26 Oct

Mieti ennen kuin jaat tai retweettaat – kriisin keskellä some antaa huhuille siivet

Jos huomaat kaverin jakavan väärää tietoa, asiasta kannattaa huomauttaa ja samalla pyytää kaveria lopettamaan. Väärää tietoa jakavaa voi lähestyä esimerkiksi yksityisviestillä. Kuva: Flickr / LearningLark / CC BY 2.0

 

Totta vai tarua, hätiköityjä päätelmiä vai tarkoituksellista harhaanjohtamista? Somessa kriisit alkavat helposti elämään omaa elämäänsä ja pahimmillaan valheellisten huhujen leviäminen vaikeuttaa poliisin työtä. Vastuullinen somekäyttäjä suhtautuu tietoon kriittisesti ja auttaa kitkemään väärää tietoa sellaiseen törmätessään.

 

USKALLANKO LÄHTEÄ kotiin vai jatkanko piileskelemistä? Tätä turkulainen opiskelija Venla*, 25, joutui pohtimaan istuessaan eräänä elokuisena perjantai-iltapäivänä sisustuskaupassa lukkojen takana. Kukaan ei osannut sanoa, mitä Turun keskustassa tapahtui, mutta Venlan puhelin täyttyi puukotusiskuun liittyvistä kyselyistä, ilmoituksista ja arvailuista.   

Venla ja hänen ystävänsä olivat kiertelemässä ydinkeskustassa olevassa liikkeessä, kun hätääntynyt poikaystävä soitti toistamiseen kysyäkseen, onko kaikki varmasti kunnossa. Tilanteen vakavuus ei ystävyksille aluksi auennut, mutta someen tulvivien viestien perusteella alkoi näyttää siltä, että ulos ei ollut menemistä. Tilanne oli sekava ja epätietoisen aika pitkä.

– Meitä oli kaupan sisällä miltei parikymmentä ihmistä, ja kaikki olivat kiinni puhelimissaan. Olen 100 hengen Whatsapp-ryhmässä, jossa ihmiset jakoivat perätöntä tietoa. Puhuttiin esimerkiksi iskuista eri puolilla kaupunkia. Siksi emme uskaltaneet poistua kaupasta ennen kuin näimme, että ihmiset alkoivat liikkua normaalisti kaupan ulkopuolella, Venla kertoo.

 

ON TYYPILLISTÄ, että kriisin keskellä tapahtumien kulusta on hankala muodostaa yhtenäistä kuvaa. Kun jotain yllättävää tapahtuu, ihmisten tiedon tarve lisääntyy. Poliisin mukaan on hyvä, että ihmiset pyrkivät poikkeustilanteissa omatoimisesti selvittämään tapahtumien kulkua. On kuitenkin pyrittävä erottamaan oikea ja väärä tieto toisistaan.

– Tiedon etsinnässä kannattaa ensisijaisesti hyödyntää viranomaisten omia sosiaalisen median tilejä ja tiedotteita sekä suuria ja tunnettuja valtakunnallisia ja alueellisia medioita, neuvoo Lounais-Suomen poliisin viestintäpäällikkö Teemu Äikäs.

Varsinkin lähdekritiikin suhteen kannattaa olla tarkka.

– Ongelmaksi muodostuu se, että huhut leviävät samalla tavalla kuin oikea tieto. Joukossa on myös henkilöitä, jotka ”ruokkivat” sosiaalista mediaa väärillä tiedoilla. Väärää tietoa voidaan kertoa ”huvin vuoksi” tai omiin vääriin johtopäätöksiin perustuen, Äikäs sanoo.

 

MIKSI KUKAAN levittäisi tahallisesti väärää tietoa? Syynä saattaa poliisin mukaan olla omien aatteiden ja tarkoitusperien ajaminen ja yhteiskunnan hämmentäminen.

– Kriisitilanteet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tällaiseen, koska silloin on liikkeellä paljon tietoa. Sellaisella viestinnällä on tietty tavoite ja se on usein suunnitelmallista. Toisaalta tahallinen väärän tiedon levittäminen saattaa jonkun mielestä olla ”hyvä läppä”. Viesti laitetaan liikkeelle hetken mielijohteesta ajattelematta tarkemmin sen seurauksia.

Hyvä läppä voi kuitenkin olla kriisin keskellä huono veto. Tilanne saattaa olla todella vakava ja kaikki somessa liikkuva virheellinen tieto lisää epätietoisuutta ja saattaa työllistää viranomaisia turhaan. Sosiaalisessa mediassa levitetty virheellinen tieto saattaa myös täyttää rikoksen tunnusmerkistön, Äikäs huomauttaa.

Jos huomaat kaverin jakavan väärää tietoa, asiasta kannattaa huomauttaa ja samalla pyytää kaveria lopettamaan. Väärää tietoa jakavaa voi lähestyä esimerkiksi yksityisviestillä.

 

HUHUT SAATTAVAT myös syntyä ja levitä tiedonjanosta, kun malttamattomat ihmiset yhdistävät johtolankoja ja tekevät päätelmiä omin päin. Poliisi myöntääkin, että ihan kaikkia yksityiskohtia ei välttämättä heti voida kertoa. Liiallisten yksityiskohtien avaaminen julkisuudessa saattaa esimerkiksi vaikuttaa silminnäkijöiden kertomuksiin ja sillä saattaa puolestaan olla vaikutuksia itse rikostutkintaan.

Turun puukotuksen alla virheellistä tietoa liikkui poliisin mukaan paljon. Kriisin aikaan poliisin viestintäosastolla työskenteli somehuhuja seuraava virkamies, joka kävi korjailemassa väärinkäsityksiä mahdollisuuksiensa mukaan.

Poliisi ei kuitenkaan luonnollisesti voinut tietää, mitä suljetuissa ryhmissä ja mobiilikeskusteluissa liikkui. Teemu Äikäksen mukaan on toki ymmärrettävää, että ihmiset viestittävät omaisilleen. Tieto siitä, että läheinen on turvassa huojentaa omaisia ja vähentää puolestaan viranomaisille suunnattujen tiedustelujen tarvetta, hän sanoo. Rikoksen ratkominen ja kriisin selvittely sen sijaan kuuluu ammattilaisille.

– Jos itse havaitsee jotain oleellista tapahtumaan liittyvää, asiasta kannattaa ilmoittaa hätänumeron kautta viranomaisille sen sijaan, että alkaisi asiasta viestittämään suljettujen ryhmien kautta omille kavereilleen, Äikäs painottaa.

 

Somettajan muistilista kriisitilanteessa:

  1. Varmojen tietojen saaminen vie aikaa.  On tavallista, että heti tapahtuneen jälkeen ei vielä tiedetä kaikkea, vaan asiat aukeavat vähä vähältä. Viranomaisten periaatteena on, että nopeutta ei koskaan voida asettaa luotettavuuden edelle. Ensin on selvitettävä tilanne ja vahvistettava tiedot, jotta niitä voi jakaa eteenpäin.
  2. Suhtaudu kriittisesti somessa liikkuviin väitteisiin. Tarkista, löydätkö saman tiedon toisesta lähteestä. On myös hyvä arvioida itse lähdettä: onko se luotettava, ja voisiko julkaisijalla olla erityinen halu tai motivaatio levittää tietynlaista tietoa?
  3. Kanna vastuu omasta somekäytöksestäsi. Kun tilanne on päällä, tiedon jakaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on kuitenkin olla osallistumatta vahvistamattomien huhujen levittämiseen. Jos jälkikäteen huomaat, että olet jakanut väärää tietoa, oikaise väittämäsi. Omien virheellisten tietojen korjaaminen on vastuullista somekäyttäytymistä.

 

Lähde: Suojelupoliisin viestintäosasto

*) Haastateltava esiintyy omasta pyynnöstään nimettömänä.

Teksti: Mikaela Remes