access to water such as toilets and taps.

Sometimes being on the map means also right to exist, as Sario shows:

– As the Kibera slum did not exist on the map in the beginning, so the people living there did not exist for the government. The slum was largely underestimated in terms of population. Now they can start to influence the policy makers and advocate for better rights and infrastructure.

Become a humanitarian mapper:

You don’t need to have any previous experience or skills with mapping. You can learn to do the mapping effectively in less than hour. Then you can easily continue at home.

Follow the HOT-OSM Finland for more information about next Humanitarian OpenStreetMap workshops and meetings.

Openstreetmap.org

Text: Jana Sassakova