09 Nov

Viharikokset tapahtuvat usein silmiemme edessä kaduilla, baareissa ja busseissa ‒ videolla neljä vinkkiä siihen, miten uhkaavassa tilanteessa kannattaa toimia

Millaisia ovat Suomessa yleisimmin tehtävät viharikokset? Entä miten uhreja voi auttaa?​ Video: Tapio Pellinen

 

Viharikoksista ja vihapuheesta keskustellaan paljon, mutta mitä termit oikeastaan tarkoittavat? Henry Goes Live kokosi yhteen termien taustoja.

 

VIHARIKOS VOI olla mikä tahansa rikos, jonka motiivina on ennakkoluulo tai viha sellaista ihmisryhmää kohtaan, johon uhrin uskotaan kuuluvan. Yleisimmät viharikokset ovat pahoinpitelyitä tai sanallisia rikoksia, kuten kunnianloukkauksia. Jos teon takana ollut asenne pystytään todistamaan, voi tekijä saada tavallista kovemman rangaistuksen.

Poliisiammattikorkeakoulun katsauksen mukaan vuonna 2016  yleisin syy viharikokselle oli tekijän ennakkoluulo tai viha, joka kohdistui uhrin etnisyyteen tai kansallisuuteen. Käytännössä kyse oli siis rasismista. Tällaisia rikoksia oli kaikista vuoden 2016 viharikoksista noin 77 prosenttia. Uskontoon tai elämänkatsomukseen kohdistuva viha oli taustalla noin 14 prosentissa viime vuoden tapauksia. Loput noin 9 prosenttia perustuivat ennakkoluuloille seksuaalista suuntautumista, vammaisuutta tai sukupuoli-identiteettiä kohtaan.

Vihamotiivin selvittäminen ja todistaminen tuottavat kosolti päänvaivaa poliiseille, asianajajille ja tuomareille. Koska toisen ihmisen ajatuksia ei voi nähdä tai kuulla, mahdollinen motiivi joudutaan päättelemään muista asioista. Apuna käytetään esimerkiksi lausuntoja siitä, miten todistajat, uhri tai poliisit ovat nähneet epäillyn toimivan tai puhuvan. Huomiota kiinnitetään lisäksi siihen, mitä epäilty itse on kertonut kuulusteluissa.

 

SYRJIVÄ MOTIIVI siis tekee rikoksesta viharikoksen. Mutta entä vihapuhe? Sen määritelmä on mutkikkaampi ja paljon epäselvempi. Yhtäältä vihapuhetta on kaikki sellainen ilmaisu, joka levittää, lietsoo tai oikeuttaa suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa, määrittelee Euroopan neuvoston ministerikomitea. Käytännössä vihapuheen tunnistaminen on kiinni kunkin lukijan tai kuulijan tulkinnasta. Mitä vihaisempi sanoman sävy on, ja mitä enemmän se yllyttää vihaan, sitä luultavammin kyse on vihapuheesta.

Kaikki vihapuhe ei kuitenkaan ole sellaista, joka Suomen lain mukaan olisi rikollista. Jos vihapuhe sisältää esimerkiksi uhkauksia, väkivaltaan yllyttämistä tai kohdistuu selvästi tiettyyn henkilöön tai ihmisryhmään, se rikkoo lakia todennäköisemmin kuin yleisemmällä tasolla oleva vihapuhe. Jos vihapuhe ylittää lain rajat ja osoittautuu esimerkiksi kunnianloukkaukseksi tai kansanryhmää vastaan kiihottamiseksi, vihapuheesta tulee rangaistavaa ja siten myös viharikos.

Suomen Punaisen Ristin koordinoima Ei Rasismille -hanke on viiden vuoden ajan kampanjoinut rasismia ja vihapuhetta vastaan ja tarjonnut kuulevan korvan uhreille. Hankkeen sivuilta löydät muun muassa rautalankamallin siitä, miten toimia rasistisessa tilanteessa. Hanke päättyi tänä vuonna, mutta kaikille turvallisemman yhteiskunnan rakentaminen jatkuu.

 

Teksti ja video: Tapio Pellinen

Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2016 

17 Mar

Lietsotko vai laannutatko vihapuhetta? Tee vihapuhetesti

verkkoviha_editoituVihapuhe ei ole uusi ilmiö, mutta se on viime vuosina yleistynyt etenkin sosiaalisessa mediassa. Moni kokee arjessaan jatkuvasti vihamielistä nimittelyä, uhkailua ja häirintää. Vaikka ei itse tuottaisi vihapuhetta tai olisi sen kohde, on silti väistämättä osa ilmiötä. Myös hiljaisuus on valinta, joka vaikuttaa vihapuheen ilmenemiseen. Testaa, mikä on oma roolisi: oletko netin vihapuheen lietsoja, vastustaja vai sivustaseuraaja?

Ennen kuin jatkat lukemista, käy tekemässä vihapuhetesti.

Vihapuhe on käsite, jota on hankalaa määritellä yksiselitteisesti. Vihapuheeksi voidaan katsoa kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa.

Suomen lainsäädännöstä ei löydy vihapuheen määritelmää, mutta esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rangaistava teko. Vaikka perustuslaki takaa kaikille sananvapauden, sen piiriin ei kuitenkaan kuulu oikeus loukata tai kiistää toisen henkilön ihmisarvoa. Vihapuheella voidaan pyrkiä hiljentämään tietynlaisia mielipiteitä, jolloin muiden sananvapaus vaarantuu.

Vihapuhe ei ole vain lainsäädännöllinen kysymys. Vaikka kaikki vihapuhe ei ole rangaistavaa, sillä voi silti olla tuhoisia vaikutuksia. Uhkailu, nimittely ja häirintä heikentävät uhrien turvallisuuden tunnetta ja kuormittavat psyykkistä terveyttä. Vihapuhe kohdistuu erityisesti erilaisiin vähemmistöryhmiin. Puhetavoilla on yhteys myös tekoihin: vihapuheesta on lyhyt matka arkipäivän syrjintään.

Vihainen puhe on eri asia kuin vihapuhe. Joskus on syytäkin olla vihainen, ja sen saa tuoda julki. On kuitenkin eri asia olla vihainen kuin kohdistaa vihaa toisiin ihmisiin tai kokonaisiin ihmisryhmiin. Vihapuhe voi olla myös rauhallista – ratkaisevaa on viestin sisältö, ei sävy.

Netissä äänenpainot arvoitus

Vihapuhetta on ollut aina, mutta verkkoympäristöt ja etenkin sosiaalinen media ovat tarjonneet uusia väyliä vihan levittämiseen ja tehneet ilmiöstä näkyvämmän. Netissä keskustelu kärjistyy helposti jo siksikin, että toisen henkilön eleet, ilmeet ja äänenpainot ovat arvoitus. Silloin on helpompi unohtaa, että viestin vastaanottaja on ihan tavallinen ihminen.

Vihapuheen kitkeminen on iso haaste. Parhaiten se onnistuu, kun mahdollisimman moni asettuu näkyvästi vastustamaan vihapuhetta niin verkossa, julkisissa kulkuvälineissä kuin kaduillakin. Turvallisesta ilmapiiristä huolehtiminen on meidän kaikkien vastuulla. Ei anneta vihan voittaa.

Tiesitkö? Poliisilla, on velvollisuus valvoa vihapuhetta ja puuttua siihen. Kuitenkin esimerkiksi verkossa tapahtuvan vihapuheen valvominen on käytännössä mahdotonta ilman kaikkien apua. Jokainen voi avustaa ylläpitoa ilmoittamalla verkossa kohtaamastaan asiattomasta sisällöstä. Lue lisää: eivihapuheelle.fi

Lähteet:
Oikeusministeri
ö (2016)  ”Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä”. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin
Reeta P
öyhtäri, Paula Haara & Pentti Raittila (2013) Vihapuhe sananvapautta kaventamassa
Riku Neuonen (2015)
Vihapuhe Suomessa

Punainen Risti kampanjoi rasismia vastaan valtakunnallisella rasisminvastaisella viikolla 21.-27.3. Rasismi on ajattelutapa, joka lietsoo vihaa ja luo eriarvoisuutta. 

Tekstit ja kuvitus: Irina Herneaho