28 Dec

Yli 10 000 kädenojennusta – verenluovutusryhmien yhteinen lahja koko Suomelle

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu haastoi itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi yritykset, yhteisöt, oppilaitokset, seurajoukkueet ja muut porukat ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen. Kuva: Jari Härkönen / Mediafocus

 

Suomi on juhlinut vuonna 2017 satavuotista itsenäisyyttään lukuisin tempauksin ja tapahtumin. Juhlavuoteen on mahtunut niin tanssia, elokuvaa kuin villasukkien neulomistakin. Yksi haaste on kuitenkin saanut suomalaiset sankoin joukoin liikkeelle: Veripalvelun 10 000 kädenojennusta Suomelle -kampanja saavutti tavoitteensa jo ennen itsenäisyyspäivää, ja luovuttajien lukumäärä vain kasvaa vuoden loppua kohti.

 

SUOMEN PUNAISEN RISTIN Veripalvelu haastoi itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi yritykset, yhteisöt, oppilaitokset, seurajoukkueet ja muut porukat ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen. Kampanjan tavoitteeksi asetettiin, että elokuun ja joulukuun välisenä aikana uusia VeriRyhmiä perustetaan ainakin 500 ja että verta luovutetaan yhteensä vähintään 10 000 pussia vuonna 2017. Verta säännöllisesti luovuttavan VeriRyhmän voi perustaa mikä tahansa ryhmä, esimerkiksi työ- tai harrastusporukka.

– Kampanja on onnistunut yli odotusten. 10 000 luovutuksen rajapyykki saatiin täyteen komeasti juuri ennen itsenäisyyspäivää. Uusia VeriRyhmiäkin on perustettu toistaiseksi jo 462 , Veripalvelun yhteisömarkkinoinnin koordinaattori Kaisu Maijala kertoo vaikuttuneena.

Joulukuun 20. päivään mennessä kampanjan aikana kätensä oli ojentanut yhteensä 1 716  VeriRyhmää, ja näiden luovutusten ansiosta veripusseja oli karttunut 11 276. Maijalan mukaan sosiaalisen median päivityksillä on ollut osansa kiinnostuksen virittämisessä. Tärkein rooli on kuitenkin ollut aktiivisilla luovuttajilla, jotka ovat kutsuneet lähipiirinsä mukaan.

– Kampanjaan kannustettiin sekä aiemmin perustettuja ryhmiä että aivan uusia porukoita. Mukaan on saatu kaikenikäisiä osallistujia kaikista yhteiskunnan riveistä: aina valtion virastoista Marttoihin ja kaveriporukoista eduskuntaan. Vaikka ahkerimmat luovuttajaporukat palkitaan, tärkeintä on ylipäätään osallistuminen, Maijala kiittelee.

 

VERENLUOVUTUSRYHMÄN PERUSTAMINEN on näppärä tapa tehdä hyvää – yhdessä. Vaikka VeriRyhmiin kuuluvien osuus kaikista luovuttajista on vain noin 5 prosenttia, määrä on koko ajan kasvamaan päin. Joulukuussa 2017 VeriRyhmiä oli kaikkiaan jo 3 450, kun koko vuonna oli perustettu yli 720 uutta VeriRyhmää.

Ensikertalaisiakin on helppo houkutella mukaan, kun mukana on myös kokeneempia luovuttajia. Yhteinen verenluovutus työporukan kesken ei vie kuin tunnin ja samalla voi vaihtaa mukavasti kuulumisia ja saada hyvän mielen. Monilla työpaikoilla voi luovuttaa myös työajalla. Siksi esimerkiksi monet yritykset ovat näyttäneet esimerkkiä ja perustaneet oman VeriRyhmänsä. Näin verenluovutuksesta on tullut säännöllinen tapa.

Maijala on ilahtunut myös opiskelijoiden innostuksesta, kuinka yhtä lailla nuorempi sukupolvi on löytänyt tiensä Veripalvelun tutuille punaisille pedeille.

– Erityisen iloisia olemme siitä, kuinka opiskelijat ovat ottaneet kampanjan omakseen. Lukuisien ainejärjestöjen ja opiskelijayhdistysten jäsenet eri puolilla Suomea ovat luovuttaneet aktiivisesti. Toivottavasti hyvin alkaneesta haasteesta tulisi monelle ryhmälle jatkuva perinne, ja saisimme heistä uusia innokkaita verenluovuttajia.

Joka vuosi tarvitaankin noin 20 000 uutta luovuttajaa. Erityinen tarve on tällä hetkellä uusista O-negatiivisista eli niin sanotun hätäveren luovuttajista. Myös afrikkalaistaustaisia luovuttajia tarvittaisiin kipeästi lisää, sillä heillä on harvinaisia veriryhmäominaisuuksia, joita ei löydy kantaväestöltä.

 

VALTAOSA VERENLUOVUTTAJISTA ei kuitenkaan kuulu mihinkään ryhmään, ja kätensä voi ojentaa hyvään tarkoitukseen yhtä lailla ilman erityistä ryhmääkin. Kuluneen vuoden aikana verta onkin luovutettu yli 190 000 kertaa, ja päivittäin verivalmisteita tarvitaan noin 800 luovuttajalta. Oli kyseessä sitten syöpäpotilas tai äkillisen onnettomuuden uhri, veren tarve on jatkuva. Maijala muistuttaa, että jokainen kädenojennus on tärkeä.

– Aina hyvän tekemiseen ei tarvita paksua lompakkoa tai suurta ajallista panostusta. Verenluovutus on aina ajankohtainen ja konkreettinen tapa tehdä hyvää, tulit sitten yksin tai yhdessä isomman porukan kanssa.

Houkuttelisitko saman tien työkaverisi kahvitunnilla lähimpään Veripalvelun toimipisteeseen tai kannustaisitko ystäväsi ojentamaan kätensä heti työ- tai opiskelupäivän jälkeen? Luovuttajia tarvitaan juuri nyt lähes kaikista veriryhmistä turvaamaan potilaiden hoito myös juhlapyhien ajan. Luovuttamaan ja kahvittelemaan pääsee siis näin välipäivinäkin.

 

Testaa ensin, sovitko luovuttajaksi. 

Muista ottaa mukaan virallinen henkilötodistus. Aukioloajat ja luovutuspaikat löydät täältä.

Veren tarpeen pystyt tarkistamaan täältä.

 

Teksti: Nelli Miettinen

 

21 Dec

Joulunpyhiä ei tarvitse viettää yksin kotona – joulukahvila kokoaa ihmiset yhteisen pöydän ääreen

Jos perinteinen perhejoulu suvun kesken ei jostain syystä ole mahdollinen, pyhäpäivinä voi olla vaikea löytää mielekästä tekemistä. Punaisen Ristin joulukahviloihin kokoontuu väkeä vaihto-opiskelijoista senioreihin.

 

TARKEMMAT TIEDOT  Suomen Punaisen Ristin järjestämistä joulukahviloista löytyvät Helsingin ja Uudenmaan osalta täältä. Muiden paikkakuntien joulukahviloista löytää tietoa Punaisen Ristin tapahtumahaun kautta esimerkiksi hakusanalla “kahvi”.

Video: Tapio Pellinen

19 Dec

Suomessa yli satatuhatta lasta elää köyhyydessä – lahjakortti tuo joulumieltä ja auttaa hetkellisesti

Suomen Punaisen Ristin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ylen yhteistyössä toteuttama Hyvä Joulumieli –keräys on helpottanut vähävaraisten perheiden joulunviettoa jo 21 vuoden ajan. Kuva: Benjamin Suomela / SPR

 

Köyhyys ei ole ainoastaan ravinnon ja tavaroiden puutetta. Vähävaraisuus on sosiaalinen ongelma, joka vaikuttaa lasten ja nuorten elämään huomattavasti. Tänä vuonna Hyvä Joulumieli -keräys tuo ruokaa 30 000 vähävaraisen perheen pöytään.

 

16-vuotiaat Jenni ja Minttu ovat koulukavereita. He tapasivat lukiossa ja viettävät vapaa-aikaansa yhdessä aina, kun Mintulla ei ole treenejä. Minttu harrastaa judoa ja jalkapalloa.

Jennikin haluaisi liikkua, mennä vaikka tanssitunneille. Rakas harrastus jäi kuitenkin kesken jo vuosia sitten samoihin aikoihin, kun isä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Perheen taloudellinen tilanne ei enää antanut periksi. Viimeiset vuodet yläkoulussa sujuivat yksinäisesti, sillä kaveripiiri jäi tanssin pariin.

– Mennäänkö hampurilaiselle? Minttu kysyy, kun parivaljakko koulun jälkeen suuntaa kohti keskustaa.

– Ei mulla ole nälkä, mutta voin tulla seuraksi, Jenni ehdottaa.

Pikaruokaravintolassa Jenni tuijottaa vatsa kurnien Mintun ranskalaisia. Mieltä painavat pikkuveljen sairaus ja siitä koituvat hoitokustannukset, jotka nähtyään äiti oli purskahtanut itkuun. Tänä jouluna ei anneta lahjoja, isä oli todennut vakavana.

Jenni toivoo, ettei perheen taloudellinen tilanne pakota häntä pois koulusta. Niin kävi naapurin Eeville, joka syksyllä aloitti parturi-kampaajan ammattiopinnot. Eevi joutui keskeyttämään koulun, koska kampaajan varusteet olisivat tehneet liian ison loven perheen budjettiin.

 

VAIKKA OTE Jennin, Mintun ja Eevin elämästä on keksitty, tarinan juonenkäänteet ovat joillekin totisinta totta. Suomessa 126 000 lasta eli köyhyydessä vuonna 2014, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alarannan mukaan taloudellisesta huono-osaisuudesta kärsivien perheiden tilanteet ovat moninaisia, ja usein ongelmat kasaantuvat.

– Perheissä on työttömyyttä ja sairauksia, joista seuraa lisää kuluja. Näissä perheissä nuorilla ei ole varaa harrastaa, ja se aiheuttaa kokemuksen siitä, ettei nuori pääse mukaan kaveriporukkaan. Vähävaraisuus aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja vaikuttaa ihmissuhteisiin. Koko perhe voi tuntea olevansa yksin, koska ei ole varaa tehdä sitä, mitä muut perheet tekevät, Alaranta summaa.

Kuvitteellisen Jennin huolet koulutuksen hinnasta eivät ole aiheettomia. Ensi vuonna julkaistavan Nuorisobarometrin ennakkotulokset osoittavat, että joka neljäs toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo rahan puutteen vaikuttaneen opintojen keskeytymiseen Lukio-opinnot voivat kustantaa jopa 2600 euroa, ja joissakin ammatillisissa koulutuksissa työvälineet maksavat vieläkin enemmän. Nuoruusajan köyhyys vaikuttaa kauaskantoisesti, sillä ilman koulutusta on vaikeaa saada töitä.

– Osa nuorista varmaan pystyy puhumaan huolistaan perheen ulkopuolelle, mutta usein vähävaraisuuteen liittyy tunne häpeästä. Ylen Aamu-TV:n lapsuusajan köyhyyttä koskevassa jutussa käsiteltiin hyvin sitä, miten nuoret kantavat huolta ja haluavat suojella omia vanhempiaan. Nuoret saattavat hakea muuhun asiaan apua, ja perheen taloudelliset ongelmat paljastuvat siinä sivussa, Alaranta kertaa.

 

SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN joulubudjetti on Tilastokeskuksen mukaan ollut viime vuosina noin 500 euroa. Monelle perheelle perinteinen joulunvietto, ruoka ja lahjat jäävät kuitenkin haaveiksi.

Suomen Punaisen Ristin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ylen yhteistyössä toteuttama Hyvä Joulumieli -keräys on helpottanut vähävaraisten perheiden joulunviettoa jo 21 vuoden ajan. Myös fiktiiviset nuoret Jenni ja Eevi perheineen voisivat olla keräyksen kohderyhmää. 70 euron arvoisella lahjakortilla perheet voivat ostaa ruokaa joulupöytään.

– Tänä vuonna jaamme 30 000 lahjakorttia, mutta silti apu ei tavoita kaikkia. Vuoden tavoitteena on kerätä 2,1 miljoonaa euroa. Olemme hyvässä vauhdissa, ja vielä ehtii mukaankin. Keräys on saanut lunastettua paikkansa suomalaisten jouluun valmistautumisessa, Alaranta kiittelee.

Lahjakortin saavat perheet päätetään jo varhain syksyllä kuntien, sosiaalityön, neuvolan ja diakoniatyön arvioiden perusteella, ja myös vapaaehtoiset osallistuvat keräyksen ja avun perillemenon organisointiin. Kortit toimitetaan perheille marras–joulukuussa.

– Lahjakortteja jaetaan ympäri Suomea aina Lappia ja Ahvenanmaata myöten. Kun raha ruokaan tulee muualta, monet perheet saavat mahdollisuuden ostaa lapsilleen pienet lahjat. Näin joulun alla olen saanut palautetta kiitollisilta perheiltä, jotka ovat saaneet lahjakortin esimerkiksi 20 vuotta sitten, kun oma perhe on ollut epätoivoisessa tilanteessa. Lahjakortin muistaa koko loppuelämän, Alaranta iloitsee.

Hyvä Joulumieli- keräys jatkuu jouluaattoon asti.

 

Teksti: Ulriikka Myöhänen

14 Dec

Some pyörii ja näppäimistö laulaa – viestintävapaaehtoiset kertovat asioista, jotka muuten jäisivät pimentoon

Miten toimia, kun oma porukka tekee jotain hienoa ja kiinnostavaa, mutta kukaan ei tiedä siitä? Pääkaupunkiseudun Punainen Risti on vastannut kysymykseen kouluttamalla viestintään keskittyviä vapaaehtoisia.

 

JOS VIESTINTÄVAPAAEHTOISUUS kiinnostaa, ota yhteyttä oman alueesi osastoon. Toiminta on vielä niin uutta, että osastojen käytännöissä on paljon vaihtelua.

 

Video: Tapio Pellinen