26 Jul

Rantojen siivoaminen, nuttujen neulominen ja pulahdus hyytävään mereen – Luonto sanelee Huippuvuorilla asuvien nuorten harrastukset

Skotlantilainen Connor McKnight, 23, ja kanadalainen Rosalie McKay, 34, siistivät Longyearbyenin rantoja toukokuun alussa Huippuvuorilla.

 

Huippuvuorilla asuvien ihmisten elämäntyyli on täysin omanlaisensa, sillä kaukainen saaristo on syrjässä kaikesta.

 

ON TOUKOKUINEN PERJANTAI-ILTA Norjan Huippuvuorilla. Yöttömän yön valo kylpee vuonossa sijaitsevassa Longyearbyenin kylässä. Vuorokauden ajan vaihtumisen huomaa ainoastaan auringon valon sävystä. Keskipäivän kova kirkkaus on hieman pehmentynyt.

Ihmiset ovat jo vetäytyneet koteihinsa tai kylän muutamiin pubeihin viikonlopun viettoon. Kylmän meren rannalla liikkuva kolmikko kuitenkin kiinnittää huomion. Kanadalainen Rosalie McKay, 34, skotlantilainen Connor McKnight, 23, ja yhdysvaltalainen Gabby Kleber, 30, kulkevat rannalla pussit käsissään. Mitä on tekeillä?

 

UTELIAS KYSELIJÄ otetaan vastaan hymyillen, ja pian selviää myös myöhäisen kokoontumisen syy. Nämä nuoret aikuiset viettävät perjantai-iltaa arktisia rantoja siivoten.

Kleber kertoo keränneensä roskia muuallakin maailmassa, mutta toukokuinen roskaretki on hänelle ensimmäinen laatuaan Huippuvuorilla.

– Täällä satoi kolme päivää sitten lunta. Nyt aurinko on sulattanut lumen, ja roskat alkavat paljastua lumen alta, Kleber selittää.

 

Connor McKnight kertoi, että jäiden sulettua nuoret ovat käyneet useampana iltana keräämässä roskia pois rannoilta. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

 

– Olemme nyt pari päivää keränneet roskia rannoilta, ja jätettä on löytynyt monta isoa säkillistä, McKnight täydentää.

Roskalenkkeily on noussut tänä keväänä trendi-ilmiöksi ruotsalaisten brändäämänä. Uusi juttu roskien kerääminen harrastuksena ei kuitenkaan ole.  Suomalainen Roska päivässä -liike (http://www.roskapaivassa.net/) täyttää tänä vuonna 18 vuotta.

 

KLEBER, MCKNIGHT JA MCKAY ovat päätyneet opintojensa myötä vaihto-opiskelemaan Huippuvuorille. Longyearbyenin kylässä sijaitsee maailman pohjoisin yliopistokeskus. Kolmikko on opinnoissaan perehtynyt arktiseen alueeseen ja napaseutuun.

Puolet Huippuvuorten opiskelijoista on kansainvälisiä opiskelijoita. Vaihtuvuus on suurta, sillä usein Longyearbyenissä opiskellaan yksi tai kaksi lukukautta. Yliopistokeskuksen verkkosivujen mukaan 759 opiskelijaa yli 43 maasta osallistui keskuksen kursseille vuonna 2016.

Viihtyäkseen Huippuvuorilla pidemmän aikaa ihmisen on oltava kiinnostunut luonnosta ja simppelistä elämäntavasta. Ripaus seikkailumieltä tuo mausteensa arkeen.

– Aika kuluu luonnossa retkeillen. Yhden on aina kannettava asetta jääkarhuvaaran vuoksi, McKay painottaa.

Jääkarhuvaara on todellinen, sillä Huippuvuorilla elää enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä. Viimeksi kesäkuussa rantaa uimalla lähestynyt jääkarhu keskeytti opiskelijoiden rantajuhlat. Samoihin aikoihin jääkarhu tunkeutui varastorakennukseen saaren keskiosissa.

– Nämä ovat aika vaikuttavia. On käsittämätöntä ajatella, mitä kaikkea merissä ajelehtii, Rosalie McKay sanoo esitellessään illan roskasatoa. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

KEHNOLLA KELILLÄ ja kaamoksen aikaan nuorten vapaa-aika kuluu kavereiden kanssa.

– Leivomme paljon yhdessä. Olen oppinut täällä myös uuden taidon, neulomisen. Kokoonnumme yhdessä neulomaan, McKay kertoo.

Itse neulottu nuttu lämmittää arktisessa viimassa. Kolmikko jatkaa rantojen perkaamista juttelun lomassa, ja roskasäkit täyttyvät hyvää vauhtia.

– Ai niin, on meillä vielä yksi harrastus, Kleber huikkaa.

Kolmikko kertoo, kuinka he käyvät yliopistokavereidensa kanssa aamu- ja iltauinneilla. Meri on vastikään avautunut jääpeitteestään, joten vesi on todella kylmää.

– Kerää porukka, niin nähdään aamulla vaikka puoli kymmeneltä, McKay sanoo ja nauraa.

Kieltäydyn kohteliaasti.

 

Teksti ja kuvat: Ulriikka Myöhänen

12 Jul

Moni teloo itsensä kotonaan – kiire ja huolimattomuus ovat yleensä syynä onnettomuuksiin

Teräviä asioita ei kannata sekoittaa keittiössäkään. Terävien esineiden aiheuttamat viiltohaavat ovat eräs yleisimmistä kotitapaturmien muodoista. Alkoholin nauttiminen lisää tapaturmariskiä suuresti. Kuva: Tapio Pellinen

 

Koti on yllättävän vaarallinen paikka. Suomalaisille sattuu vuosittain yli miljoona kotitapaturmaa, joka on yli 80 prosenttia kaikista tapaturmista. Perjantaina 13. päivänä vietettävän Tapaturmapäivän kunniaksi Henry Goes Live selvitti, mitkä vaarat vaanivat kodin sydämessä.  

 

OLEMME TOTTUNEET PITÄMÄÄN kotia maailman turvallisimpana paikkana, mutta tilastot kertovat toista. Kotona tapahtuvien tapaturmien seurauksena suomalaiset saavat yli miljoona fyysistä vammaa, 50 000 ihmistä joutuu sairaalaan, ja yli 2 000 saa surmansa.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat merkittävä kansanterveys- ja turvallisuusongelma, ja niistä aiheutuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijoiden mukaan 1,2–1,4 miljardin euron vuosittaiset kokonaiskustannukset. Kotitapaturmat aiheuttavat myös huomattavasti enemmän sairauspoissaoloja kuin työtapaturmat.

Tilastojen varjossa vaikuttaa siltä, että koti on täynnä onnettomuusloukkuja. Lohtua voi saada siitä, että kotitapaturmien riskiä on mahdollista pienentää merkittävästi varsin yksinkertaisin keinoin. Tapaturmien ehkäisy alkaa vaaratekijöiden tiedostamisesta ja kodin vaaranpaikkojen kartoituksesta. Mitä paremmin tunnistat erilaiset vaaratekijät, sitä tehokkaammin pystyt vaikuttamaan niihin, pienentämään tapaturmariskiä ja vähentämään onnettomuuksia.

 

KEITTIÖ ON KODIN SYDÄN. THL:n tutkimuksen mukaan keittiö on myös kodin vaarallisin huone. Vietämme keittiössä puuhastellen paljon aikaa, mutta emme helposti tunnista siellä olevia riskejä.

Yleisin kotitapaturman syy on alle metrin korkeudelta putoaminen tai kaatuminen. Kukapa meistä ei olisi joskus kiivennyt kiikkerälle tuolille kurkotellakseen ylähyllyn taaimmaista purnukkaa? Silloin kun on pakko kiipeillä, tukevat ja kunnolliset keittiötikkaat ovat turvallisemmat kuin tuoli tai jakkara. Myös kompastumiset ja liukastumiset ovat yleisiä keittiössä tapahtuvia tapaturmia. Kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota kodin sisätilojen turvallisuuteen ja esimerkiksi kuivata lattialle kaatuneet nesteet heti pois.

Toiseksi yleisin kotitapaturma on terävän esineen aiheuttama vamma. Olet varmaan myös joskus pilkkonut kasviksia samalla, kun katsot samalla televisiosta lempiohjelmaasi tai juttelet ystävällesi? Kaikista yleisin syy terävän esineen aiheuttamaan vammaan on huolimattomuus. Keskity siis kerrallaan vain yhteen asiaan. Älä yritä hämmentää kattilaa tai puhua puhelimessa samaan aikaan, kun leikkaat veitsellä jotain. Käsittele teräviä esineitä varoen ja valvo erityisen tarkasti, jos annat niitä lasten käyttöön.

 

Korkealle kurotellessa hosuminen ei kannata. Alle metrin korkeudelta putoaminen tai kaatuminen on yleisin kotitapaturma. Kuva: Tiina Lahti

 

Veitset ovat kuluvia työkaluja, ja niistä on pidettävä huolta. Tylsällä veitsellä nirhaat sormesi todennäköisemmin kuin terävällä. Teroita veitset ja sakset säännöllisesti, jotta työvälineet pysyvät hyvässä kunnossa. Säilytä veitset ja muut terävät esineet turvallisessa paikassa äläkä jätä niitä käytön jälkeen pöydälle.

Kolmanneksi yleisin kotitapaturma on kuuman esineen aiheuttama palovamma. Keittiössä oleva lieden levy on kodin yleisin palovammojen aiheuttaja. Myös palovammat ovat usein seurausta huolimattomuusvirheistä, joten ethän käytä liettä väsyneenä.

Kuumenevat laitteet itsessään ovat turvallisia, mutta usein niitä käytetään väärin tai vioittuneina. Leivänpaahtimeen saatetaan tunkea sinne kuulumattomia esineitä tai ruuat unohdetaan liedelle. Palovammojen lisäksi suurin osa kodin tulipaloista syttyy keittiöissä. Älä säilytä lieden lähettyvillä mitään syttyvää äläkä jätä ruokaa liedelle valvomatta. Sijoita palovaroitin keskeiselle paikalle keittiössä ja säilytä sammutuspeitto käden ulottuvilla tulipalon varalta.

 

TAPATURMAN TÄRKEIN HOITO on aina ennaltaehkäisy. Jokainen voi omalla käyttäytymisellään pienentää tapaturmariskiä ratkaisevasti. Useimmat tapaturmat voidaan välttää yksinkertaisesti olemalla varovaisempia.

Kiire on nyky-yhteiskunnan yleinen vitsaus, ja myös kotitapaturmissa kiireellä on usein osuutensa. Tutkimusten mukaan kiire, väsymys ja huolimattomuus aiheuttavat valtaosan kodin tapaturmista. Myös välinpitämätön asenne kodin turvallisuutta kohtaan tai ajattelemattomuus vaikuttavat usein taustalla. Unohda siis kiire ja turha kikkailu! Emme voi myöskään olla muistuttamatta humalatilan vaikutuksesta: tapaturmariski kasvaa moninkertaiseksi alkoholipitoisuuden kasvaessa.

Jokaiselle sattuu joskus haavereita, ja siksi on tärkeä osata toimia oikein turmatilanteessa. Mitä nopeammin toimit, sitä pienemmiksi vammat yleensä jäävät. Jos sinusta tuntuu, että ensiaputaidoissasi on parannettavaa, niin Punainen Risti järjestää ensiapukursseja ympäri maata. Voit lukea paikkakuntasi ensiapukursseista täältä.

Teksti: Maria Hietajärvi

 

Lähteet:

http://www.julkari.fi/handle/10024/135809

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74772

https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/tapaturmat-suomessa