24 May

Suomen Punaisen Ristin nuoret saivat äänensä kuuluviin – sukupuolen moninaisuus huomioidaan jatkossa paremmin

Suomen Punaisen Ristin nuorisojäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa järjestön toimintaan ja saada aikaan uudistuksia. Kuva: Kaisa Sirén, SPR

 

Suomen Punaisen Ristin hallitus on hyväksynyt aloitteen sukupuolten moninaisuuden paremmasta huomioinnista järjestön työssä.

 

Aloite sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta on perusteltu. Hallitus edellyttää, että sukupuolen moninaisuutta kunnioitetaan järjestömme kaikessa toiminnassa, kommentoi SPR:n hallitus nuorten vuosikokouksessa laadittua aloitetta.

Järjestö aikoo jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, ettei sukupuolta esitetä kaksinapaisesti. Hallitus toteaa, että esimerkiksi tapahtumailmoittautumisiin käytettävien sähköisten kaavakkeiden kohdalla selvitetään, onko mahdollista lisätä sukupuolen kohdalle kolmas vaihtoehto miehen ja naisen rinnalle. Lisäksi sukupuolen moninaisuus otetaan huomioon myös järjestön materiaalien päivityksessä.

Hienoa, että aloite hyväksyttiin hallituksessa. Toivottavasti aihe otetaan jatkossa paremmin huomioon, sanoi aloitetta tekemässä ollut Kaisa Partanen, 24.

Hänen mielestään esimerkiksi osa järjestön koulutusmateriaaleista on termistöltään hieman vanhanaikaista ja kaipaisi sukupuolten esittämisen osalta uudistuksia.

Sukupuolta ei tarvitse korostaa, vaan voisimme puhua vain ihmisistä, Partanen sanoo.

Hän on ylpeä siitä, että Suomessa sukupuolen moninaisuus on otettu huomioon ja asiaa viedään SPR:ssä eteenpäin.

Saa nähdä herääkö kesäkuun yleiskokouksessa lisää keskustelua aiheesta.

 

Teksti: Linda Laine

18 May

Nuoret sukupuolen moninaisuuden puolustajina – “Eihän se ole keneltäkään pois, jos huomioidaan kaikki ihmiset paremmin”

Katariina Kojo ja Kaisa Partanen kannustavat järjestöä huomioimaan sukupuolen monet muodot aiempaa laajemmin. Kuva: Linda Laine

 

Mustavalkoinen sukupuolijako naiseen ja mieheen unohtaa sen tosiasian, että sukupuolen moninaisuus kattaa valtavan kirjon erilaisia sukupuolia. Aiheesta syntyi Suomen Punaisen Ristin nuorten keskuudessa aloite, jonka taustalla on halu käsitellä sukupuoleen liittyviä kysymyksiä tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kaikessa järjestön toiminnassa.

 

MONINAISUUDEN HYVÄKSYMINEN on osa inhimillisyyttä, ja siksi Suomen Punaisen Ristin nuorten vuosikokouksessa maaliskuun lopussa virisi ajatus ottaa sukupuolten moninaisuus järjestön toiminnassa paremmin huomioon. Aloitteen takana ovat Hämeen piirin nuorisotoimikunnan jäsenet Katariina Kojo, 22, ja Kaisa Partanen, 24. Partasen mukaan kimmokkeen aloitteelle antoi elävän elämän havainto sukupuolittuneista käytännöistä.

– Idea heräsi alunperin siitä, kun ilmoittauduin verkossa erääseen tapahtumaan, ja sen yhteydessä kysyttiin sukupuolta. Vaihtoehtoina olivat vain nainen tai mies. Silloin ajattelin, että asialle pitäisi ehkä tehdä jotain.

Sukupuoleen liittyviä käsityksiä ja käytäntöjä ei välttämättä tule havainneeksi ympäristöstä, ellei niitä tietoisesti tarkkaile. Sekä Partanen että Kojo ovat opiskelleet sivuaineenaan sukupuolentutkimusta, mikä on saanut heidät katsomaan maailmaa hieman uudenlaisesta näkökulmasta. Kojon mukaan sukupuolen käsite kaipaakin tuulettamista.

– Kaikki eivät yksinkertaisesti mahdu perinteiseen nais–mies-jaotteluun. On myös sellaisia ihmisiä, joiden sukupuoli on jotain siltä väliltä tai sitten se ei ollenkaan istu tähän ajatteluun. Yleensä sukupuoli nähdään niin, että on kaksi vaihtoehtoa, mutta eihän se oikeasti ole niin.

Partanen täydentää, että sukupuoli ei rajoitu vain näkyvään ulkokuoreen.

– Olennaista on myös sosiaalinen sukupuoli. Sukupuoli ei siis ole vain sitä, mitä löytyy jalkojen välistä, vaan kokemukseen sukupuolesta vaikuttaa niin moni muukin asia.

 

SUKUPUOLEN MONINAISUUS tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen kokee sukupuolen omalla tavallaan. Samoin sukupuolen fyysinen kehitys vaihtelee yksilöllisesti.

Vaikka yhteiskunnan normit ja rakenteet ovat pitkään ohjanneet ajattelemaan sukupuolta kaksinapaisesta näkökulmasta, mahtuu sukupuolen jatkumolle kaikenlaisia sukupuolia. Noin viisi prosenttia ihmisistä samaistuu kokonaan tai osittain toiseen kuin heille syntymässä määriteltyyn sukupuoleen. Yhtä lailla maailmassa on tilaa myös sukupuolettomuudelle. Huomionarvoista on se, että sukupuolen moninaisuus on eri asia kuin seksuaalisen suuntautumisen eri muodot.

Sukupuolivähemmistöön identifioituvat useimmiten transihmiset, intersukupuoliset ihmiset, sukupuolettomat sekä sukupuoliristiriitaa kokevat henkilöt. Suomessa Transtukipiste on valtakunnallisen Setan erillisyksikkö, joka toimii sukupuolen moninaisuuden asiantuntijana. Sen perustehtävänä on järjestää tukipalveluja sukupuoltaan pohtiville sekä transihmisille ja heidän läheisilleen. Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuskan mukaan tukitoimet ovat moninaisia.

Transtukipiste tarjoaa vuosittain henkilökohtaista tukea lähes 800 ihmiselle ja tietoa kymmenille tuhansille. Transtukipisteellä kokoontuu 13 vertaistukiryhmää, joissa käy yli 2000 ihmistä vuosittain. Transtukipiste on perustanut myös Suomen ensimmäisen voimauttavan lasten vertaistukiryhmän sukupuoleltaan erityisille lapsille.

Vaikuttavana asiantuntijatahona Transtukipiste on esimerkiksi edistänyt transvestisuuden poistamista suomalaisesta sairausluokituksesta, ja tänä päivänä sitä ei enää pidetä sairautena. Transtukipiste on puhunut myös sen puolesta, että intersukupuolisilla ihmisillä olisi oikeus yksilölliseen kehitykseen ja mahdollisuus itse päättää omasta kehostaan ja määritellä omaehtoisesti, onko heillä tarvetta sukupuolta korjaavaan lääketieteelliseen hoitoon.

 

IHMISTEN FEMINIINISYYDEN ja maskuliinisuuden aste sekä sen ilmeneminen vaihtelevat yksilöllisesti. Sukupuolen moninaisuus on laaja käsite ja siihen kuuluvat myös yhtä lailla cissukupuoliset, joiden sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu on määräytynyt jo syntymässä. Yhtä lailla yhteiskunnallisesta näkökulmasta moninaisuutta on se, miten sukupuolta ilmennetään, millaisia tyylejä ja kulttuureja siihen liittyy ja millaisia moninaisia merkityksiä se kantaa.

Jo tietoisuus sukupuolen moninaisista muodoista on askel kohti ymmärrystä. Moninaisuus on rikkaus, jota kuka tahansa voi edistää omassa arjessaan. Kun avaa silmänsä ja mielensä, on vapaa hyväksymään toisen ihmisen juuri sellaisena kuin hän on. Partanen painottaa sitä, kuinka merkityksellistä on suhtautua avoimesti toista ihmistä kohtaan.

– Kehen tahansa ihmiseen pystyy suhtautumaan avoimesti ja neutraalisti, kun ei oleta mitään toisesta ihmisestä eikä määrittele ihmistä etukäteen sen mukaan, mihin lokeroon hän ikään kuin ulkoisesti kuuluisi.

Transtukipisteen Huuskan mukaan sukupuolen moninaisuuden olemassaolon voi huomioida tietoisesti. Kuka tahansa voi esimerkiksi vastustaa ajatusta siitä, että kaikki miehet tai kaikki naiset olisivat tietynlaisia ja tuoda esiin mieluummin miesten ja naisten ryhmien sisäistä monimuotoisuutta sekä sitä, että osa ihmisistä ei koe olevansa miehiä eikä naisia. Pienilläkin teoilla ja sanoilla on merkitystä.

– Esimerkiksi juhlapuheen voi aloittaa: ”Hyvät naiset, herrat sekä arvoisat muut”. Lapsille taas voi sanoa: ”Tytöt, pojat ja muut kivat tyypit”. Voi myös itse päättää omalla olemuksellaan, että on turvallinen aikuinen tai luotettava nuori, jolle lapsi tai nuori voi avautua omasta sukupuolen moninaisuudestaan.

 

NUORTEN VUOSIKOKOUKSESSA aloite sukupuolen moninaisuuden huomioimisesta otettiin suopeasti ja avoimin mielin vastaan. Sekä Kojo että Partanen toivovat, että aloite herättäisi keskustelua myös laajemmin, kun järjestön hallitus käsittelee sitä kokouksessaan toukokuun lopussa.

Partasen mielestä SPR voisi hyvinkin olla etulinjassa sukupuolten moninaisuuden edistämisessä Suomessa olemalla rohkeampi ja näkyvämpi. Esimerkiksi vapaaehtoistyössä kaikki ihmiset otettaisiin tietoisesti tasavertaisina huomioon. Punaisen Ristin periaatteet varjelevat jo inhimillisyyttä, mikä taas Kojon mielestä liittyy keskeisesti myös sukupuolen moninaisuuteen.

– Onhan se todella epäinhimillistä, jos koko ajan jotakuta sukupuolitetaan väärin. Eihän se ole keneltäkään pois, jos huomioidaan kaikki ihmiset paremmin.

Ajatus kaikkien ihmisten hyväksymisestä kumpuaakin jo Punaisen Ristin eettisistä ohjeista:

“Kunnioitan erilaisia ihmisiä, arvoja ja ajatuksia. Suhtaudun kaikkiin ihmisiin yhdenvertaisina ja samanarvoisina riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.”

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö – sukupuoleen katsomatta.

 

 

Fakta

Termit haltuun

SUKUPUOLI-IDENTITEETTI: Ihmisen oma kokemus sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan.

SUKUPUOLEN ILMAISU: Yksilön toiminta ja käyttäytyminen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa nainen, mies tai jotain muuta.

SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT: Sukupuolivähemmistöön katsotaan kuuluvaksi transihmiset, sukupuolettomat, intersukupuoliset ihmiset sekä sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset.

TRANSSUKUPUOLINEN: Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla mies, nainen ja/tai jotain muuta.

SUKUPUOLETON: Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä. Osalle taas sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti. Sukupuolettomaksi itsensä kokeva voi myös määritellä itsensä termillä agender.

INTERSUKUPUOLINEN: Käsitteellä kuvataan laajaa joukkoa erilaisia synnynnäisiä tiloja, joissa henkilön keholliset, anatomiset tai muut sukupuolen tunnusmerkit eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolinen tila ei määrittele sitä, minkälainen sukupuoli-identiteetti henkilölle kehittyy.

SUKUPUOLIRISTIRIITA: Sukupuoliristiriita tarkoittaa, että ihmisen tunne omasta sukupuolesta ei vastaa hänen kehoaan eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta. Transsukupuolisuus on sukupuoliristiriidan äärimuoto.

CISSUKUPUOLINEN: Ihminen on tyytyväinen syntymässä määriteltyyn sukupuoleen. Hän ei ole transihminen eikä intersukupuolinen. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia.

Lisätietoa termeistä löydät Transtukipisteen ja Setan sivuilta.

 

Teksti: Nelli Miettinen

21 Mar

Nuoret kokoontuivat tuomaan ideansa kuuluville – “Täällä ei tarvitse olla korkeassa virassa päästäkseen ääneen”

Aija Närvänen ja Patrik Åhman ideoivat Antti Haapalahden (vas.) johdolla. Åhman kertoo olleensa mukana SPR:n toiminnassa lapsesta saakka. Omia ideoita ja niiden esille tuomista pohtivan työpajan teemat kiinnostivat sekä Åhmania että Närvästä.

 

Suomen Punaisen Ristin nuorten vuosikokousta vietettiin viikonloppuna Kankaanpäässä. Moni nuori haluaa päästä vaikuttamaan järjestön asioihin, osa taas tähtää työelämään toiminnasta hankitun kokemuksen avulla.

 

VIISIKYMMENTÄ NUORTA järjestöaktiivia on juuri nauttinut aamiaisen ennen kello yhdeksää lauantaina Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä. Paikalla vallitsee hyväntuulinen tunnelma, kun tutut tapaavat toisiaan. Osa pääsee viettämään aikaa muualla Suomessa asuvien ystäviensä kanssa pitkästä aikaa.

Suomen Punaisen Ristin nuorten vuosikokous on aloitettu edellisenä iltapäivänä. Kokousviikonloppuna nuoret pääsevät työpajojen lisäksi nauttimaan uima-altaista ja kuntoutuskeskusta ympäröivistä lenkkipoluista.

Edellisen illan nuoret viettivät hohtokeilauksen merkeissä. Mukana olivat myös Janakkalasta kotoisin olevat ystävykset Roosa Penttilä ja Hanna Träff.

– Nuorten vuosikokous on hyvä paikka tavata kavereita, joita ei muuten näe, kaksikko toteaa.

Träff ja Penttilä vakuuttavat, että nuoret tekevät viikonlopun aikana hyviä päätöksiä vietäväksi kesäkuussa järjestettävään Punaisen Ristin yleiskokoukseen.

Vaikuttaminen näyttää kiinnostavan useita nuorten vuosikokoukseen saapuneita.

– Työpajoissa pääsee runnomaan asioita eteenpäin. Täällä ei tarvitse olla korkeassa virassa, että pääsee ääneen, Träff sanoo.

Kaverukset Hanna Träff ja Roosa Penttilä kertoivat, että viikonlopun parasta antia on muun muassa niiden kavereiden tapaaminen, joita ei muualla näe. Lauantain työpajojen jälkeen vuosikokouksessa oli tiedossa ulkoilua, iltaohjelmaa ja bileet livebändin säestyksellä.

 

Yhteisöpedagogiksi opiskeleva Träff arvelee, että järjestön nuorisotoiminnasta on hyötyä tulevaisuuden työssä nuorten parissa.

– Olen päässyt näkemään, miten nuoret voivat vaikuttaa. Myös nuorisotyön muodot, kuten leiritoiminta ja erilaiset leikit, ovat tulleet tutuiksi.

 

LAUANTAIAAMUNA osallistujat jakautuvat viiteen työpajaan. Jokaiselle näyttää olevan selvää, minkä aiheen parissa he haluavat päivänsä aloittaa. Lisäksi jokaisesta piiristä on valittu edustaja vuosikokoukseen saapuneiden aloitteiden ja kannanottojen käsittelyyn, samoin kuin nuorten yleiskokouksen työohjeen viimeistelyyn.

Erään oven takana Antti Haapalahti on aloittelemassa työpajaa, jonka teemana on, miten omia ideoita voi saada etenemään Punaisessa Ristissä

Haapalahti kannustaa rohkeuteen. Hänen mukaansa olennaista onnistumisessa on ajankohtainen ajatus ja hyvä ajoitus. Etenkin ajankohtaisuutta hän pitää keskeisenä asiana. Viralliset kokoukset ovat erityisen hyvä paikka tuoda julki omia ehdotuksia.

Haapalahdella on kokemusta siitä, että joskus oma idea voi poikia isoja lopputuloksia. Vuonna 2015 hän esitti yhdessä toisen vapaaehtoisen kanssa ajatuksen verkkoystävätoiminnasta, josta keskustoimisto innostui nopeasti.

– Silloin oli tarvetta uudenlaiselle ystävätoiminnalle. Iso projekti lähti pienestä ideasta.

Punaisen Ristin Minecraft-pelimaailma on tarkoitus saada käyttöön toukokuussa. Pelimaailmassa pysyvän verkkoystävän kanssa voi keskustella ja luonnollisesti pelata.

– Halukkaiden tarvitsee vain ostaa peli ja alkaa pelata.

 

AUDITORION LATTIALLA ja penkeillä istuu kahdeksan nuorta. Osa heistä on toiminut useasti Nälkäpäiväkerääjinä, osa taas on ollut mukana SPR:n toiminnassa vasta vähän aikaa. Henna Tammi laskeskelee olleensa mukana yli 10 vuoden ajan. Viimeisen vuoden aikana hän on innostanut mukaan myös poikaystävänsä Perttu Timosen.

– Tämä on yhteinen harrastus, Timonen sanoo.

Tammen ja Timosen kanssa ringissä istuvat Heini Naukkarinen ja Kalle-Hermanni Laakso. Yhdessä he ideoivat yhteistyötä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa

– RAY:n kanssa voitaisiin toteuttaa Nälkäpäivän juhla-arpa. Osa tuotoista menisi Nälkäpäiväkeräykseen. Arpavoitot taas houkuttelisivat lahjoittajia, nelikko pohtii.

Auditorion seiniä on koristeltu post-it-lapuista taiteilluilla kuvilla. Vaaleanpunaisen sydämen vieressä on sinisistä ja vihreistä muistilapuista kirjoitettu teksti MORO.

Työpajaa vetävä Raisa Heinämäki kertoo ryhmän pohtineen uusia tapoja Nälkäpäiväkeräyksen toteuttamiseksi. Eräs ajatus on muistilapuista kootut taideteokset, joita on tarkoitus saada julkisille paikoille ympäri Suomea.

Ainakaan lauantaiaamupäivänä ei vielä ollut selvillä, millaisia kuvia muistilapuista muodostuisi.

– Ajatuksia herättävä kuva on tarkoitus viedä paikoilleen viikkoa ennen keräyksen alkamista. Se muistuttaa, että Nälkäpäiväkeräys on tulossa, Heinämäki selittää.

Ideana on, että ohikulkijat voivat napata teoksesta post-it-lapun mukaan ja ilmoittautua lipaskerääjiksi. Samalla taideteos pikkuhiljaa häviää.

– Tarkoitus on, että idea on käytössä jo ensi syksynä.

 

VIHREÄN KOKOUSHUONEEN seinillä on isoja taideteoksia. Soikea pöydän ääressä istuu joukko keskittyneitä nuoria, jotka ovat kokoontuneet käsittelemään vuosikokoukseen saapuneita aloitteita ja kannanottoja. Esillä on Satakunnan piirin tekemä kannanotto nuorten saamiseksi mukaan osastojen hallituksiin. Samaa aihepiiriä koskee myös toinen aloite.

Aihe herättää paljon keskustelua. Pöydän ääressä pohditaan muun muassa sitä, että nuorisotoimintaa on vaikea kehittää, jos päätöksenteossa ei ole mukana nuoria. Keskustelua käydään suomeksi ja ruotsiksi.

Yksimielisyys vallitsee siitä, että olisi tärkeä saada toimintaan mukaan yhä enemmän nuoria, ja myös pitää heidät mukana. Joku kysyy, voidaanko velvoittaa, että jokaisessa hallituksessa pitää olla yksi nuorisojäsenen paikka. Yhdessä keskustelijat kuitenkin päätyvät siihen, että perusteltu suositus nuorisojäsenen paikasta on ehkä tehokkaampi keino. Sen avulla nuoria voitaisiin kannustaa mukaan toimintaan.

Toinen aloite koskee sukupuolen moninaisuutta, joka tulisi aloitteen mukaan huomioida järjestössä nykyistä paremmin.

Länsi-Suomen piiriä työpajassa edustaa 20-vuotias Sofia Sarkava. Kysyttäessä, mikä sai Sarkavan alun perin innostumaan järjestötoiminnasta, naisen kasvoille leviää hymy.

– Lähdin mukaan SPR:n toimintaan 5‒6 vuotta sitten, kun koulussani järjestettiin ensiapukoulutus. Ihastus hyvännäköiseen kouluttajaan houkutteli mukaan.

Sofia Sarkava oli mukana käsittelemässä vuosikokoukselle saapuneita aloitteita ja kannanottoja. Sarkava pääsi helmikuussa toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa eli järjestämään nuorille suunnatun ystävänpäivätapahtuman.

 

Sarkava sanoo kokevansa, että nuorten vuosikokouksessa pääsee päättämään tärkeistä asioista ja viemään asioita eteenpäin.

– Kun osallistuin kokoukseen ensimmäistä kertaa, epäilin, otetaanko ajatuksia oikeasti huomioon. Huomasin kuitenkin, että jonkinlaista vaikutusta tapahtui. Jyväskylässä, jossa asun, ei vielä ole niin näkyvää nuorten toimintaa. Täällä pääsee yhdessä pohtimaan, mitä asioille voisi tehdä.

 

Suomen Punaisen Ristin nuorten vuosikokousta vietettiin Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä 17.–19.3.2017.

Teksti ja kuvat: Ida Kannisto

 

Juttua korjattu 21.3.2017  klo 21.44. Sofia Sarkavan sukunimi korjattu. Aiemmin jutussa luki virheellisesti Sarkala.