23 Jul

Älä sulje silmiäsi nykypäivän orjuudelta

pakolaislapset

Human trafficking is a serious crime and a violation of human rights. ILO has estimated that last year there were around 21 million victims of trafficking in the world.

Olabisi oli vasta 16-vuotias, kun hänen äitinsä menehtyi. Perheeseen jäi Olabisin lisäksi hänen kaksi nuorempaa veljeään sekä heidän mummonsa. Isä oli kuollut Pohjois-Nigerian väkivaltaisuuksissa jo kauan aiemmin. Perhe ajautui pian äidin kuoleman jälkeen taloudellisiin vaikeuksiin. Sen vuoksi Olabisi ei epäröinyt hetkeäkään, kun eräs tuttu tarjosi hänelle töitä ulkomailta lastenhoitajana – nyt hänen olisi mahdollista tienata ja lähettää rahaa myös kotiin.

Matka Eurooppaan oli pitkä ja raskas. Kuukausien bussi- ja laivakyydin jälkeen Olabisi saapui vihdoin Hollantiin. Perille saavuttuaan Olabisia odotti kuitenkin yllätys: suurista matkakuluista johtuen velka oli kasvanut niin suureksi, että lastenhoidolla ei sitä saisi maksettua. Niinpä Olabisin oli pakko aloittaa työt prostituoituna. Työpäivät olivat pitkiä ja raskaita. Väkivalta oli viikoittaista, ja sitä sai osakseen sekä asiakkailta että parittajilta. Sukupuolitaudit vaivasivat usein ja pakoyrityksistä rangaistiin väkivallalla. Ja minne Olabisi olisikaan paennut – hän oli laittomasti maassa, ei puhunut hollantia eikä tuntenut ketään, joka olisi voinut auttaa.

Samadhi oli iloinen ja onnellinen tyttö aina vuoden 2004 tsunamiin asti. Kuten niin moni muukin srilankalainen lapsi, myös Samadhi menetti perheensä yli 200 000 ihmisen hengen vieneessä tapaninpäivän katastrofissa päätyen tädilleen asumaan. Sen sijaan, että Samadhin täti olisi huolehtinut tytöstä, hän näki tilanteessa mahdollisuuden hyötyä rahallisesti. Tsunamin jälkeen moni paikallinen välittäjä oli alkanut ostamaan nuoria tyttöjä myydäkseen heidät kotiapulaisiksi varakkaisiin perheisiin ulkomaille.

Tätä kautta myös Samadhi päätyi Intiaan työskentelemään kotiapulaisena. Samadhin työpäivät olivat pitkiä, noin 13 tuntisia, sisältäen muun muassa siivousta, ruuanlaittoa ja puutarhanhoitoa. Jos Samadhi ei tehnyt töitään perheen äidin vaatimalla tavalla, häntä pahoinpideltiin. Rahaa Samadhi ei työstään saanut, sillä perheen mukaan hänen elättämisensä oli niin kallista, että palkka kului siihen. Iltaisin Samadhi mietti erilaisia keinoja päästä hirvittävästä tilanteestaan, mutta kuka hänet pelastaisi – kuka häntä auttaisi?

…..

Tarek oli vasta jäänyt työttömäksi, kun hän kuuli serkultaan hyväpalkkaisesta työmahdollisuudesta Pohjois-Euroopassa. Vaikka Tarek ei ollut aikaisemmin työskennellyt ravintola-alalla, työpaikka serkun kaverin pizzeriassa houkutteli. Luvattu palkka oli Egyptin paikalliseen palkkatasoon verrattuna hyvä ja siitä riittäisi rahaa lähetettäväksi kotiin myös vanhemmille. Sen jälkeen, kun serkku vielä lupasi, että Tarekille järjestettäisiin matkojen lisäksi kaikki tarpeellinen kuten asunto valmiiksi, Tarek päätti hyvästellä perheensä ja suunnata lentäen kohti Suomea.

Alku Suomessa ei ollut lupaava. Tarek joutui majoittumaan pizzerian takatiloihin – väliaikaisesti hänelle sanottiin. Kunnes hän tekee tarpeeksi töitä, että takuuvuokra saadaan katettua. Pian tilanne kääntyi kuitenkin huonompaan suuntaan. Tarekin passi takavarikoitiin, palkanmaksu lopetettiin kokonaan ja luvattua asuntoa ei koskaan kuulunut. Aina kun Tarek otti asunnon tai palkan puheeksi, häntä uhkailtiin väkivallalla. Myös Tarekin yhteydet ulkomaailmaan katkaistiin. Peloissaan, yksin ja kielitaidottomana pimeässä Suomessa Tarek ei voinut lakata miettimästä, kuinka huolissaan hänen vanhempansa varmasti ovat hänen katoamisestaan.

…..

Kaikki edelliset tarinat ovat fiktiota, mutta aivan yhtä hyvin ne voisivat olla totta. Kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin mukaan ihmiskauppa, työperäinen, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai elinkauppaan liittyvä, on useiden miljardien bisnes, jota pyörittää pääosin järjestäytynyt rikollisuus. Tekijöinä voivat olla myös uhrille läheiset ihmiset. Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi vuonna 2014, että maailmassa olisi noin 21 miljoonaa valtioiden sisäistä sekä rajat ylittävää ihmiskaupan uhria.

Ihmiskauppa on vakava ihmiseen kohdistuva rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Uhrit ovat usein huijaamalla, pakottamalla tai alistamalla tehty riippuvaisiksi rikoksen tekijöistä. Muun muassa uhrin turvatonta asemaa, puutteellista kielitaitoa, väkivaltaa ja sillä uhkaamista sekä liikkumisvapauden rajoittamista voidaan käyttää hyväksi, jotta uhri saadaan riippuvaiseksi.

työmies

Myöskään Suomi ei ole immuuni ihmiskaupalle. Vaikka Suomessa on tähän mennessä todettu vain vähän ihmiskauppatapauksia, arvio on, että Suomi on vuosittain kymmenien jos ei satojen ihmiskaupan uhrien kohde- tai kauttakulkumaa. Iso osa Suomeen kohdistuvasta ihmiskaupasta on työperäistä: hyväksikäyttötapauksia on ilmennyt muun muassa ravintola- ja rakennusaloilla. Suomessa on todettu myös prostituutio- ja paritustoimintaan liittyvää ihmiskauppaa.

Usein kielitaidottomina ja oikeutensa heikosti tuntevina ihmiskaupan uhrit ovat riippuvaisia muiden avusta. Koska EU- ja kansallisella tasolla ihmiskauppa nähdään vahvasti turvallisuuspoliittisena ongelmana, ihmiskaupan vastaista toimintaa leimaa usein rajavalvonta-, poliisiyhteistyö- ja rikosoikeudelliset näkökulmat. Itse uhrin ja hänen auttamisensa jää toissijaiseksi. Vaikka tapoihin auttaa on viime vuosina kiinnitetty valtion viralliselta tasolta yhä enemmän huomiota esimerkiksi täydentämällä Suomen ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaa ihmisoikeusperustaisella ja uhrikeskeisemmällä lähestymistavalla, kansalaisjärjestöillä on edelleen suuri täydentävä merkitys ihmiskaupan uhrien auttamisessa.

Helmikuussa 2015 vetovastuu järjestöjen ihmiskaupan vastaisessa työssä siirtyi Pro-tukipisteeltä Rikosuhripäivystykselle, joka jatkaa järjestöjen ja viranomaisten yhteistyön kehittämistä edelleen. Järjestöt suunnittelevat tapoja auttaa ja kouluttaa uhreja, kehittävät tiedottamista, vaikuttamista sekä kansainvälistä yhteistyötä.

Myös yksittäisellä henkilöllä on rooli taistelussa ihmiskauppaa vastaan. Ihmiskauppa on piilorikollisuutta, joka on usein hyvin hankalasti tunnistettavissa. Asianmukaisella tunnistamisella on kuitenkin uhrien kannalta suuri merkitys – vain siten uhrit kyetään ohjaamaan auttamisjärjestelmän pariin. Mitä useampi tiedostaa ongelman, sitä paremmin ihmiskauppa huomataan ja sitä vastaan pystytään taistelemaan.

Lue lisää ihmiskaupasta, ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja auttamisesta http://www.ihmiskauppa.fi/.

Riikka Hietajärvi

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!