09 Aug

Väkivaltaisessa suhteessa elänyt Salla: ”Miesystäväni sai minut ajattelemaan, etten saisi parempaakaan”

Lähisuhdeväkivallassa on kyse nimenomaan vallasta. Kuva: Pixabay.com

 

Pelko ja musertunut itsetunto voivat saada väkivallan uhrin jäämään suhteeseen, vaikkei hän itsekään enää uskoisi väkivallantekijän muuttuvan.

 

JAUHELIHA JA VIHANNEKSET tirisivät pannulla samalla, kun Salla pakkasi keittiötavaroita pahvilaatikoihin. Oli pidettävä kiirettä, sillä Pekka oli tulossa pian kotiin. Muutama ilta sitten mies oli riidan yhteydessä potkaissut hänen koiraansa.

Väkivalta Sallaa kohtaan ei ollut mitään poikkeavaa, mutta eläinrakkaalle Sallalle lemmikin kaltoinkohtelu oli käänteentekevä kohta.

Salla laittoi levyn pois päältä, ettei Pekan päivällinen palaisi pohjaan. Hänen jalkansa olivat nauliintuneet paikoilleen. Salla oli varma, ettei pystyisikään lähtemään.

 

SIITÄ ON NYT kuusi vuotta. Tuona iltana hän oli lopulta lähtenyt, vaikka Pekka oli hätäpäissään tarjonnut kihlasormustakin. Lähtöpäätöstä Salla ei ole katunut hetkeäkään. Toisinaan hän jopa syyttää itseään siitä, ettei lähtenyt suhteesta aiemmin.

Neljän vuoden aikana Pekka haukkui häntä, veti tukasta ja puristi ranteista. Mies mittasi Sallan vyötärönympäryksen viikoittain siltä varalta, että tyttöystävä oli lihonut, ja eristi hänet ystävistään sillä perusteella, että he olivat Pekan mielestä huonoa seuraa. Lopulta hän myös potki Sallaa, uhkasi tappaa hänet ja löi Sallaa naamaan lohkaisten häneltä hampaan.

– Sitä kysyy itseltään, miten sitä saattoi olla niin tyhmä, että jäi siihen. Pekka lupasi kyllä aina muuttua, ja vaikka toisaalta en uskonut sitä, niin silti jäin suhteeseen, Salla kertoo.

Joskus Pekka jopa pyysi anteeksi aiheuttamiaan fyysisiä vammoja. Monesti mies itki ja lupasi, ettei vastaavaa enää tapahtuisi – yhdellä ehdolla.

– Hän laittoi tapahtuneen minun viakseni. Hän lupasi, ettei se toistu, kunhan minä en ärsytä häntä.

 

SALLA SAI KUULLA monesti Pekalta siitä, miten huono hän oli. Samalla mies kehui muiden naisten paremmuutta, toisinaan myös sellaisten, joiden kanssa oli Sallaa pettänyt. Salla ei ollut mitään ja Sallan oli hyvä muistaa se, jos mietti Pekan jättämistä. Ei häntä kukaan Pekkaa parempi haluaisi.

– Tavallaan minä uskoinkin sen. Pekka oli ainut, mitä minulla oli. Hän ei pitänyt ystävistäni ja kielsi näkemästä heitä, joten ei minulla ollut enää oikein ketään. Kaikki aikakin meni Pekkaan. Minun piti huolehtia, että asunto olisi siisti, ruoka valmis ja kaikki järjestyksessä, kun Pekka tulisi kotiin. Jos jotain oli vialla, niin huutia tuli, Salla kertoo.

Ajatus lähtemisestä kauhistutti Sallaa; hän pelkäsi sekä oman että läheistensä turvallisuuden puolesta. Sama pelko vaivaa myös monia muita, jotka miettivät väkivaltaisesta suhteesta lähtemistä.

– Väkivallan tekijä voi uhkailla, että jos teet tai et tee jotain, niin sillä on seurauksia. Henkilö voi uhata esimerkiksi omalla tai toisen kuolemalla, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Helena Ewalds.

 

TILANTEEN JATKUTTUA PITKÄÄN voi väkivaltaa kokeneen olla vaikea hahmottaa tilannetta todenmukaisesti. Manipulointi ja jatkuva lyttääminen voivat johtaa siihen, että uhri on niin väsynyt, ettei jaksa enää pyristellä vastaan tai jopa kokee ansaitsevansa huonon kohtelun.

– Useimmiten itsetunto ja itsearvostus murenee. Jos koko ajan saa kuulla, että sinä et ole minkään arvoinen, et osaa mitään, sinua pitää kontrolloida ja nöyryyttää eri tavoin, niin ihminen alkaa uskomaan siihen, Ewalds kertoo.

Sallan itsearvostus oli pitkään palasina. Se alkoi kuitenkin palautua pikkuhiljaa eron jälkeen, etenkin uusien suhteiden vaikutuksesta. Niissä häntä on kuvattu lähinnä viisaaksi ja kauniiksi.

– Joskus minä yhä mietin, puhuiko Pekka totta sanoessaan, että olin tyhmä. Mutta sisimmässäni tiedän, ettei se ole niin, Salla kertoo.

Enää hän ei antaisi kenenkään kohdella itseään samalla tavalla.

– Huomaan nykyään paremmin sellaiset piirteet ihmisissä ja vältän sellaisten ihmisten seuraa, joissa tuntuu olevan samoja piirteitä kuin Pekassa. Olen tarkempi jopa ystäviä valitessa.

Sallan ja Pekan nimet on muutettu.

 

Oletko huolissasi itsesi tai esimerkiksi läheisesi kokemasta väkivallasta tai sen uhkasta? Nollalinja palvelee vuorokauden ympäri. 

Apua lähisuhdeväkivaltaan voi löytää myös esimerkiksi Väestöliiton linkkilistan tai Suomen Mielenterveysseuran apusivun kautta. Samalta Väestöliiton sivulta löytyy myös lista tahoista, jotka auttavat väkivallan tekijöitä lopettamaan sen käyttämisen.

 

Teksti: Milla Asikainen

Kuva: Pixabay.com

26 Jul

Rantojen siivoaminen, nuttujen neulominen ja pulahdus hyytävään mereen – Luonto sanelee Huippuvuorilla asuvien nuorten harrastukset

Skotlantilainen Connor McKnight, 23, ja kanadalainen Rosalie McKay, 34, siistivät Longyearbyenin rantoja toukokuun alussa Huippuvuorilla.

 

Huippuvuorilla asuvien ihmisten elämäntyyli on täysin omanlaisensa, sillä kaukainen saaristo on syrjässä kaikesta.

 

ON TOUKOKUINEN PERJANTAI-ILTA Norjan Huippuvuorilla. Yöttömän yön valo kylpee vuonossa sijaitsevassa Longyearbyenin kylässä. Vuorokauden ajan vaihtumisen huomaa ainoastaan auringon valon sävystä. Keskipäivän kova kirkkaus on hieman pehmentynyt.

Ihmiset ovat jo vetäytyneet koteihinsa tai kylän muutamiin pubeihin viikonlopun viettoon. Kylmän meren rannalla liikkuva kolmikko kuitenkin kiinnittää huomion. Kanadalainen Rosalie McKay, 34, skotlantilainen Connor McKnight, 23, ja yhdysvaltalainen Gabby Kleber, 30, kulkevat rannalla pussit käsissään. Mitä on tekeillä?

 

UTELIAS KYSELIJÄ otetaan vastaan hymyillen, ja pian selviää myös myöhäisen kokoontumisen syy. Nämä nuoret aikuiset viettävät perjantai-iltaa arktisia rantoja siivoten.

Kleber kertoo keränneensä roskia muuallakin maailmassa, mutta toukokuinen roskaretki on hänelle ensimmäinen laatuaan Huippuvuorilla.

– Täällä satoi kolme päivää sitten lunta. Nyt aurinko on sulattanut lumen, ja roskat alkavat paljastua lumen alta, Kleber selittää.

 

Connor McKnight kertoi, että jäiden sulettua nuoret ovat käyneet useampana iltana keräämässä roskia pois rannoilta. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

 

– Olemme nyt pari päivää keränneet roskia rannoilta, ja jätettä on löytynyt monta isoa säkillistä, McKnight täydentää.

Roskalenkkeily on noussut tänä keväänä trendi-ilmiöksi ruotsalaisten brändäämänä. Uusi juttu roskien kerääminen harrastuksena ei kuitenkaan ole.  Suomalainen Roska päivässä -liike (http://www.roskapaivassa.net/) täyttää tänä vuonna 18 vuotta.

 

KLEBER, MCKNIGHT JA MCKAY ovat päätyneet opintojensa myötä vaihto-opiskelemaan Huippuvuorille. Longyearbyenin kylässä sijaitsee maailman pohjoisin yliopistokeskus. Kolmikko on opinnoissaan perehtynyt arktiseen alueeseen ja napaseutuun.

Puolet Huippuvuorten opiskelijoista on kansainvälisiä opiskelijoita. Vaihtuvuus on suurta, sillä usein Longyearbyenissä opiskellaan yksi tai kaksi lukukautta. Yliopistokeskuksen verkkosivujen mukaan 759 opiskelijaa yli 43 maasta osallistui keskuksen kursseille vuonna 2016.

Viihtyäkseen Huippuvuorilla pidemmän aikaa ihmisen on oltava kiinnostunut luonnosta ja simppelistä elämäntavasta. Ripaus seikkailumieltä tuo mausteensa arkeen.

– Aika kuluu luonnossa retkeillen. Yhden on aina kannettava asetta jääkarhuvaaran vuoksi, McKay painottaa.

Jääkarhuvaara on todellinen, sillä Huippuvuorilla elää enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä. Viimeksi kesäkuussa rantaa uimalla lähestynyt jääkarhu keskeytti opiskelijoiden rantajuhlat. Samoihin aikoihin jääkarhu tunkeutui varastorakennukseen saaren keskiosissa.

– Nämä ovat aika vaikuttavia. On käsittämätöntä ajatella, mitä kaikkea merissä ajelehtii, Rosalie McKay sanoo esitellessään illan roskasatoa. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

KEHNOLLA KELILLÄ ja kaamoksen aikaan nuorten vapaa-aika kuluu kavereiden kanssa.

– Leivomme paljon yhdessä. Olen oppinut täällä myös uuden taidon, neulomisen. Kokoonnumme yhdessä neulomaan, McKay kertoo.

Itse neulottu nuttu lämmittää arktisessa viimassa. Kolmikko jatkaa rantojen perkaamista juttelun lomassa, ja roskasäkit täyttyvät hyvää vauhtia.

– Ai niin, on meillä vielä yksi harrastus, Kleber huikkaa.

Kolmikko kertoo, kuinka he käyvät yliopistokavereidensa kanssa aamu- ja iltauinneilla. Meri on vastikään avautunut jääpeitteestään, joten vesi on todella kylmää.

– Kerää porukka, niin nähdään aamulla vaikka puoli kymmeneltä, McKay sanoo ja nauraa.

Kieltäydyn kohteliaasti.

 

Teksti ja kuvat: Ulriikka Myöhänen

12 Jul

Moni teloo itsensä kotonaan – kiire ja huolimattomuus ovat yleensä syynä onnettomuuksiin

Teräviä asioita ei kannata sekoittaa keittiössäkään. Terävien esineiden aiheuttamat viiltohaavat ovat eräs yleisimmistä kotitapaturmien muodoista. Alkoholin nauttiminen lisää tapaturmariskiä suuresti. Kuva: Tapio Pellinen

 

Koti on yllättävän vaarallinen paikka. Suomalaisille sattuu vuosittain yli miljoona kotitapaturmaa, joka on yli 80 prosenttia kaikista tapaturmista. Perjantaina 13. päivänä vietettävän Tapaturmapäivän kunniaksi Henry Goes Live selvitti, mitkä vaarat vaanivat kodin sydämessä.  

 

OLEMME TOTTUNEET PITÄMÄÄN kotia maailman turvallisimpana paikkana, mutta tilastot kertovat toista. Kotona tapahtuvien tapaturmien seurauksena suomalaiset saavat yli miljoona fyysistä vammaa, 50 000 ihmistä joutuu sairaalaan, ja yli 2 000 saa surmansa.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat merkittävä kansanterveys- ja turvallisuusongelma, ja niistä aiheutuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijoiden mukaan 1,2–1,4 miljardin euron vuosittaiset kokonaiskustannukset. Kotitapaturmat aiheuttavat myös huomattavasti enemmän sairauspoissaoloja kuin työtapaturmat.

Tilastojen varjossa vaikuttaa siltä, että koti on täynnä onnettomuusloukkuja. Lohtua voi saada siitä, että kotitapaturmien riskiä on mahdollista pienentää merkittävästi varsin yksinkertaisin keinoin. Tapaturmien ehkäisy alkaa vaaratekijöiden tiedostamisesta ja kodin vaaranpaikkojen kartoituksesta. Mitä paremmin tunnistat erilaiset vaaratekijät, sitä tehokkaammin pystyt vaikuttamaan niihin, pienentämään tapaturmariskiä ja vähentämään onnettomuuksia.

 

KEITTIÖ ON KODIN SYDÄN. THL:n tutkimuksen mukaan keittiö on myös kodin vaarallisin huone. Vietämme keittiössä puuhastellen paljon aikaa, mutta emme helposti tunnista siellä olevia riskejä.

Yleisin kotitapaturman syy on alle metrin korkeudelta putoaminen tai kaatuminen. Kukapa meistä ei olisi joskus kiivennyt kiikkerälle tuolille kurkotellakseen ylähyllyn taaimmaista purnukkaa? Silloin kun on pakko kiipeillä, tukevat ja kunnolliset keittiötikkaat ovat turvallisemmat kuin tuoli tai jakkara. Myös kompastumiset ja liukastumiset ovat yleisiä keittiössä tapahtuvia tapaturmia. Kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota kodin sisätilojen turvallisuuteen ja esimerkiksi kuivata lattialle kaatuneet nesteet heti pois.

Toiseksi yleisin kotitapaturma on terävän esineen aiheuttama vamma. Olet varmaan myös joskus pilkkonut kasviksia samalla, kun katsot samalla televisiosta lempiohjelmaasi tai juttelet ystävällesi? Kaikista yleisin syy terävän esineen aiheuttamaan vammaan on huolimattomuus. Keskity siis kerrallaan vain yhteen asiaan. Älä yritä hämmentää kattilaa tai puhua puhelimessa samaan aikaan, kun leikkaat veitsellä jotain. Käsittele teräviä esineitä varoen ja valvo erityisen tarkasti, jos annat niitä lasten käyttöön.

 

Korkealle kurotellessa hosuminen ei kannata. Alle metrin korkeudelta putoaminen tai kaatuminen on yleisin kotitapaturma. Kuva: Tiina Lahti

 

Veitset ovat kuluvia työkaluja, ja niistä on pidettävä huolta. Tylsällä veitsellä nirhaat sormesi todennäköisemmin kuin terävällä. Teroita veitset ja sakset säännöllisesti, jotta työvälineet pysyvät hyvässä kunnossa. Säilytä veitset ja muut terävät esineet turvallisessa paikassa äläkä jätä niitä käytön jälkeen pöydälle.

Kolmanneksi yleisin kotitapaturma on kuuman esineen aiheuttama palovamma. Keittiössä oleva lieden levy on kodin yleisin palovammojen aiheuttaja. Myös palovammat ovat usein seurausta huolimattomuusvirheistä, joten ethän käytä liettä väsyneenä.

Kuumenevat laitteet itsessään ovat turvallisia, mutta usein niitä käytetään väärin tai vioittuneina. Leivänpaahtimeen saatetaan tunkea sinne kuulumattomia esineitä tai ruuat unohdetaan liedelle. Palovammojen lisäksi suurin osa kodin tulipaloista syttyy keittiöissä. Älä säilytä lieden lähettyvillä mitään syttyvää äläkä jätä ruokaa liedelle valvomatta. Sijoita palovaroitin keskeiselle paikalle keittiössä ja säilytä sammutuspeitto käden ulottuvilla tulipalon varalta.

 

TAPATURMAN TÄRKEIN HOITO on aina ennaltaehkäisy. Jokainen voi omalla käyttäytymisellään pienentää tapaturmariskiä ratkaisevasti. Useimmat tapaturmat voidaan välttää yksinkertaisesti olemalla varovaisempia.

Kiire on nyky-yhteiskunnan yleinen vitsaus, ja myös kotitapaturmissa kiireellä on usein osuutensa. Tutkimusten mukaan kiire, väsymys ja huolimattomuus aiheuttavat valtaosan kodin tapaturmista. Myös välinpitämätön asenne kodin turvallisuutta kohtaan tai ajattelemattomuus vaikuttavat usein taustalla. Unohda siis kiire ja turha kikkailu! Emme voi myöskään olla muistuttamatta humalatilan vaikutuksesta: tapaturmariski kasvaa moninkertaiseksi alkoholipitoisuuden kasvaessa.

Jokaiselle sattuu joskus haavereita, ja siksi on tärkeä osata toimia oikein turmatilanteessa. Mitä nopeammin toimit, sitä pienemmiksi vammat yleensä jäävät. Jos sinusta tuntuu, että ensiaputaidoissasi on parannettavaa, niin Punainen Risti järjestää ensiapukursseja ympäri maata. Voit lukea paikkakuntasi ensiapukursseista täältä.

Teksti: Maria Hietajärvi

 

Lähteet:

http://www.julkari.fi/handle/10024/135809

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74772

https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/tapaturmat-suomessa

 

28 Jun

Tässä on Henryn opas inhimillisempiin työpäiviin – näin löydät työyhteisösi parhaat puolet

Välillä työelämä ei ole herkkua. Kuva: Pixabay.com

 

Työpäivien ei tarvitse aina olla piinallisia. Joskus lääke pahaan oloon on kiitollisuus ja armollisuus muita kohtaan.

 

TYÖELÄMÄSTÄ PUHUTTAESSA yleisimpiä teemoja tuntuvat olevan paineet ja rankkuus. En jaksa edes laskea, kuinka moni omassakin lähipiirissäni on murehtinut työpäiviensä piinallisuutta. Moni kokee, että omaa työtä ei  arvosteta, työtaakka on liian suuri tai esimies on töykeä. Se on kamalaa ottaen huomioon, kuinka suuren osan elämästämme vietämme työnteon parissa.

Työelämä on moninaista, eivätkä samat keinot päde kaikkiin ympäristöihin. Tämän tekstin aihe on kiinteä työympäristö, jossa on mahdollista lisätä viihtymistään vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Pienyrittäjän työhön tai yksin työskentelevään varastotyöntekijään samat keinot eivät välttämättä sovellu. Kenties heillekin näistä vinkeistä voi olla apua muissa sosiaalisissa suhteissa.

 

ON VALITETTAVA TOSISEIKKA, ettei tekemästään työstä aina saa tunnustusta. Aina ei kuitenkaan ole kysymys siitä, että työkaverit jättäisivät tehdyt asiat tahallaan huomiotta. Jos heillä itsellään on kuormaa joko töissä tai henkilökohtaisessa elämässä, eivät he välttämättä ymmärrä panna merkille sitä, mitä muut tekevät työyhteisön eteen.

Suomalainen ei mielellään mainosta omia ansioitaan. Sitä ei välttämättä tarvitsekaan tehdä. Joskus voi olla tehokkaampaa houkutella ihmiset esiin omista kuplistaan. Ihan ensimmäiseksi voi avata omat silmänsä ja tehdä positiivisen palautteen antamisesta normaalia.

Kenties et ole itsekään huomannut, että viereisen huoneen Taina tuo aina pullaa kahvipöytään. On joskus hyvä pysähtyä miettimään, mitä positiivista muut ihmiset tuovat elämääsi. Jollakin työkaverilla voi olla erityisen hauskat vitsit, toinen taas tekee työnsä aina ajallaan ja täsmällisesti. Sanomalla nämä asiat ääneen saattaa piristää toisen päivää ja saada hänet tuntemaan, että juuri hänen panoksellaan on merkitys. Kiitollisuus tutkitusti parantaa  mielialaa, joten samalla tuemme omaan hyvinvointiamme.

Joskus voi olla hedelmällistä tutustua työkavereihin paremmin. Kun tuntee ihmiset, joiden kanssa työskentelee, ymmärtää monesti paremmin myös heidän toimintaansa. Tällöin voi huomata, ettei heidän käytöksessään ole kyse välttämättä esimerkiksi piittaamattomuudesta. Puhumattakaan siitä, että jos hyvin käy, voi huomata työskentelevänsä aivan mahtavien tyyppien keskellä. Sitä ei välttämättä tule huomanneeksi murehtiessaan omaa työtaakkaansa. Vaikkei työympäristöstä uutta parasta ystävää löytyisikään, väitän, että jokaisessa on jotain mielenkiintoista, josta innostua edes hetkeksi.

Huhu kertoo, että töissä voi olla myös hauskaa. Kuva: Pixabay.com

 

TIETENKIN TYÖYHTEISÖÖN voi mahtua myös ikävän oloisia ihmisiä. Harva on inhottava ihan vain huvikseen, vaan ikävän käytöksen taustalla voi olla esimerkiksi pahaa oloa tai stressiä. Kiitollisuuden lisäksi on hyvä opetella työelämässä myös armeliaisuutta ja ymmärtää, ettei kukaan meistä ole täydellinen. Tympeään käytökseen ei tarvitse vastata samalla mitalla, vaan asian voi nostaa esille empaattisesti ja tarjota auttavaa kättä. Harva haluaa olla ikävä ihmisille, jotka ovat itselle ystävällisiä. Tietenkin vastaanotto voi olla tyly, mutta siitä on turha ottaa itseensä. Se, ettei joku osaa ottaa apua vastaan, ei ole avun tarjoajan vika.

Kaikkia työelämän paineita ei yksi ihminen voi poistaa. Sen sijaan voi yrittää keskittyä ikävien asioiden sijasta niihin valonpilkahduksiin, jotka tekevät päivistä kauniimpia  – ja jakaa niitä myös muille. Jossain vaiheessa saa varmasti itsekin jotain takaisin.

Teksti: Milla Asikainen