26 Oct

Mieti ennen kuin jaat tai retweettaat – kriisin keskellä some antaa huhuille siivet

Jos huomaat kaverin jakavan väärää tietoa, asiasta kannattaa huomauttaa ja samalla pyytää kaveria lopettamaan. Väärää tietoa jakavaa voi lähestyä esimerkiksi yksityisviestillä. Kuva: Flickr / LearningLark / CC BY 2.0

 

Totta vai tarua, hätiköityjä päätelmiä vai tarkoituksellista harhaanjohtamista? Somessa kriisit alkavat helposti elämään omaa elämäänsä ja pahimmillaan valheellisten huhujen leviäminen vaikeuttaa poliisin työtä. Vastuullinen somekäyttäjä suhtautuu tietoon kriittisesti ja auttaa kitkemään väärää tietoa sellaiseen törmätessään.

 

USKALLANKO LÄHTEÄ kotiin vai jatkanko piileskelemistä? Tätä turkulainen opiskelija Venla*, 25, joutui pohtimaan istuessaan eräänä elokuisena perjantai-iltapäivänä sisustuskaupassa lukkojen takana. Kukaan ei osannut sanoa, mitä Turun keskustassa tapahtui, mutta Venlan puhelin täyttyi puukotusiskuun liittyvistä kyselyistä, ilmoituksista ja arvailuista.   

Venla ja hänen ystävänsä olivat kiertelemässä ydinkeskustassa olevassa liikkeessä, kun hätääntynyt poikaystävä soitti toistamiseen kysyäkseen, onko kaikki varmasti kunnossa. Tilanteen vakavuus ei ystävyksille aluksi auennut, mutta someen tulvivien viestien perusteella alkoi näyttää siltä, että ulos ei ollut menemistä. Tilanne oli sekava ja epätietoisen aika pitkä.

– Meitä oli kaupan sisällä miltei parikymmentä ihmistä, ja kaikki olivat kiinni puhelimissaan. Olen 100 hengen Whatsapp-ryhmässä, jossa ihmiset jakoivat perätöntä tietoa. Puhuttiin esimerkiksi iskuista eri puolilla kaupunkia. Siksi emme uskaltaneet poistua kaupasta ennen kuin näimme, että ihmiset alkoivat liikkua normaalisti kaupan ulkopuolella, Venla kertoo.

 

ON TYYPILLISTÄ, että kriisin keskellä tapahtumien kulusta on hankala muodostaa yhtenäistä kuvaa. Kun jotain yllättävää tapahtuu, ihmisten tiedon tarve lisääntyy. Poliisin mukaan on hyvä, että ihmiset pyrkivät poikkeustilanteissa omatoimisesti selvittämään tapahtumien kulkua. On kuitenkin pyrittävä erottamaan oikea ja väärä tieto toisistaan.

– Tiedon etsinnässä kannattaa ensisijaisesti hyödyntää viranomaisten omia sosiaalisen median tilejä ja tiedotteita sekä suuria ja tunnettuja valtakunnallisia ja alueellisia medioita, neuvoo Lounais-Suomen poliisin viestintäpäällikkö Teemu Äikäs.

Varsinkin lähdekritiikin suhteen kannattaa olla tarkka.

– Ongelmaksi muodostuu se, että huhut leviävät samalla tavalla kuin oikea tieto. Joukossa on myös henkilöitä, jotka ”ruokkivat” sosiaalista mediaa väärillä tiedoilla. Väärää tietoa voidaan kertoa ”huvin vuoksi” tai omiin vääriin johtopäätöksiin perustuen, Äikäs sanoo.

 

MIKSI KUKAAN levittäisi tahallisesti väärää tietoa? Syynä saattaa poliisin mukaan olla omien aatteiden ja tarkoitusperien ajaminen ja yhteiskunnan hämmentäminen.

– Kriisitilanteet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tällaiseen, koska silloin on liikkeellä paljon tietoa. Sellaisella viestinnällä on tietty tavoite ja se on usein suunnitelmallista. Toisaalta tahallinen väärän tiedon levittäminen saattaa jonkun mielestä olla ”hyvä läppä”. Viesti laitetaan liikkeelle hetken mielijohteesta ajattelematta tarkemmin sen seurauksia.

Hyvä läppä voi kuitenkin olla kriisin keskellä huono veto. Tilanne saattaa olla todella vakava ja kaikki somessa liikkuva virheellinen tieto lisää epätietoisuutta ja saattaa työllistää viranomaisia turhaan. Sosiaalisessa mediassa levitetty virheellinen tieto saattaa myös täyttää rikoksen tunnusmerkistön, Äikäs huomauttaa.

Jos huomaat kaverin jakavan väärää tietoa, asiasta kannattaa huomauttaa ja samalla pyytää kaveria lopettamaan. Väärää tietoa jakavaa voi lähestyä esimerkiksi yksityisviestillä.

 

HUHUT SAATTAVAT myös syntyä ja levitä tiedonjanosta, kun malttamattomat ihmiset yhdistävät johtolankoja ja tekevät päätelmiä omin päin. Poliisi myöntääkin, että ihan kaikkia yksityiskohtia ei välttämättä heti voida kertoa. Liiallisten yksityiskohtien avaaminen julkisuudessa saattaa esimerkiksi vaikuttaa silminnäkijöiden kertomuksiin ja sillä saattaa puolestaan olla vaikutuksia itse rikostutkintaan.

Turun puukotuksen alla virheellistä tietoa liikkui poliisin mukaan paljon. Kriisin aikaan poliisin viestintäosastolla työskenteli somehuhuja seuraava virkamies, joka kävi korjailemassa väärinkäsityksiä mahdollisuuksiensa mukaan.

Poliisi ei kuitenkaan luonnollisesti voinut tietää, mitä suljetuissa ryhmissä ja mobiilikeskusteluissa liikkui. Teemu Äikäksen mukaan on toki ymmärrettävää, että ihmiset viestittävät omaisilleen. Tieto siitä, että läheinen on turvassa huojentaa omaisia ja vähentää puolestaan viranomaisille suunnattujen tiedustelujen tarvetta, hän sanoo. Rikoksen ratkominen ja kriisin selvittely sen sijaan kuuluu ammattilaisille.

– Jos itse havaitsee jotain oleellista tapahtumaan liittyvää, asiasta kannattaa ilmoittaa hätänumeron kautta viranomaisille sen sijaan, että alkaisi asiasta viestittämään suljettujen ryhmien kautta omille kavereilleen, Äikäs painottaa.

 

Somettajan muistilista kriisitilanteessa:

  1. Varmojen tietojen saaminen vie aikaa.  On tavallista, että heti tapahtuneen jälkeen ei vielä tiedetä kaikkea, vaan asiat aukeavat vähä vähältä. Viranomaisten periaatteena on, että nopeutta ei koskaan voida asettaa luotettavuuden edelle. Ensin on selvitettävä tilanne ja vahvistettava tiedot, jotta niitä voi jakaa eteenpäin.
  2. Suhtaudu kriittisesti somessa liikkuviin väitteisiin. Tarkista, löydätkö saman tiedon toisesta lähteestä. On myös hyvä arvioida itse lähdettä: onko se luotettava, ja voisiko julkaisijalla olla erityinen halu tai motivaatio levittää tietynlaista tietoa?
  3. Kanna vastuu omasta somekäytöksestäsi. Kun tilanne on päällä, tiedon jakaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on kuitenkin olla osallistumatta vahvistamattomien huhujen levittämiseen. Jos jälkikäteen huomaat, että olet jakanut väärää tietoa, oikaise väittämäsi. Omien virheellisten tietojen korjaaminen on vastuullista somekäyttäytymistä.

 

Lähde: Suojelupoliisin viestintäosasto

*) Haastateltava esiintyy omasta pyynnöstään nimettömänä.

Teksti: Mikaela Remes

22 Sep

Oletko koskaan miettinyt, mitä sinä tekisit kriisitilanteessa?

Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta toimitettiin Turun sairaalapalosta evakuoiduille potilaille 220 sänkyä, 200 makuualustaa ja 400 huopaa.  Mukana tuli myös työntekijöitä, jotka yhdessä Turun piirin vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa kokosivat sänkyjä Turun kapunginsairaalassa.

Vapaaehtoiset ja työntekijät auttoivat evakuoinnissa Turussa syyskuussa 2011, jolloin yliopistollisessa keskussairaalassa syttyi tulipalo. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Onnettomuus voi sattua kenelle tahansa, ja usein juuri kun sitä vähiten odottaa. Kriisitilanteeseen reagoiminen on helpompaa, kun sitä on harjoitellut etukäteen.

Aamuyö 17.3.2016 Lahdessa. Muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta ajaa kuorma-auto pitkin Valtatietä 12, lastinaan yli 40 tonnia vaaralliseksi aineeksi luokiteltavaa rikkihappoa.

Kuorma-autoja kulkee tiellä yhtenään, mutta tänään tapahtuu jotakin normaalista poikkeavaa: kuljettaja menettää ajoneuvon hallinnan. Täysperävaunullinen kuorma-auto törmää kahteen puuhun ja yhdistelmän vetoauto kaatuu lähelle kerrostalon seinää. Ympäristöön pääsee vuotamaan joitakin kymmeniä litroja rikkihappoa.

Suuronnettomuuden vaara on lähellä; muiden aineiden kanssa reagoidessaan rikkihappo voi muun muassa aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen. Vaarana on myös lähitalojen asukkaiden altistuminen rikkihapolle. Viranomaiset päättävät, että onnettomuuspaikan lähellä olevat kerrostalot on evakuoitava.

Punaisen Ristin Lahden alueen ensihuoltoryhmällä ja Lahden kaupungin sosiaalitoimella on sopimus yhteistyöstä, ja kello 4.20 sosiaalitoimi hälyttää ryhmän apuun. Vapaaehtoiset lähtevät välittömästi paikalle.

Harjoittelu auttaa toimimaan tositilanteessa

– Asukkaat päätettiin evakuoida Hennalan vastaanottokeskuksen tiloihin. Lähdimme yhdessä muiden ensihuoltoryhmän vapaaehtoisten kanssa auttamaan sekä onnettomuuspaikalle että Hennalaan. Järjestimme evakuoiduille muun muassa aamupalaa ja keskustelimme heidän kanssaan, ensihuoltoryhmän johtaja Päivi Heikkilä muistelee maaliskuista tapausta.

Lahden onnettomuudesta selvittiin säikähdyksellä. Kukaan ei loukkaantunut, ja suuronnettomuudelta vältyttiin. Heikkilän mukaan evakuointi sujui hyvin, ja asukkaat saivat lähteä kotoaan rauhassa.

Aina kotoa poistumiseen ei kuitenkaan ole samalla tavalla aikaa, ja esimerkiksi tulipalon sattuessa on lähdettävä kiireellä. Heikkilä kertoo, että maaliskuun evakuoinnin jälkeen ensihuoltoryhmä on ollut mukana myös kahdessa tulipalo-evakuoinnissa.

Ryhmä harjoittelee ahkerasti vastaavia tilanteita varten. Omia harjoituksia on kahdesti kuussa, ja lisäksi vapaaehtoiset käyvät ulkopuolisissa koulutuksissa.

– Pohdimme etukäteen erilaisia tilanteita ja mietimme, mitä kaikkea niissä pitää ottaa huomioon. Silloin on huomattavasti helpompi toimia, kun jotain oikeasti tapahtuu, Heikkilä toteaa.

Tämän vahvistaa myös Punaisen Ristin valmiuden yksikössä työskentelevä Petra Alijärvi.

– Onnettomuusriski voi jäädä ”läheltä piti” -tilanteeksi tai onnettomuuden seuraukset vähäisemmiksi, koska on osattu toimia oikein. Tätä on valmius parhaimmillaan, Alijärvi toteaa.

Valmius on joukkuelaji

Nuoret pääsevät eläytymään kuvitteellisiin kriisitilanteisiin lokakuussa, kun Punaisen Ristin Äkkilähtö-valmiusharjoitus alkaa eri puolilla Suomea. Harjoituksessa nuoret pääsevät kokemaan miltä tuntuu, kun kotoa joutuu lähtemään ilman varoitusta ja evakuointikeskuksesta tulee hetkeksi koti.

Valtakunnallinen harjoitus järjestetään 1.-7. lokakuuta. Viikon aikana Punaisen Ristin paikallisosastot järjestävät yhdessä koulujen ja viranomaisten kanssa erilaisia kriisiskenaarioita, joissa toimimista harjoitellaan yhdessä. Skenaariona voi olla esimerkiksi vastaavanlainen kemikaalivuoto kuin Lahdessa, pitkä sähkökatkos, tulva tai tulipalo.

– Poikkeustilanteita varten on äärimmäisen tärkeää harjoitella yhdessä. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa, olet juuri liittynyt uuteen jalkapalloseuraan. Kukaan ei tunne toisiaan etkä sinäkään tiedä, mitä paikkaa sinun pitäisi pelata. Näyttää siltä, että kaikki joukkueen jäsenet ovat puolustajia. Tällaisessa tilanteessa peli tuskin sujuu kovin hyvin.

– Sitten mieti, miten toimii joukkue, joka on harjoitellut säännöllisesti ja jokainen pelaaja tietää paikkansa. Kaikilla on sama tavoite ja kaikki tietävät mitä tehdä. Samanlaisesta joukkuepelaamisen harjoittelusta on kyse valmiusharjoituksissa viranomaisten kanssa, Alijärvi havainnollistaa.

Myös Lahden alueen ensihuoltoryhmän toiminnassa korostuu yhteistyön tärkeys. Ryhmä harjoittelee yhdessä esimerkiksi kaupungin sosiaalitoimen kanssa.

– Todellisessa tilanteessa on aina mukana pelkoa ja jännitystä. Selviänkö? Selviääkö perheeni? Miten pärjäämme tilanteen jälkeen? Nuorten turvallisuudentunne lisääntyy, kun he pääsevät harjoittelemaan valmiustaitoja turvallisissa olosuhteissa, yhdessä ystävien kanssa. Samalla kokemus luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, Alijärvi sanoo.

10 sekuntia aikaa – mitä ottaisit mukaasi? Osallistu kilpailuun!

Punainen Risti haastaa ihmiset ympäri Suomen miettimään omaa valmiuttaan. Mitä sinä ottaisit mukaasi, jos kotoa pitäisi lähteä ilman varoitusta? Mikä yksi tavara auttaisi sinua selviytymään?

Ota kuva tavarasta tai asiasta, jonka sinä ottaisit mukaasi ja jaa se Instagramissa hashtageilla #äkkilähtö2016 ja #punainenristi, niin osallistut kilpailuun! Voit myös kertoa, miksi valitsit kyseisen esineen.

Kilpailuaika on 23.9.–7.10., ja osallistujien kesken arvotaan kaksi Canon PowerShot SX720 HS -kameraa. 

Katso tarkat kilpailusäännöt täältä ja lue lisää Äkkilähdöstä.

Muista myös seurata Äkkilähtöä somessa ja jaa oma kokemuksesi tunnisteella #äkkilähtö2016.

Teksti: Kiia Etelävuori

31 Mar

Netistä voit löytää sä ystävän

Uskaltaisitko tavata ihmisen, johon olet tutustunut verkossa? Sosiaalisessa mediassa voi kohdata vihapuheen kaltaisia lieveilmiöitä ja trolleja, mutta usein myös ihmisiä, jotka jakavat omat kiinnostuksen kohteet. Joskus ei muuta tarvitakaan kuin pari klikkausta aloittamaan sydänystävyys. Joona Möttö haastatteli sosiaalisessa mediassa ja netissä toisensa tavanneita nuoria. Kaverukset Kia, 17, ja Emilia, 18, sekä Ira, 23, ja Teemu, 26, kertovat, mistä kaikki alkoi. Myös pariskunta Mimi, 26, ja Lio, 25, jakavat videolla omalaatuisen kohtaamisensa. 

Ei liene liioiteltua sanoa, että internetissä ja eri sovellusten kautta uusiin ihmisiin tutustuminen on nykypäivää. Vaikka pääsääntöisesti sosiaalinen media tarjoaa viestintävälineen kavereille, voi sieltä löytää myös aivan uusia tuttavuuksia.

Netissä ystävystyminen on myös jatkuvasti helpompaa erilaisten avoimien yhteisöjen sekä seuranhaku- ja tapahtumasovellusten ansiosta. Esimerkiksi Facebook on täynnä paikallisia ryhmiä, joissa etsitään seuraa esimerkiksi kuntoilemaan.

Uusiin ihmisiin tutustuminen, tapahtuipa se sitten virtuaalisesti tai perinteisesti kasvokkain, vaatii aina hieman rohkeutta ja avointa mieltä.  Myös kaikki videolla haastatellut kaverukset kannustavat lähestymään ihmisiä ennakkoluulottomasti, mutta myös oma turvallisuus huomioiden.

–  Lähtökohtaisesti ihmiset on hyviä tyyppejä myös näytön takana, vakuuttaa Ira.

– Ei mekään oltaisi tavattu, saatikka menty naimisiin, jos olisin kuunnellut puoliakaan ihmisten puheista, kertoo brasilialaisen Lion netin chat-ohjelmassa tavannut Mimi.

Katso videolta, mitä muita vinkkejä some-sukupolvi antaa ystävyyssuhteiden solmimiseen netissä.

5 vinkkiä ystävystymiseen somessa

1. Etsi yhdistäviä yhteisöjä
Etsi ihmisiä, jotka jakavat kanssasi samoja mielenkiinnon kohteita. Pidät sitten maalaamisesta, ruoasta, koiranpennuista tai vaikka kissavideoista, netistä löydät helposti yhteisöjä ja ihmisiä, joilla on samoja harrastuksia.

2. Uskalla kommentoida
Instagram-tykkäys tai kommentti Youtube-videoon voi olla alku ystävyydelle.

3. Ole kohtelias
Netistä löytyy tarpeeksi vihapuhetta ja trolleja jo entuudestaan. Muista käytöstavat myös sosiaalisessa mediassa, esiinnyit sitten chatissä tai videolla.

4. Keskustele avoimella mielellä
Keskustelufoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa löydät itsesi nopeasti hyvin erilaisten ihmisten joukosta. Älä hätäänny, vaan yritän oppia ymmärtämään muita.

5. Ole varovainen
Netissä kaikkien aikeet eivät aina ole puhtaat. Muista olla jakamatta liikaa tietoa itsestäsi. Ensitapaamiset kannattaa aina sopia julkiselle paikalle.

Oletko sinä saanut uusia tuttavuuksia somesta? Kommentoi tai jaa tarinasi!

Video ja teksti: Joona Möttö

20 Aug

Seitsemän periaatetta inhimillisempään sosiaaliseen mediaan

 

04102014 Punaisen Ristin nuorten vuosikokous Jollas instituutissa. Milla Jylänki ja Elsa Kittilä. Kuva: Leena Koskela Kännykkä. Puhelin. Viestintä. Kuvaaminen. Some. Sosiaalinen media. Kuvat. Valokuvat.
Kansainvälisen Punaisen Ristin universaalit periaatteet sopivat käyttäytymiskoodeiksi sosiaaliseen mediaan edistämään avointa ja muita kunnioittavaa keskustelukulttuuria.

Miten sosiaalisesta mediasta saataisiin vähän kiltimpi?

Sosiaalisen median kanavat, kuten keskustelupalstat- ja pikaviestiohjelmat tarjoavat hienon mahdollisuuden rakentaa yhteisöllisyyttä, löytää uusia ystäviä sekä jakaa kokemuksia, tunteita ja tapahtumia. Sosiaalinen media eli some on kuitenkin myös 2000-luvun villi länsi, jossa silmätikuiksi joutuneita jahdataan klikkauksin ja uhkauksin. Elämäntaitokyselyssä suomalaisista nuorista tytöistä viidesosa ja pojista reilu kymmenesosa kertoo joutuneensa nettikiusaamisen kohteeksi vähintään kerran.

Ryhdyimme pohtimaan keinoja, joilla tehdä sosiaalisesta mediasta inhimillisempi. Otimme uusiokäyttöön tänä vuonna 50 vuotta täyttävät Punaisen Ristin periaatteet.

  1. Inhimillisyys eli kehu ja kiitä

Inhimillisyyden periaatteen mukaan kaikkea inhimillistä kärsimystä on ennaltaehkäistävä ja lievitettävä. Kunnioita käytökselläsi elämää, hyvinvointia ja muita ihmisiä. Tuota ja jaa sisältöä, joka edistää ystävyyttä ja erilaisten ihmisten ymmärrystä toisiaan kohtaan. Muotoile tekstisi tarkasti, sillä kirjoitettu viesti on helppo tulkita väärin, jos ei tunne puhujan motiivia tai näe tämän ilmeitä ja eleitä.

Kaikilla, myös some-yhteisöjen mustamaalaamilla poliitikoilla tai huomiota kaipaavilla bloggaajilla, on oikeus tulla kohdelluksi ihmisenä. Herjaaminen, pilkkaaminen ja syyttely paitsi lietsovat vihan ilmapiiriä, myös satuttavat vastaanottajaa. Internetin äänekkäimmät kommentoijat saattavat olla omassa elämässään hyvinkin yksinäisiä.

  1. Tasapuolisuus eli älä vahvista ennakkoluuloja

Vahvistavatko jakamasi tekstit tai päivityksesi ihmisryhmiin, uskontoihin, tai sukupuoleen kohdistuvia ennakkoluuloja ja stereotypioita? Netissä on esimerkiksi parisuhdeneuvoja jakavia artikkeleita, joissa korostuvat yksipuolisesti naisten tai miesten kuvitellut ominaisuudet. Harkitse tarkkaan, millaista sisältöä kannattaa jakaa, edes huumorimielessä.

  1. Puolueettomuus eli auta kiusattuja

On helppo kauhistella muiden tekemisiä. Mieti kuitenkin tarkkaan, auttaako viestisi, päivityksesi tai tykkäämisesi jotakuta vai pahentaako se tilannetta?

Puolueettomuuden periaatteen mukaan ristiriitatilanteessa ei oteta kantaa tai sekaannuta esimerkiksi uskonnollisiin tai poliittisiin kysymyksiin. Kun somessa vihaviestit sinkoilevat, keskity luomaan rauhan ilmapiiriä ja auttamaan kiusaamisen tai vihapuheen uhreja. Jos kohtaat selvästi loukkaava käytöstä, ilmianna se. Jätä tuomioiden tekeminen moderaattoreille ja tarvittaessa viranomaisille.

  1. Itsenäisyys eli uskalla olla oma itsesi

Sinulla on sananvapaus, mutta käytä sitä harkiten. Sosiaalisessa mediassa on tärkeää, että tunnet itsesi ja arvomaailmasi ja vältät lauman mukana kulkemista tai toimimista vain tykkäysten vuoksi. Pidä puolesi, äläkä lähde mukaan toisia ihmisiä loukkaavan materiaalin levittämiseen. Omiakin kuvia kannattaa julkaista aina harkiten.

  1. Vapaaehtoisuus eli jaa hyviä tekoja

Vaali ja kannusta tykkäämällä ja jakamalla pyyteetöntä auttamista, kuten tätä Heidin perustamaa Facebook-ryhmää yksinäisille ja nuoren pojan tekemää lumityötekoa tuntemattomalle vanhukselle. Kun jaat sosiaalisessa mediassa inhimillisiin tekoihin kannustavia tapahtumia ja kertomuksia, tulet tehneeksi myös itse hyviä tekoja.

  1. Yleismaailmallisuus eli kurkista some-kuplasi ulkopuolelle

Jos Facebookin uutisvirrassa pyörivät vain lähiseudun klikatuimmat uutiset ja samat puheenaiheet, mitä jos vaihteeksi lukisit myös ulkomaan uutisia tai etsisit itsellesi uuden some-kaverin vaikkapa Intiasta tai Venäjältä?

Yleismaallisuuden periaate korostaa jaettua velvollisuutta auttaa ja tehdä yhteistyötä yli kansallisten rajojen. Jakamalla empaattisia tarinoita maailmalta voit rakentaa inhimillisempää maailmaa.

  1. Ykseys eli esiinny vain itsenäsi

Suurin osa vihapuheesta kirjoitetaan nimettömänä tai nimimerkkien takaa niille, joilla on rohkeutta puhua omalla äänellään. Vastusta nimimerkkikulttuuria esiintymällä reilusti omalla nimelläsi. Avoimuus herättää myös luottamusta.

Teksti: Mirkka Helkkula Kuva: Leena Koskela/Punainen Risti

Lähde: The Fundamental Principles of the Red Cross and Red Crescent, 1996. ICRC Publication.