16 Nov

Stressi kuuluu opiskelijan elämään, mutta itseltään ei kannata vaatia liikaa – tässä viisi vinkkiä stressinhallintaan

Syitä stressiin on monia. Apua kannattaa hakea, jos oireet jatkuvat pitkään ja keinot niiden hallintaan ovat vähissä. Kuvituskuva: Linda Laine

 

Nuoret stressaavat esimerkiksi opintoja, töitä ja sosiaalisia tilanteita. Stressi ei aina näy ulospäin – nuori voi pärjätä hyvin sekä koulussa että töissä, mutta olla silti henkisesti ahtaalla.

 

UUVUTTAA, ajatukset eivät anna rauhaa ja olo on huolestunut. Sydän läpättää, henkeä ahdistaa, vatsaan koskee tai selkää särkee. Ruoka ei maita, nukahtaminen on hankalaa, toisten ihmisten seura ärsyttää.

Stressi ilmenee monin eri tavoin, mutta mistä tukala olo kumpuaa? Syitä on varmasti monia, mutta usein stressi johtuu siitä, että ihmiseen kohdistuu enemmän vaatimuksia kuin hänellä on aikaa tai jaksamista. Vaatimukset voivat tulla joko ulkoapäin tai henkilöltä itseltään.

Mielenterveydestä puhuminen on muuttunut paljon viime vuosikymmenien aikana. Tabuja pyritään kitkemään pois – ylipäätään ihmisyydestä ja esimerkiksi seksuaalisuudesta puhutaan avoimemmin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) neuvontapsykologi Katri Ollikaisen mukaan virheellinen mielikuva mielenterveysasiakkaasta elää silti monen nuoren mielessä.

– Usein ajatellaan, että mielenterveys näkyy ulospäin. Totuus kuitenkin on, että yksi asiakastyyppimme YTHS:llä ovat opiskelijat, joilla kaikki sujuu hyvin. Opiskellaan aikataulussa, jopa etuajassa, käydään töissä ja kavereitakin on. Elämä on päällisin puolin kunnossa, mutta nuori on omassa itsessään ahtaalla, koska vaatimus itseään kohtaan on niin kova, Ollikainen kuvailee.

Ilmiö on paitsi ihmisyydessä, myös ajan hengessä. Somekulttuurin myötä ihmisillä on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia miettiä, miltä vaikuttaa ja millaisen kuvan antaa ulospäin.

– On sosiaalisesti suotavaa pärjätä hyvin. Saamme hyvää palautetta, kun menestymme. Kaverit hämmästelevät, että miten jaksat opiskella kahta pääainetta ja olla töissä samaan aikaan. Olet superihminen!  Palautteen myötä suorittamisesta tulee hyvä asia, jolloin mittasuhteet ovat hankalampia hahmottaa, Ollikainen aprikoi.

 

STRESSI ON yleinen vaiva opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2016 tehdyn Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 33 prosenttia opiskelijoista kärsii runsaasta stressistä.

Ollikainen jaottelee nuorten stressin lähteet muutamaan eri ryhmään. Yksi syy voivat olla opinnot ja niiden vaativuus. Opiskelijalla voi olla vaikeuksia pysyä opintojen tahdissa mukana tai sovittaa opintoja muuhun elämään, esimerkiksi töihin. Toisaalta myös puuttuva kontaktiopetus ja vähäinen läsnäolopakko voivat laukaista stressin.

–  Silloin opintoja tehdään paljon omillaan, ja olo on yksinäinen, Ollikainen kuvailee.

 

OPINTOJEN lisäksi stressiä aiheuttavat sosiaaliset tilanteet ja niihin liittyvä epävarmuus. Ollikaisen mukaan nuori saattaa murehtia, onko riittävän hyvä ja kyvykäs.

– Usein tämäkin pelko yhdistyy koulumaailmaan ja opetus- ja ryhmätyötilanteisiin, mutta sosiaaliset tilanteet voivat jännittää myös vapaa-ajalla. On niitäkin, jotka kokevat olonsa epävarmaksi omien kavereidensa kanssa, Ollikainen selventää.

Kolmas ja yleinen stressin lähde ovat yhteiskunnalliset ja maailmanlaajuiset asiat. Katastrofit, kärsimys, epäoikeudenmukaisuus ja esimerkiksi terrorismi voivat saada nuoren olon tukalaksi. Ollikaisen mukaan nykypäivän opiskelijat tunnistavat stressioireita, ja niihin osataan myös hakea apua YTHS:ltä.

– Toisinaan puhutaan stressistä ja toisinaan ahdistuksesta. Ne ovat hyvin samansuuntaisia tunteita.  Joskus opiskelijalla voi olla jokin muu asia ykkösenä mielessä, ja sitten havaitaan myös stressioireita. On toki myös niitä opiskelijoita, joiden on ylipäätään hankala hakea apua. He saattavat sinnitellä jopa vuosia erilaisten oireiden kanssa.

Stressaantuneena on Ollikaisen mukaan tärkeää pysähtyä miettimään, onko vaatimustaso itseään kohtaan liian korkea. On hyväksyttävää tunnustaa, kun omat rajat tulevat vastaan.

 

Viisi vinkkiä stressinhallintaan
  • Pidä huolta perusasioista – nuku tarpeeksi, syö monipuolisesti, liiku säännöllisesti.
  • Katso omaa kalenteriasi ja elämäntilannettasi. Onko arjessasi lepohetkiä? Teetkö velvollisuuksien ohella asioita, joista tulee hyvä mieli ja joista nautit? Akuutisti stressaantuneena on tärkeää löytää aikaa levolle.
  • Mieti, mitkä asiat sinua stressaavat ja miksi. Jos esimerkiksi opinnot tuntuvat raskailta, mieti omaa vaatimustasoasi. Onko reilua vaatia itseltään näitä asioita? Odotatko esimerkiksi kaveriltasi samoja asioita?
  • Etsi sinulle sopivia itserauhoittelukeinoja. Joskus omasta kalenterista ei voi karsia, ja silloin tärkeää on tietää, miten löytää rauhoittavia ajatuksia. Kokeile vaikkapa joogaa tai pilatesta, tee hengitysharjoituksia tai kuuntele musiikkia. Muista, että ennemmin tai myöhemmin stressi hälvenee.
  • Muista, että kaikki ovat joskus stressaantuneita. Apua kannattaa kuitenkin hakea, jos stressitila jatkuu pitkään ja omat keinot sen hallintaan ovat vähissä.

Vinkit antoi YTHS:n neuvontapsykologi Katri Ollikainen.

 

Teksti: Ulriikka Myöhänen