28 Sep

Terrori-iskut ajavat paikalliset ahtaalle turismiin nojaavissa maissa – Eurooppa elpyy paremmin

Balilaisille matkailu on tärkeä elinkeino. Terrori-iskut pakottivat yrittäjä Nengah Wedayasan jättämään turistialueen ja perustamaan pienen kioskin Balin maaseudulle. Kuva: Ulriikka Myöhänen.

 

Terrori-iskut turistikohteissa järkyttävät niin lomarauhaa kuin paikallista elämäntapaa. Haavoittuvaisimpia ovat turismista riippuvaiset taloudet, joissa terroriteot pakottavat paikallisia jättämään elinkeinonsa.

 

NENGAH WEDAYASA istuu rennosti pienen kioskinsa terassilla Tabananin maaseudulla Balilla, Indonesiassa. Raikas sade huuhtoo kiemurtelevaa tietä, joka vie mutkien kautta saaren eteläosiin, vilkkaille Kutan kaduille. Siellä Nengah Wedayasankin elämä oli vielä viitisentoista vuotta takaperin – täysillä uimarannoilla, hyvin palvelevissa hotelleissa ja riemua raikuvissa ravintoloissa.

Ääri-islamistiselle Jemaah Islamiyah –ryhmälle Balin turistikohteiden länsimainen kulttuuri oli liikaa. Lokakuussa 2002 Kutalla räjähti kolme pommia, joista kaksi sai aikaan todellista tuhoa suositussa yökerhossa ja vilkkaalla kadulla. 202 ihmistä kuoli. Heistä suurin osa oli australialaisia ja indonesialaisia. Menehtyneiden joukossa oli myös parinkymmenen muun maan kansalaisia. Teot järkyttivät paitsi uhreja ja heidän omaisiaan, myös Balin taloutta ja paikallisten elämäntapaa.

– Tein pitkään töitä Kutalla turismin parissa, mutta terrori-iskut sotkivat kuviota ja vaikeuttivat alueella työskentelyä. Kilpailusta turistikohteissa tuli kovaa. Vuonna 2004 jätin Kutan, muutin tänne kotikylääni ja perustin perheyrityksen, warungin, Nengah Wedayasa kertaa silmäillen vaatimatonta kioskiaan.

 

VAIKKA Indonesia onkin globaalissa mittakaavassa säästynyt pahimmalta terroriaallolta, Balin pommitukset vuonna 2002 ovat jääneet Ulkopoliittisen instituutin vierailevan vanhemman tutkijan Olli Ruohomäen mieleen.

– Pari kuukautta Balin iskujen jälkeen olin työmatkalla Itä-Timoriin ja yövyin matkalla Balin lentokentän läheisyydessä. Alue oli selkeästi kansainvälisiä matkailijoita varten tehty, mutta hotellissa ei ollut kuin minä ja pari muuta. Tyhjillä kaduilla oli aavemaista, Ruohomäki muistelee 15 vuoden takaisia tunnelmiaan.

Balin lokakuisten pommitusten jälkeen saaren turistimäärät todella romahtivat. Marraskuussa 2002 turisteja saapui saarelle reilu 30 000. Edellisenä vuonna samaan aikaan saapujia oli miltei 73 000. Seuraavina vuosina määrät lähtivät nousuun, mutta romahdus toistui, kun seuraava isku tapahtui vuonna 2005. Silloin pommit tappoivat 20 ihmistä ja haavoittivat sataa Etelä-Balin lomakohteissa. Nyttemmin matkailijat ovat palanneet rannoille ja turistimäärät ovat jatkuvassa nousussa.

 

ON ILMEISTÄ, että turismista riippuvaiset taloudet kärsivät näyttävistä terrori-iskuista. Niin kävi kaukaisella Balilla, mutta myös Tunisian Soussessa ja Egyptin Sharm-el-Sheikissä. Ruohomäki pitää balilaisen pienyrittäjän tarinaa melko tavallisena turismiin nojaavissa maissa.

– Sehän on selvää. Jos turisteja ei saavu samoissa määrin kuin aiemmin, ei synny kysyntää ja myös tarjonta hiipuu, tutkija selventää.

Viime aikoina Eurooppaa ravistelleet terroriteot ovat saaneet ulkoministeriöt laittamaan matkustussuosituksiaan uusiksi tiettyjen maiden, kaupunginosien ja alueiden osalta. Ruohomäen mukaan terroriteot eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet turismin ja talouden isoon kuvaan Euroopassa.

– Terrorismista toipuvat paremmin yhteiskunnat, joissa talouden rakenne on monipuolinen. Eurooppalaiset taloudet ovat monimuotoisempia kuin esimerkiksi Indonesian talous. Paljon vaikuttaa myös se, miten valtiovalta tulee vastaan terroritekojen jälkeen eli tehdäänkö elvytystoimia ja panostetaanko turvallisuuteen, Ruohomäki muistuttaa.

 

BALILAISEN pienyrittäjän elämänmuutos turistihälinästä maaseudun rauhaan lienee ollut iso, mutta kokemastaan huolimatta Nengah Wedayasa vaikuttaa tyytyväiseltä. Kioskin terassilla kylänmiehille ja satunnaisille matkalaisille tarjoillaan riisiruokia ja vahvaa balilaista kahvia. Vesisateen rummutusta säestää satunnainen kukon kiekaisu.

Indonesia on maailman suurin muslimivaltio, mutta yli 90 prosenttia balilaisista on hinduja. Niin on myös Nengah Wedayasa. Balilaista hindukulttuuria voi kuvailla vastaanottavaiseksi ja lämpimäksi – siksi onkin vaikeaa kuvitella, miksi kukaan haluaisi rikkoa tuota ilmapiiriä.

– Terroristit ovat hulluja ihmisiä. En voi ymmärtää, miksi he tekevät niin, Nengah Wedayasa huokaisee surullisesti vahvaa kahviaan hämmennellen.

Balin iskujen jälkeen viranomaiset olivat huolissaan siitä, miten erilaiset etniset ryhmät ja uskontojen edustajat jatkossa pärjäävät keskenään saarella. Balilla levottomuuksiin liittyvä jälkipyykki pestiin kuitenkin hyvin. Saarella otettiin haltuun uskontojen välistä harmoniaa korostava linja. Vuoden 2002 pommitusten jälkeen järjestettiin muun muassa tilaisuuksia, joissa muslimit ja hindut rukoilivat yhdessä.

Me – like you, Nengah Wedayasa osoittaa ensin itseään ja sitten pöydän toiseen päähän.

– Loppupeleissä kaikki ihmiset ovat samanlaisia, hän jatkaa lämpöä äänessään.

 

Lähde & vanhemmat tilastotiedot : Hitchcock, Michael & Putra, Nyoman Darma: Tourism, Development and Terrorism in Bali. 2007.

Teksti: Ulriikka Myöhänen

Leave a Reply

Your email address will not be published.