28 Dec

Yli 10 000 kädenojennusta – verenluovutusryhmien yhteinen lahja koko Suomelle

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu haastoi itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi yritykset, yhteisöt, oppilaitokset, seurajoukkueet ja muut porukat ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen. Kuva: Jari Härkönen / Mediafocus

 

Suomi on juhlinut vuonna 2017 satavuotista itsenäisyyttään lukuisin tempauksin ja tapahtumin. Juhlavuoteen on mahtunut niin tanssia, elokuvaa kuin villasukkien neulomistakin. Yksi haaste on kuitenkin saanut suomalaiset sankoin joukoin liikkeelle: Veripalvelun 10 000 kädenojennusta Suomelle -kampanja saavutti tavoitteensa jo ennen itsenäisyyspäivää, ja luovuttajien lukumäärä vain kasvaa vuoden loppua kohti.

 

SUOMEN PUNAISEN RISTIN Veripalvelu haastoi itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi yritykset, yhteisöt, oppilaitokset, seurajoukkueet ja muut porukat ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen. Kampanjan tavoitteeksi asetettiin, että elokuun ja joulukuun välisenä aikana uusia VeriRyhmiä perustetaan ainakin 500 ja että verta luovutetaan yhteensä vähintään 10 000 pussia vuonna 2017. Verta säännöllisesti luovuttavan VeriRyhmän voi perustaa mikä tahansa ryhmä, esimerkiksi työ- tai harrastusporukka.

– Kampanja on onnistunut yli odotusten. 10 000 luovutuksen rajapyykki saatiin täyteen komeasti juuri ennen itsenäisyyspäivää. Uusia VeriRyhmiäkin on perustettu toistaiseksi jo 462 , Veripalvelun yhteisömarkkinoinnin koordinaattori Kaisu Maijala kertoo vaikuttuneena.

Joulukuun 20. päivään mennessä kampanjan aikana kätensä oli ojentanut yhteensä 1 716  VeriRyhmää, ja näiden luovutusten ansiosta veripusseja oli karttunut 11 276. Maijalan mukaan sosiaalisen median päivityksillä on ollut osansa kiinnostuksen virittämisessä. Tärkein rooli on kuitenkin ollut aktiivisilla luovuttajilla, jotka ovat kutsuneet lähipiirinsä mukaan.

– Kampanjaan kannustettiin sekä aiemmin perustettuja ryhmiä että aivan uusia porukoita. Mukaan on saatu kaikenikäisiä osallistujia kaikista yhteiskunnan riveistä: aina valtion virastoista Marttoihin ja kaveriporukoista eduskuntaan. Vaikka ahkerimmat luovuttajaporukat palkitaan, tärkeintä on ylipäätään osallistuminen, Maijala kiittelee.

 

VERENLUOVUTUSRYHMÄN PERUSTAMINEN on näppärä tapa tehdä hyvää – yhdessä. Vaikka VeriRyhmiin kuuluvien osuus kaikista luovuttajista on vain noin 5 prosenttia, määrä on koko ajan kasvamaan päin. Joulukuussa 2017 VeriRyhmiä oli kaikkiaan jo 3 450, kun koko vuonna oli perustettu yli 720 uutta VeriRyhmää.

Ensikertalaisiakin on helppo houkutella mukaan, kun mukana on myös kokeneempia luovuttajia. Yhteinen verenluovutus työporukan kesken ei vie kuin tunnin ja samalla voi vaihtaa mukavasti kuulumisia ja saada hyvän mielen. Monilla työpaikoilla voi luovuttaa myös työajalla. Siksi esimerkiksi monet yritykset ovat näyttäneet esimerkkiä ja perustaneet oman VeriRyhmänsä. Näin verenluovutuksesta on tullut säännöllinen tapa.

Maijala on ilahtunut myös opiskelijoiden innostuksesta, kuinka yhtä lailla nuorempi sukupolvi on löytänyt tiensä Veripalvelun tutuille punaisille pedeille.

– Erityisen iloisia olemme siitä, kuinka opiskelijat ovat ottaneet kampanjan omakseen. Lukuisien ainejärjestöjen ja opiskelijayhdistysten jäsenet eri puolilla Suomea ovat luovuttaneet aktiivisesti. Toivottavasti hyvin alkaneesta haasteesta tulisi monelle ryhmälle jatkuva perinne, ja saisimme heistä uusia innokkaita verenluovuttajia.

Joka vuosi tarvitaankin noin 20 000 uutta luovuttajaa. Erityinen tarve on tällä hetkellä uusista O-negatiivisista eli niin sanotun hätäveren luovuttajista. Myös afrikkalaistaustaisia luovuttajia tarvittaisiin kipeästi lisää, sillä heillä on harvinaisia veriryhmäominaisuuksia, joita ei löydy kantaväestöltä.

 

VALTAOSA VERENLUOVUTTAJISTA ei kuitenkaan kuulu mihinkään ryhmään, ja kätensä voi ojentaa hyvään tarkoitukseen yhtä lailla ilman erityistä ryhmääkin. Kuluneen vuoden aikana verta onkin luovutettu yli 190 000 kertaa, ja päivittäin verivalmisteita tarvitaan noin 800 luovuttajalta. Oli kyseessä sitten syöpäpotilas tai äkillisen onnettomuuden uhri, veren tarve on jatkuva. Maijala muistuttaa, että jokainen kädenojennus on tärkeä.

– Aina hyvän tekemiseen ei tarvita paksua lompakkoa tai suurta ajallista panostusta. Verenluovutus on aina ajankohtainen ja konkreettinen tapa tehdä hyvää, tulit sitten yksin tai yhdessä isomman porukan kanssa.

Houkuttelisitko saman tien työkaverisi kahvitunnilla lähimpään Veripalvelun toimipisteeseen tai kannustaisitko ystäväsi ojentamaan kätensä heti työ- tai opiskelupäivän jälkeen? Luovuttajia tarvitaan juuri nyt lähes kaikista veriryhmistä turvaamaan potilaiden hoito myös juhlapyhien ajan. Luovuttamaan ja kahvittelemaan pääsee siis näin välipäivinäkin.

 

Testaa ensin, sovitko luovuttajaksi. 

Muista ottaa mukaan virallinen henkilötodistus. Aukioloajat ja luovutuspaikat löydät täältä.

Veren tarpeen pystyt tarkistamaan täältä.

 

Teksti: Nelli Miettinen

 

01 Sep

Totta vai tarua? – Kymmenen faktaa verenluovutuksesta

Verenluovutus on helppo tapa auttaa.

Kuva: Jari Härkönen

Verenluovutus on helppo tapa auttaa. Pieni vaiva luovuttajalle on iso apu potilaalle. Ensikertalaista moni asia voi mietityttää. Keräsimme ensiluovuttajaa varten 10 väitettä, ja oikeat vastaukset niihin. 

Väite 1: En voi luovuttaa verta, koska en tiedä omaa veriryhmääni.

Tarua. On totta, että potilaat saavat yleensä oman veriryhmänsä mukaisesti verta ja epäsopivan veren saaminen voi olla hengenvaarallista. Verta voi kuitenkin luovuttaa, vaikka ei tietäisikään omaa veriryhmäänsä. Veriryhmä selvitetään ensimmäisellä luovutuskerralla. Ota käynnille mukaan valokuvallinen henkilötodistus. Veriryhmäsi saat tietää myöhemmillä luovutuskerroillasi tai soittamalla Veripalvelun luovuttajainfoon noin viikko luovutuksen jälkeen.

Väite 2: Minun vertani tarvitaan.

Totta. Suomessa tarvitaan joka päivä noin 800 verenluovuttajaa muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaille, onnettomuuksien uhreille ja vauvoille. Kaikkien veriryhmien verta tarvitaan, koska potilaitakin on kaikista veriryhmistä. Aivan uusiakin verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti täysi-ikäisistä, sillä osa luovuttajista joutuu lopettamaan verenluovutuksen esimerkiksi täytettyään 71 vuotta tai sairauden takia. Toistaiseksi ei ole keksitty tekoverta, joka korvaisi luovutetun veren.

Väite 3: En voi luovuttaa verta, koska olen tosi pienikokoinen.

 Voi olla totta. Verenluovuttajan tulee painaa yli 50 kiloa. Alle 50 kiloa painavilla on muita suurempi riski verenluovutuksen jälkeisille haitoille, kuten heikotukselle, huonovointisuudelle tai pyörtymiselle. Niin painorajasta kuin muistakin luovutuskriteereistä ollaan tarkkoja luovuttajan ja potilaan turvallisuuden vuoksi. Luovuttajien rautavarastoja varjellaan siten, että miehet voivat luovuttaa verta 61:n ja naiset 91 vuorokauden välein.

Väite 4: Verenluovutukseen kannattaa mennä tyhjällä vatsalla.

Tarua. On tärkeää, että olet syönyt jotain samana päivänä ja että olosi on hyvä. Vältä kuitenkin raskaita aterioita juuri ennen luovutusta. Juotavaa ja pientä syötävää on tarjolla myös luovutuspaikalla. Voit ehkäistä mahdollista luovutuksesta aiheutuvaa nestehukkaa juomalla vettä etukäteen. Sen kummemmin ei tarvitse luovutukseen varautua, mutta tulethan ajan kanssa.

Väite 5: Minulla on uusi kumppani, joten en voi luovuttaa verta.

Totta. Seksistä uuden kumppanin kanssa seuraa neljän kuukauden väliaikainen luovutustauko. Jos kyseessä on miesten välinen seksi, varoaika on 12 kuukautta edellisestä seksikerrasta. Nämä perustuvat tilastojen perusteella tehtyihin riskiarvioihin. Eripituisia luovutusesteitä seuraa myös muun muassa matkailusta ja tatuoinnista. Ennen luovutusta kannattaa aina tehdä sovinkoluovuttajaksi.fi-testi netissä. Se vie vain hetkisen.

Väite 6: Verenluovutus perustuu auttamishaluun.

Totta. Luovutus on täysin vapaaehtoista ja jokaisen oma päätös. Suomen laki jopa kieltää verestä maksamisen. Luovuttaminen on kuitenkin konkreettinen ja vaivaton tapa auttaa kanssaihmisiä. Sinä saat kahvit, pikkupurtavaa ja hyvän mielen.

Väite 7: Verenluovutus sattuu.

Tarua. Verenluovutuksen ei kuulu sattua. Neulan pisto tuntuu, mutta kovaa kipua se ei tuota. Jos sinulle tulee luovutuksen aikana huono olo tai neula tuntuu epämiellyttävältä, kerro siitä hoitajalle. Verenluovutus voidaan keskeyttää pyynnöstäsi missä vaiheessa tahansa, eikä sinun tarvitse perustella päätöstäsi.

Väite 8: En sovi luovuttajaksi, joten en voi auttaa.

 Tarua. Vaikka et voisi itse luovuttaa verta, voit aina toimia asian puolestapuhujana esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Verenluovutukseen voi tulla myös ystävän kanssa tai porukalla. Muilta saa kannustusta ja tukea, ja samalla arvokas lahja moninkertaistuu. Voit myös perustaa VeriRyhmän eli verenluovutusryhmän ja toimia sen vetäjänä.

Väite 9: Kaikki verivalmisteiksi päätyvä veri testataan virusten varalta.

Totta. Luovuttajalta tutkitaan luovutuksen yhteydessä otettavista verinäytteistä aina keskeiset veren välityksellä tarttuvat taudit; HIV, kuppa, parvovirus ja hepatiitti-virukset. Tuore tartunta ei välttämättä näy testeissä. Siksi on tärkeää, ettet koskaan luovuta verta, jos epäilet saaneesi tartunnan.

Väite 10. Voin mennä kuntosalille heti verenluovutuksen jälkeen.

 Tarua. Luovutuksessa menettämäsi nestemäärä korvautuu noin vuorokaudessa, kunhan muistat juoda tavallista enemmän. Luovutuspäivänä kannattaa välttää liikuntaa, saunomista ja kaikkea ylimääräistä hikoilua, jotta nestevaje korjautuu mahdollisimman nopeasti. Pidä side paikoillaan ja vältä luovutuskäden rasittamista vähintään neljän tunnin ajan, jottei pistokohta ala vuotaa ja käteen synny mustelmaa.

 Askarruttaako vielä? Saat lisää neuvoja ja tietoa maksuttomasta luovuttajien infopuhelimesta 0800 05801 (ark. 8–17). Lisätietoa sekä verenluovutuksen paikat ja aukioloajat löydät osoitteesta www.veripalvelu.fi.

18 Feb

Verenluovuttajia tarvitaan kaikista väestöryhmistä

Sinua tarvitaanGlobalisaation myötä ihmiset muuttavat eri syistä paikasta toiseen. Monessa maassa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus väestöstä kasvaa. Muutoksella on monia ulottuvuuksia, ja yksi niistä liittyy verensiirtoihin: etnisillä vähemmistöillä voi olla veriryhmiä, joita valtaväestöltä ei juuri löydy.

Ympäri Eurooppaa meneillään olevassa Missing minorities -hankkeessa etsitään eri etnistä taustaa olevia luovuttajia. Suomessa tarvitaan erityisesti afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia. Tarve ei liity lähiaikoina Suomeen saapuneisiin turvapaikanhakijoihin, sillä arvio eri etnistä taustaa olevien verenluovuttajien tarpeesta on tehty jo aiemmin.

– Vaikka pakolaisia ei olisi lainkaan, tarve olisi silti olemassa. Meidän tehtävämme on varmistaa se, että verta riittää niille potilaille, jotka meillä täällä Suomessa ovat hoidettavana, Liisa Romo Veripalvelusta painottaa.

Haasteena harvinaiset veriryhmät

Veriryhmäjärjestelmiä on yli 30. Niistä tärkeimmät ja tunnetuimmat ovat ABO- ja Rhesus-veriryhmäjärjestelmät. Ensisijaisesti potilaalle pyritään aina antamaan hänen omaa veriryhmäänsä vastaavaa verivalmistetta. Hätätilanteissa potilaalle voidaan antaa O RhD negatiivista verta, jos potilaan omaa veriryhmää ei ole vielä ehditty selvittämään. Suurimmalle osalle kaikista potilaista löydetään sopiva verivalmiste riippumatta etnisestä taustasta, koska yleisimmät veriryhmätekijät ovat samat.

“Vaikka pakolaisia ei olisi lainkaan, tarve olisi silti olemassa.”

– Etniseltä taustaltaan afrikkalaisilla on kuitenkin sellainen veriryhmätekijä, joka voi osoittautua merkitykselliseksi, jos tarvitaan toistuvia verensiirtoja. Toiveemme on, että tavoittaisimme vuosittain 100–150 uutta afrikkalaistaustaista verenluovuttajaa, Romo kertoo.

Harvinaisia veriryhmiä löytyy kaikista väestöryhmistä, myös syntyperäisilta suomalaisilta. Tällaisissa tapauksissa luovuttajia voidaan joutua erikseen etsimään.

– Kun potilas saa toistuvia verensiirtoja tai paljon verivalmisteita, voi olla että joku harvinainen veriryhmätekijä nostaakin päätään. Sitten käydään etsimään hänelle sopivia verenluovuttajia, joita voi löytyä vain muutama.

Säännöt suojelevat luovuttajaa ja potilasta

Verenluovutuksessa on tietyt perusedellytykset, jotka koskevat kaikkia luovuttajia. Verenluovuttajan on oltava täysi-ikäinen, perusterve ja vähintään 50-kiloinen. Lisäksi verenluovuttajan tulee asua Suomessa pysyvästi ja hänellä on oltava suomalainen henkilötunnus. Verkossa voi tehdä testin, joka kartoittaa soveltuvuutta verenluovutukseen. Testi on kuitenkin vain suuntaa-antava: lopullisesti soveltuvuus arvioidaan aina verenluovutustilanteessa. Esimerkiksi hemoglobiini mitataan joka kerta ennen verenluovutusta.

– Luovutussoveltuvuudessa on aina kaksi näkökulmaa: turvallisuus potilaan ja toisaalta luovuttajan kannalta. Siksi näitä kysymyksiä on aika iso joukko, Romo sanoo.

Luovutustilanteessa on kyettävä asioimaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Jos henkilö on syntynyt tai asunut lapsuudessaan malaria-alueella, ennen luovutusta testataan malarian vasta-aineet. Jos testitulos on negatiivinen, verenluovutus on mahdollista, mikäli viimeisimmästä vierailusta malaria-alueelle on kulunut vähintään kolme vuotta.

Välipalaa ja hyvä mieli

Verenluovutukseen ei tarvitse erityisesti valmistautua. Verta voi luovuttaa veripalvelutoimistossa tai verenluovutustilaisuuksissa ympäri Suomea. Aikaa kannattaa varata noin tunnin verran, ja mukaan tarvitsee kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ensin luovuttaja saa täytettäväksi terveydentilalomakkeen, minkä jälkeen hoitaja mittaa hemoglobiiniarvon ja kysyy ehkä joitakin tarkentavia kysymyksiä. Itse verenluovutus kestää kymmenisen minuuttia, jonka aikana hoitaja tarkkailee luovuttajan vointia. Verenluovutuksen jälkeen tarjolla on kahvia ja välipalaa. Rahaa verenluovutuksesta ei saa.

– Meillä Suomessa verenluovutuksesta ei saa maksaa. Verenluovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen, Romo muistuttaa.

Välipalan lisäksi verenluovuttaja saa takuulla hyvän mielen. Romolla on vinkki, miten luovutustilanteesta saa vielä mukavamman:

– Aina on kivempi käydä luovuttamassa kaverin kanssa. Kavereiden tai työkavereiden kesken voi perustaa vaikka luovutusporukan, joita meillä kutsutaan VeriRyhmiksi. Sitä kautta voi kokea hyvän tekemisen iloa yhdessä. Se myös helpottaa jännitykseen, jota varsinkin ensikertalainen voi kokea. Kun tulee porukalla, luovutus menee rennommin. Sitten jälkeenpäin on mukava istua yhdessä kahvilla ja jakaa kokemuksia.

Ojenna kätesi voit pelastaa hengen! Tarkista tästä lähin veripalvelutoimisto tai verenluovutustilaisuus. Oman VeriRyhmän voi perustaa Veripalvelun verkkosivuilla.

Teksti: Irina Herneaho

04 Aug

Numu innostaa luovuttamaan verta

Nearly a thousand blood donations are needed every weekday in order for patients to receive the blood products they need in hospitals. Young Muslims NGO arranged a campaign to inspire young people to donate blood.

Nuoret muslimit ry (Numu) osallistui kansainväliseen verenluovutuspäivään kesäkuussa ja järjesti koko kesäkuun kestävän verenluovutuskampanjan.

Guleed Ahmed luovuttamassa verta. Kuva Hunderra Assefa

Tavoitteena oli tuoda verenluovutuksen tärkeys kaikkien tietoisuuteen ja erityisesti aktivoida sekä lisätä tietoisuutta muslimien keskuudessa. Nuorten aktivoiminen toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä on yhdistyksen ensimmäinen päätavoite, jota myös verenluovutuskampanjoiden avulla toteutetaan.

Numu haastoi erilaisia yhteiskunnan toimijoita ja yksilöitä luovuttamaan verta joko sovittuina verenluovutusvuoroina tai kesäkuun aikana ilmoittamalla luovuttavansa osana Numun ryhmää. Haaste lähetettiin eri tahoille ja henkilöille, joiden kanssa Numu on tehnyt yhteistyötä.

Verenluovuttajina oli kampanjassa mukana sekä ensikertalaisia että kokeneita luovuttajia. Tavoitteena on myös lisätä säännöllisten verenluovuttajien määrää sekä aktivoida ja kannustaa uusia verenluovuttajia kokeilemaan, miltä tuntuu auttaa toisia ainutlaatuisella tavalla.

Kampanja muistuttaa verenluovuttamisen tärkeydestä

Numu on aktiivisten musliminuorten aloitteesta perustettu yhdistys, joka pyrkii virkistämään ja kehittämään nuoria niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Järjestön kolme päätavoitetta ovat aktivoiminen, vahvistaminen ja yhdistäminen.

Kuva Umalkair Mohamed

Verenluovutuskampanjan avulla Numu halusi toteuttaa kaikkia kolmea päätavoitettaan samanaikaisesti. Tästä syystä verenluovuttaminen ja siitä kertominen ovat olleet tärkeä osa Numun toimintaa järjestön perustamisesta lähtien.

Numun toisena päätavoitteena on vahvistaa nuorten islamilaisen tiedon ja identiteetin kehittämistä ja sen avulla integroida nuoria osaksi yhteiskuntaa. Yhdistys pyrkii kampanjoiden avulla tuomaan esiin verenluovuttamisen tärkeyttä. Suomessa tarvitaan lähes joka arkipäivä noin tuhat uutta verenluovutusta.

Yhteiskunnan eri ryhmien saavuttaminen ja aktivoiminen luovuttamaan verta on tärkeää. Kolmas yhdistyksen tavoite on yhdistää muslimiyhteisöä ja luoda yhteisymmärrystä muun väestön kanssa muun muassa järjestämällä erilaisia tapahtumia. Numu kannustaa nuoria osallistumaan kaikkeen hyödylliseen järjestö-, viranomais- ja yhteiskuntatoimintaan, johon verenluovuttaminenkin kuuluu.

Umalkair Mohamed