27 Sep

Kuinka pärjätä opiskelijabudjetilla? Tässä ovat Henry Goes Liven parhaat penninvenytysvinkit opiskelijoille

Useista pienistä säästötoimenpiteistä syntyy vuolas virta. Kuva: Pixabay.com

 

Syyslukukausi on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Pelkkää opintotukea voi olla vaikea saada riittämään kaikkiin menoihin, ja rahahuolet kuormittavat monen opiskelijan mieltä. Keräsimme käytännöllisimmät säästövinkit, joilla opiskelija-arjessa pärjääminen helpottuu.

 

JOKAISELLE ON MUODOSTUNUT omia automaattisia rahankäyttötapoja, joita ei tule ajateltua päivittäisessä toiminnassa. Esimerkiksi muutaman euron takeaway-kahvit maksavat yllättävän paljon kuukaudessa. Siksi opiskelijan kannattaa laatia kuukausibudjetti. Laske ensimmäisenä kokonaistulosi, kuten tuet ja mahdolliset palkkatulot. Sen jälkeen pidä kirjaa kaikista menoistasi esimerkiksi kuukauden ajan. Vertaa keskimääräisiä menojasi tuloihisi, niin saat tietoosi kuinka paljon voit käyttää pakollisten menojen jälkeen muihin asioihin. Budjetoimalla rahasi ohjaat kulutustasi ja tiedät tarkemmin, mihin rahasi kuluvat.

Opiskelijabudjettiin saa lisää liikkumavaraa ansaitsemalla lisätuloja. Voit kasvattaa tulojasi tekemällä töitä opiskelujen loma-aikoina tai osa-aikaisesti opintojen ohella. Sen lisäksi, että lisätienestit helpottavat pärjäämistä, keräät tärkeää työkokemusta tulevaisuutta varten.

Opiskelijabudjetilla elämisessä tärkeintä on suunnitelmallisuus. Rahat loppuvat varmasti kesken, mikäli ostaa jokaisen kiinnostavan asian. Heti opiskelun alusta lähtien kannattaakin ottaa säästölinja kuluttamiseen.

 

ASUMISKULUT VIEVÄT OPISKELIJABUDJETISTA suurimman siivun. Opiskelujen alkaessa kannattaa olla yhteydessä kaupungin opiskelija-asuntosäätiöihin, sillä opiskelija-asuntojen vuokra on huomattavasti edullisempi kuin vapaiden markkinoiden vastaavien asuntojen. Yksinasuminen on yleensä kalliimpaa kuin kimppakämpän tai soluasunnon jakaminen, joten yhteisasumista kannattaa ainakin kokeilla. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea, jonka suuruus riippuu vuokran suuruudesta. Kelan sivuilta löytyvän asumistukilaskurin avulla voit vertailla tuen määriä eri asumismuodoissa.

Omilleen muuttavan opiskelijan iso menoerä on yleensä huonekalut ja astiat. Ikean sijaan huonekaluja kannattaa aluksi etsiä ilmaiseksi. Esimerkiksi vanhemmillasi tai sukulaisillasi on varmasti ylimääräisiä astioita kaapeissaan ja huonekaluja pyörimässä nurkissaan. Myös kierrätyskeskukset ja Facebookin kierrätysryhmät ovat mainioita paikkoja löytää käytettyjä huonekaluja ja sisustustavaraa edullisesti.

Kilpailuta kaikki asumiseen liittyvät sopimukset säännöllisesti. Käy läpi vakuutus-, netti- ja sähkösopimuksesi. Soita muutamalle alan toimijalle ja kysy, tarjoavatko he halvemman sopimuksen kuin nykyisesi. Säästät todennäköisesti pitkän pennin, kun jaksat nähdä vähän vaivaa. Myös puhelinliittymä kannattaa kilpailuttaa silloin tällöin. Lähes jokaisella operaattorilla on tarjolla liittymiä rajattomilla puheluilla, viesteillä ja mobiilidatalla, jolloin puhelinlasku ei ainakaan pääse yllättämään ikävällä tavalla. Lisäksi tarkista, millainen palvelupaketti sinulla on pankissasi. Monet pankit tarjoavat opiskelijoille kattavat edut ja ilmaiset tilipalvelut valmistumiseen asti.

 

RUOKA ON JOKAISEN PÄIVITTÄINEN kulu. Ruokamenoissa on onneksi monta tapaa säästää. Suunnittele ostoslista ennen kauppaan menoa ja osta vain sen verran ruokaa kuin tarvitset. Mahdollisuus heräteostoksiin pienenee, kun teet ruokaostokset kerralla useammaksi päiväksi tai vaikka viikoksi. Kaupassa kannattaa olla tarkkana ja vertailla tuotteiden kilo- ja kappalehintoja. Suosi ruokaostoksissa kauppojen omia merkkejä, jotka ovat edullisempia kuin tunnetut brändit. Myös ruokakauppojen hintatasoissa on suuria eroja. Lähikaupassa hinnat ovat yleensä huomattavasti korkeammat kuin isoissa marketeissa.

Kaupasta kannattaa ostaa alennettuun hintaan sellaisia tuotteita, joiden viimeinen myynti- tai käyttöpäivämäärä lähenee. Monet tuotteet säilyvät syömäkelpoisina huomattavasti pidempään kuin päivämäärä kertoo. Voit myös pakastaa niitä myöhempää käyttöä varten. Suosi ruokaostoksilla isoja pakkauksia kalliiden yksittäistuotteiden sijaan. Esimerkiksi lihaa ja leipää myydään yksinasuvan näkökulmasta isoissa pakkauksissa, jolloin ne kannattaa jakaa annoksiksi ja pakastaa. Kodin kulutustavaroita, kuten vessapaperia, shampoita ja pesuaineita, on myös järkevää ostaa tarjouksista kerralla enemmän.

Suomeen on hiljattain avattu hävikkiruokakauppoja, joissa myydään 20-90 prosentin alennuksella ruokaa, joka päätyisi muuten roskiin esimerkiksi pakkausuudistuksen tai lähenevän parasta ennen -päiväyksen vuoksi. Suomen ensimmäinen pelkästään hävikkiruokaa myyvä ruokakauppa WeFood toimii Helsingissä Kalasatamassa. Matsmart ja Fiksuruoka ovat puolestaan netissä toimivia hävikkikauppoja, ja ne toimittavat tilaukset koko Suomen alueelle. Hävikkikaupoista kannattaa ostaa erityisesti kuivatuotteita ja säilykkeitä, jotka säilyvät pitkään hyvänä.

Herkullisen ruoan ei tarvitse olla kallista. Itsetehty ruoka on huomattavasti terveellisempää ja halvempaa kuin valmisruoka. Raaka-ainevalinnoilla on suurin merkitys lopputulokseen. Valmista helppoja ja yksinkertaisia kotiruokia tuoreista aineksista. Ruoanlaitossa kannattaa suosia sesongin raaka-aineita, jotka ovat juuri silloin parhaimmillaan ja edullisimmillaan. Satokausikalenterin blogista löytyy tietoa sesongin raaka-aineista ja ajankohtaisia reseptejä. Syksyllä kauden juureksista valmistetut keitot ja pataruoat ovat edullista ruokaa, ja niistä riittää useammaksi kerraksi syötävää. Tee ruokaa aina suurempi määrä kerralla ja pakasta valmiita annoksia pitkiä päiviä varten. Näin ei myöskään tule heitettyä ruokaa roskiin. Ruuantähteet kannattaa aina hyödyntää. Jääkaapin jämät voi helposti kätkeä pyttipannuun, munakkaisiin, piirakoihin ja sosekeittoihin.

 

OPISKELIJABUDJETILLA ELÄESSÄ JOUTUU suunnittelemaan hankintansa. Mielitekoja ja heräteostoksia kannattaa välttää viimeiseen asti. Ostoksille lähtiessäsi päätä aina, mitä olet menossa ostamaan, ja pysy päätöksessäsi.

Vaateostoksilla käydessäsi hyödynnä alennusmyynnit, mutta osta niistäkin vain tarpeeseen. Kierrä kirpputoreja ja 2nd hand -liikkeitä, joista voit löytää vaatteita ja tavaroita puoli-ilmaiseksi. Osta kirpputoreiltakin vain vaatteita, joista todella pidät. Myymällä eteenpäin kaikki ylimääräiset vaatteet, joita et enää tarvitse, saat tavarat kiertoon ja ansaitset rahaa. Kaveripiirissä voi myös vaihtaa vaatteita ja asusteita ja saada näin uutta päällepantavaa. Harvoin tarvittavia juhlavaatteita kannattaa vuokrata tai lainata ostamisen sijaan.

Ostoksilla ei pidä sokaistua halvasta hinnasta. Erityisesti vaatteissa kannattaa panostaa laatuun. Hieman kalliimpi tuote on yleensä tehty paremmasta materiaalista ja kestää käytössä pidempään. Ylen juttuun on kerätty seitsemän vinkkiä, joiden avulla tunnistat laadukkaan vaatteen kaupassa. Pesemällä ja hoitamalla vaatteitasi oikein saat niille lisää käyttöaikaa. Myös kenkiä kannattaa huoltaa säännöllisesti.

 

HAUSKANPITO JA HARRASTUKSET kuuluvat erottamattomasti opiskelijaelämään. Pihistelystä tulee kuitenkin helposti mieleen kaikkea ankeaa. Se ei kuitenkaan tarkoita kaikesta kivasta luopumista! Penninvenyttäjä valitsee halvemmat huvit. Järjestäkää kavereiden kanssa kotiravintolailtoja, joissa laitatte ruokaa yhdessä ja jaatte kustannukset. Jos haluatte nauttia lasin viiniä, ostakaa pullo jaettavaksi baarireissun sijaan. Pitäkää leffailtoja kotona, se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin koko kaveriporukan elokuvateatterissa käynti.

Harrastuksissakin on paljon valinnanvaraa. Valtaosalla oppilaitoksista on tarjolla monenlaisia järjestettyjä harrastusmahdollisuuksia edulliseen hintaan. Pihistelijä ei osta salijäsenyyttä kaupungin kalleimmalle kuntosalille, vaan tekee kotijumppia, ulkoilee ja hyödyntää opiskelijaliikunnan mahdollisuudet. Myös uimahalliin pääsee yleensä edulliseen opiskelijahintaan. Pitkät koulupäivät ja työt verottavat aikaa urheilulta, joten koulumatkat ovat mainiota hyötyliikuntaa kävellen tai pyöräillen.

Opiskelijana joudut suunnittelemaan tarkasti menosi. Ei kannata kuitenkaan ajatella, ettet siksi pystyisi nauttimaan elämästä. Joudut ehkä päättämään, mikä on tärkeää ja mistä voi luopua. Säästämisen jälkeen jokin odotettu hankinta tuntuu kuitenkin entistä paremmalta. Ja sitä paitsi, opiskelut kestävät vain rajallisen ajan – yritä ottaa niistä kaikki irti!

Teksti: Maria Hietajärvi

 

20 Sep

Suomen Punaisen Ristin vuotuinen Nälkäpäivä-keräys käynnistyy tänään

Nälkäpäivän lipaskerääjät näkyvät useissa kaupungeissa eri puolilla Suomea. Kuva: Marjaana Malkamäki / SPR

 

Nälkäpäivä-keräyksen tarkoitus on hankkia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Lipaskeräys käynnistyy tänään torstaina ja päättyy ylihuomenna lauantaina. Nälkäpäivän vuoksi Henry Goes Liven toimitus on tämän viikon tauolla.

 

Mitä ovat Nälkäpäivä ja katastrofirahasto?

  • Nälkäpäivänä kerätään lahjoituksia Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Keräystä on järjestetty vuodesta 1980 lähtien eri puolilla Suomea. Nälkäpäivän lipaskeräys on tänä vuonna 20.–22. syyskuuta, ja verkkolahjoituksia otetaan vastaan ympäri vuoden. Vähintään 85 prosenttia kaikista lahjoitetuista rahoista menee suoraan avustuskohteeseen.
  • Katastrofirahaston avulla lähetetään pikaista apua luonnonmullistusten ja sotien uhreille monissa maissa. Apua saavat myös Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneet, kuten esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet perheet.
  • Katastrofirahaston varoilla tuetaan myös kadonneiden etsinnöissä auttavaa Vapaaehtoista Pelastuspalvelua, vastaanottokeskuksissa toimivien vapaaehtoisten koulutusta ja  turvapaikanhakijoiden kotouttamista muun muassa ystävätoiminnan ja kielikerhojen kautta.
  • Katastrofirahastoon annettuja lahjoituksia ei ole etukäteen korvamerkitty mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, joten apua voidaan antaa hyvin nopeasti tilanteen niin vaatiessa. Tällä hetkellä lahjoituksia käytetään etenkin kenttäsairaalan ylläpitämiseen Bangladeshissa, jonne lähes miljoona ihmistä on paennut väkivaltaa Myanmarista.
  • Nälkäpäivää voi tukea lahjoitusten ohella myös ryhtymällä vapaaehtoiseksi lipaskerääjäksi.
13 Sep

Kolumni: Ihmisen elämä on sattuman kauppaa, joten muista välittää muista

15-vuotias Muhammad Faizal, hänen sylissään oleva pikkuveli ja heidän muu perheensä joutuivat pakenemaan väkivaltaa Myanmarista Bangladeshiin vuonna 2017. Kuva: Benjamin Suomela / Suomen Punainen Risti

 

Ihminen ei ole oman onnensa seppä. Sattuma määrää pitkälti sitä, millaisia mahdollisuuksia ihmisellä on ja millaisia tilanteita hänen eteensä tulee, kirjoittaa Henry Goes Liven päätoimittaja Tapio Pellinen. Sattuman ja huonon onnen mellastusta pehmennetään Suomessa ja ulkomailla Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston avulla. Ensi viikolla rahastoon kerätään varoja vuotuisessa Nälkäpäivä-keräyksessä.

 

MILLAINEN ELÄMÄSI OLISI, jos olisit syntynyt eri perheeseen, maahan, sosiaaliseen luokkaan tai sukupuoleen? Entä jos sairastaisit vakavaa tautia tai olisit vammautunut liikenneonnettomuudessa?

Veikkaan, että erot olisivat valtavia.

Ihmisen vapaus rakentaa elämäänsä haluamakseen tapahtuu aina tiettyjen, meitä kutakin ympäröivien rajojen sisällä. Ja toisin kuin self help -gurut mielellään väittävät, kaikki ei riipu omasta asenteesta. Hyvin suuri osa meitä ympäröivistä ja valintojamme määrittävistä rajoista on sokean sattuman meille heittämiä.

 

VASTASYNTYNEEN IHMISEN tulevan tulotason voi ennustaa parhaiten sen perusteella, mihin maahan hän on syntynyt. The Economist -lehden Open Future -projektin artikkelissa muun muassa kerrotaan, kuinka Yhdysvaltoihin työskentelemään päässeiden haitilaisten maataloustyöläisten tulotaso nousi 1 400 prosenttia aiempaan verrattuna. Ihminen ja hänen kaksi kättään eivät matkalla muuksi muutu, joten heistä tuskin maagisesti tuli yhtäkkiä 15 kertaa tehokkaampiakaan.

Syntyperä määrittää jopa niin sanottua tahdonvoimaa. Psykologi Walter Mischel työryhmineen julkaisi vuonna 1990 tutkimuksen, jossa testattiin itsehillinnän vaikutusta myöhempään menestykseen. Testiryhmän lapsille kerrottiin, että jos he kestävät vartin verran syömättä pöydällä olevaa vaahtokarkkia, he saavat palkkioksi toisen. Heidän myöhempää elämäänsä seurattaessa huomattiin, että mikäli lapsi pysyi hillitsemään itsensä tulevan palkkion toivossa, hän menestyi todennäköisesti kaikilla mittareilla paremmin kuin nopeasti herkkuun kiinni iskeneet lapset.

Tutkimus sai paljon huomiota, sillä onhan ajatus oikein arkijärkevä: jos malttaa puurtaa tulevan hyvän toivossa, saa tehtyä hienompia asioita kuin jos haluaa kaiken heti nyt.

 

TODELLISUUS ON TIETYSTI monimutkaisempi. Viime toukokuussa Tyler Watts, Greg Duncan ja Hoanan Quan julkaisivat uuden tutkimuksen, jossa he tutkivat kymmenkertaista lapsimäärää, joka edusti Yhdysvaltojen väestörakennetta selvästi paremmin. Tuloksena oli, että elämässä pärjäämisellä ja itsehillinnällä vaahtokarkin edessä oli yhteys. Molempia kuitenkin selitti ennen kaikkea perheen varallisuus ja sosiaalinen asema.

Rikkaiden perheiden lasten on luultavasti helpompi luottaa siihen, että lupaukset tulevasta hyvästä pidetään, joten odottaminen kannattaa. Köyhemmistä taustoista tulevat ovat kokeneet elämässään enemmän epävarmuutta tulevasta, jolloin hyviin asioihin on parempi tarttua heti, ettei tilaisuus pääse livahtamaan ohi suun.

Nuoret pojat kantavat polttopuuta sateessa Bangladeshissa Kutupalongin pakolaisleirissä Cox’s Bazaarissa. Kuva: Benjamin Suomela / Suomen Punainen Risti

 

IHMINEN EI VALITSE saamaansa kasvatusta, synnyinmaataan, taifuunin alle joutumista, syöpää tai päälle syöksyneen kaahaajan kaasujalan kulmakerrointa. Oikeudenmukaista yhteiskuntaa kannattaa yhteiskuntafilosofi John Rawlsin mukaan miettiä ajatuskokeen avulla. Millaisessa ympäristössä haluaisit elää, jos et ennen syntymäänsä tietäisi, keneksi tulet syntymään? Järkipohjalta toimiva ihminen tietenkin haluaisi syntyä yhteiskuntaan, jossa heikko-osaisistakin pidetään huolta ja eri kansanryhmien syrjintä on vähäistä, sillä hän saattaisi olla heidän asemassaan.

Niin jäsenistään huolta pitävät yhteisöt kuin Nälkäpäivän kaltaiset keräykset ovat keino jakaa kovien sattumien tuottamia taakkoja useammille ja leveämmille harteille. Nähdäkseni juuri tästä suunnasta löytyy se pohja, jolle maallistuvassa maailmassa oman moraalitajunsa voi jykevästi perustaa. Kun ymmärtää sen, kuinka suuri osa omasta hyvästä elämästä ja sen saavutuksista juontuu pohjimmiltaan onnellisista sattumuksista, joutuu väistämättä kohtaamaan myös kolikon toisen puolen: jos onneni olisi ollut huonompi, minä voisin olla tuo koditon, sotaa tai luonnonmullistusta pakeneva taikka köyhyydestä kärsivä. Ja vaikka nyt olisinkin onnekseni syntynyt vakaaseen maahan ja pystynyt kouluttautumaan, taloni voi silti palaa yllättäen. Millaisen yhteiskunnan toivoisin silloin ympärilleni?

 

FAKTA

  • Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston avulla lähetetään pikaista apua luonnonmullistusten ja sotien uhreille monissa maissa. Apua saavat myös Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneet, kuten esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet perheet.
  • Katastrofirahaston varoilla tuetaan myös kadonneiden etsinnöissä auttavaa Vapaaehtoista Pelastuspalvelua, vastaanottokeskuksissa toimivien vapaaehtoisten koulutusta ja  turvapaikanhakijoiden kotouttamista muun muassa ystävätoiminnan ja kielikerhojen kautta.
  • Katastrofirahastoon annettuja lahjoituksia ei ole etukäteen korvamerkitty mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, joten apua voidaan antaa hyvin nopeasti tilanteen niin vaatiessa. Tällä hetkellä lahjoituksia käytetään etenkin kenttäsairaalan ylläpitämiseen Bangladeshissa, jonne lähes miljoona ihmistä on paennut väkivaltaa Myanmarista.
  • Katastrofirahastoon kerätään lahjoituksia Nälkäpäivänä, jota on järjestetty vuodesta 1980 lähtien eri puolilla Suomea. Nälkäpäivän lipaskeräys on tänä vuonna 20.–22. syyskuuta, ja verkkolahjoituksia otetaan vastaan ympäri vuoden. Vähintään 85 prosenttia kaikista lahjoitetuista rahoista menee suoraan avustuskohteeseen.
  • Nälkäpäivää voi tukea lahjoitusten ohella myös ryhtymällä vapaaehtoiseksi lipaskerääjäksi.

 

Teksti: Tapio Pellinen

06 Sep

Väkivaltaisen suhteen käsittely ei lopu eroon

Omia kokemuksia voi joutua työstämään vielä sen jälkeen, kun on lähtenyt väkivaltaisesta suhteesta. Kuva: Pixabay.com

 

Parisuhteesta jääneet traumat voivat vaikuttaa elämään vielä vuosia suhteen jälkeen. Juttu on Henry Goes Liven lähisuhdeväkivaltaa käsittelevän juttusarjan kolmas osa. Edellinen osa Sallan ja Pekan tarinasta löytyy täältä. Henkisen väkivallan uhrin auttamista taas puidaan jutussa, joka löytyy täältä.

 

VÄKIVALTAISESSA SUHTEESSA ELÄMINEN itsessään on painajainen, mutta monesti psyykkinen työ jatkuu vielä pitkään eron jälkeen. Salla eli melkein neljä vuotta suhteessa, jossa nimittely, lyttääminen ja tukasta vetäminen olivat arkipäivää. Toisinaan poikaystävä Pekka myös uhkasi tappaa Sallan, potki ja löi häntä.

Pekka oli saanut Sallan uskomaan, ettei kukaan muu koskaan huolisi Sallaa. Hieman ennen pariskunnan eroa Salla kuitenkin tapasi huomaavaisen ja kiltin miehen, Jussin. Jussi osoitti, ettei Pekan sanoissa ollut perää. Pekka ei kuitenkaan luovuttanut hevillä.

– Asuin eromme jälkeen äitini luona väliaikaisesti. Pekka pyysi, että saisi nähdä koiraani, johon annoinkin luvan ensiksi. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään, koska koira pelkäsi Pekkaa. Se valahti aina aivan lötköksi, kun olisi pitänyt mennä hänen luokseen, Salla kertoo.

 

KUN TAPAAMISILLE EI RIITTÄNYT enää luonnollisia syitä, Pekka ilmestyi tiuhaan ajelemaan moottoripyörällään Sallan äidin asunnon edustalle. Hän myös selvitti, missä Salla kävi lenkillä, ja ilmestyi samoille lenkkipoluille.

Samaan aikaan Jussi alkoi saada tekstiviestejä oudosta numerosta. Niissä sanottiin, että Salla haikaili yhä Pekan perään. Jussi ei ottanut viestejä todesta, saati suuttunut Sallalle niistä. Mies oli kokonaisuudessaan toista maata kuin Pekka.

– Jussin kanssa minua ei pelottanut yhtään, ei missään vaiheessa. Mikäli hänessä olisi ollut edes vähän samoja piirteitä kuin Pekassa, tilanne olisi varmaan ollut toinen. Jussi ei kuitenkaan koskaan edes korottanut ääntään.

 

MUUSSA ELÄMÄSSÄ VÄKIVALLAN jättämät arvet ovat näkyneet selkeämmin. Jos kukaan miespuolinen henkilö korottaa ääntään tai edes puhuu vähän äkäisesti, pillahtaa Salla vielä tänä päivänäkin itkuun – etenkin jos tämä on jonkinlaisessa auktoriteettiasemassa. Kaupassa käyminen yksin pelottaa. Salla ei osaa sanoa miksi, mutta pelko ilmaantui väkivaltaisen suhteen päättyessä. Hän on myös huomannut alkaneensa pelätä miehiä. Eniten kuitenkin kammottaa ajatus Pekkaan törmäämisestä.

– Niin on käynytkin pari kertaa. Muistan, kun olin kerran ostoskeskuksessa työkeikalla, ja ovilla seisoi lastenrattaiden kanssa aivan Pekan näköinen mies. Minua alkoi ahdistaa saman tien, etenkin kun olin huomaavinani hänellä tatuoinnin samassa kohtaa, missä Pekallakin oli. Kävelin ohi yrittämättä katsoa miestä, mutta vilkaisin vahingossa. Pekkahan se oli. Hän tuijotti minua suoraan silmiin. Menin aivan paniikkiin, meinasin pudottaa puhelimeni ja olin varma, että saan sydänkohtauksen.

 

SALLAA VAIVAAVAT EDELLEEN myös jatkuvat painajaiset vanhasta elämästä. Monesti hän yhä herää keskellä yötä omaan huutoonsa.

– Vähän aikaa sitten myös tämä Pekan hajottama hammas alkoi kipuilla oikein kovasti. Kävin jo silloin teon jälkeen näyttämässä tätä hammaslääkärille ja väitin kaatuneeni portaissa. Ei lääkäri sitä kyllä uskonut, enkä tiedä laittoiko hän asiasta jonkun merkinnänkin. Nyt käydessäni lääkäri sanoi, että kannattaa tehdä asiasta rikosilmoitus, sillä hammas tulee todennäköisesti syömään minulta tuhansia euroja.

Hampaan kunto oli viimeinen niitti, ja Salla teki tapahtuneesta rikosilmoituksen. Tällä hetkellä hän odottaa yhä oikeudenkäynnin alkamista.

– Tämä oikeudenkäynti on viimeinen asia, mitä voin tälle tehdä. Toivon, että se laittaa asialle pisteen, etten enää näkisi painajaisia ja saisin asialta rauhan lopullisesti.

Jutussa esiintyneiden henkilöiden nimet on muutettu.

Teksti: Milla Asikainen

Oletko huolissasi itsesi tai esimerkiksi läheisesi kokemasta väkivallasta tai sen uhkasta? Nollalinja palvelee vuorokauden ympäri. 

Apua lähisuhdeväkivaltaan voi löytää myös esimerkiksi Väestöliiton linkkilistan tai Suomen Mielenterveysseuran apusivun kautta. Samalta Väestöliiton sivulta löytyy myös lista tahoista, jotka auttavat väkivallan tekijöitä lopettamaan sen käyttämisen.