06 Apr

Eloa raunioissa, teltoissa ja taistelussa ‒ mitä kuvat kertovat Syyriasta

Syyrian yli kuusivuotisen konfliktin aikana maa ja sen asukkaat on  ikuistettu lukuisiin kuviin, jotka kertovat tilanteen vakavuudesta. Tämä pikkulapsi kuvattiin pakolaisleirillä vuonna 2014. Kuva: Ibrahim Malla/IFRC

 

Valokuvat luovat Syyrian konfliktin kauhuja seuraaville ikkunan paikallisten ihmisten todellisuuteen. Kuvia käytetään todisteena vaarasta, vetoomuksena ihmisarvosta ja avunhuutona epätoivoisen tilanteen keskeltä.

 

VALOKUVA LINKITTÄÄ ihmisiä ympäri maailmaa saman asian ääreen. Jo kymmeniä vuosia sitten napalmia alasti pakenevat lapset käännyttivät yhdysvaltalaiset Vietnamin sotaa vastaan. Viime vuonna kuva, jossa pieni poika istuu tyhjin silmin ambulanssin oranssilla penkillä kasvot veressä, nousi yhdeksi Syyrian konfliktin vastaiseksi symboliksi. Kuva levisi ympäri maailmaa. Sen vaikuttavuudesta kertoo hyvin tapaus, jossa CNN:n uutisankkuri puhkesi kyyneliin suorassa lähetyksessä kertoessaan pojan tarinaa.

Valokuva vaikuttaa katsojaan empatian kautta. On tutkittu, että ihmisen aivoissa on ”peilineuroneja”, jotka aiheuttavat empatian kokemuksen. Neuronit auttavat meitä ymmärtämään kanssaihmistemme tuntemuksia. Tutkimusten mukaan samat neuronit aktivoituvat myös silloin, kun ihminen katsoo valokuvaa. Sen vuoksi valokuva luo muuhun kanssakäymiseen verrattavissa olevan tunnereaktion. Kuvasta on tullut jo niin yleinen tapa kommunikoida, että siitä on syntynyt universaali kieli, jota ei tarvitse kääntää.

Näiden ominaisuuksien ansiosta valokuva on tehokas keino viestiä kriisialueen tilanteesta. Syyrian konfliktista julkaistu kuvamateriaali näyttää, millaista tulitaistelun ja pommitusten keskellä on elää.

Kansainvälisen Punaisen Ristin Komitean ja Syyrian Punaisen Puolikuun jäsenet pääsivät viime marraskuussa arvioimaan Aleppon itäosassa sijaitsevan Hananon elinolosuhteita. Kuva: Sevim Turkmani/ICRC

 

TAISTELUT ALEPPOSSA alkoivat vuonna 2012. Väkivaltaisuuksien tuloksena Syyrian suurin kaupunki ja Unescon suojelukohde on muuttunut vain varjoksi entisestä. Ikkunat ovat räjähtäneet sisään, eikä yksikään julkisivu ole enää ehjä.

Sortuneet rakennukset ovat tehokasta kuvastoa kahdesta syystä. Ensinnäkin, kuvat ovat todisteita iskuista, jotka ovat kohdanneet kaupunkia. Toiseksi, kuvat rakennuksista eivät itsessään sisällä väkivaltaa. Katsojan on helpompi lähestyä ja tutkailla niitä kuin esimerkiksi ihmisuhreja sisältäviä kuvia. Jokainen voi kuitenkin kuvitella, millaisia vammoja rakennuksen murskaava pommi aiheuttaa ihmiselle.

Isä ja poika keittivät vettä itse tehdyllä liedellä Aleppossa marraskuussa 2015. Ruokaa ja lämpöä oli pommitusten keskellä vaikea saada. Kuva: Pawel Krzysiek/ICRC

 

KUVIA ALEPPON tuhoutuneesta kaupungista voidaan lukea vertauksena kaupungin ihmisten hädästä. Kuvat vettä keittävästä miehestä ja lapsesta, tuhoutuneesta seinästä ja saranoillaan roikkuvista ovenkarmeista kertovat koko Aleppon tarinan. Kaupunkia ja sen asukkaita on pommitettu kerta toisensa jälkeen, eivätkä he pysty itse korjaamaan tilannetta. Monet eivät voi tehdä muuta kuin yrittää elää tilanteen keskellä.

Kuvat, joissa ihmiset tekevät arkisia asioita, kuten ovat ostoksilla tai peseytyvät, ovat voimakkaita samaistuttavuuden vuoksi. Katsoja voi nähdä itsensä tekemässä juuri samoja asioita kuin kuvan henkilö. Syyriasta julkaistavissa kuvissa halutaan tuoda esiin maailma, jossa kaaos on asettunut osaksi ihmisten arkea.

Samaistumisen lisäksi katsojan halutaan tuntevan kuvissa myös toiseutta. Repaleiset vaatteet, tuhoutuneet talot ja roskia täynnä oleva maa kertovat länsimaalaiselle katsojalle, että kuvassa oleva henkilö elää hyvin erilaisessa todellisuudessa kuin hän itse. Kun katsoja samaistuu kuvassa olevaan ihmiseen, mutta tuntee toiseutta tämän erilaisen elämäntilanteen vuoksi, syntyy halu auttaa.

Tytöt väestönsuojaksi muutetussa koulussa Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa helmikuussa 2016. Kuva: Ibrahim Malla/IFRC

 

SYYRIAN KONFLIKTIN uhreiksi on joutunut kymmeniätuhansia alaikäisiä. Lasten ja nuorten näyttäminen Syyriasta tulevassa kuvastossa on vetoomus maailmalle. Valokuva Kreikan rannalle huuhtoutuneesta punapaitaisesta pikkupojasta on osuva esimerkki siitä, miten yksi lapsi voi edustaa kaikkia maailman lapsia kuvassa oleva poika voisi yhtä hyvin olla Suomessa kuvaa katsovan ihmisen oma.

Lapsiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus herättää yhden suurimmista tunnereaktioista. Sen vuoksi lasten kuvia käytetään oikeastaan kaikissa humanitaariseen apuun liittyvissä kampanjoissa. Naisten ja lasten nostaminen hätää kärsivien keskiöön on tyypillistä. Suomalaisten reaktioista julkisessa keskustelussa on ollut hyvin luettavissa se, miten turvapaikkaa hakevaan nuoreen mieheen suhtaudutaan varauksellisemmin verrattuna naiseen tai lapseen. Avuntarve ei kuitenkaan katso ikää tai sukupuolta.

Syyrian konfliktia pakeneville jaettiin peittoja ja hygieniapakkauksia Pohjois-Libanonissa vuonna 2014. Tuolloin edessä olivat kylmyys ja talvimyrskyt. Kuva: Ibrahim Malla/IFRC

 

SYYRIAN KONFLIKTISTA julkaistavaan kuvastoon kuuluvat oleellisesti myös kuvat pakolaisista. Noin 11 miljoonaa syyrialaista on joutunut jättämään kotinsa. Suurin osa pakolaisista on paennut maan muihin osiin sekä naapurimaihin. Euroopasta turvapaikkaa on hakenut noin miljoona syyrialaista.

Pakolaisleirikuvissa korostuu tilanteen epämukavuus. Tilaa on vähän, ruuanlaitto vaikeaa ja jätehuolto alkeellinen. Ihmiset kuvataan välitilassa telttamaisissa asumuksissa. Katsoja kuitenkin tietää, että kuvan ihminen on voinut elää näissä oloissa jo vuosikausia.

Länsimaalaisille esitettävissä kuvissa keskitytään näyttämään, miten sotatoimet vaikuttavat siviilien elämään. Esimerkiksi sotilaita tai muuta aseellista toimintaa ei kuvissa juuri näytetä. Syyrian kansasta tehdään kuvissa samanlainen sivustaseuraaja kuin mitä länsimaalaisetkin ovat paikalliset vain joutuvat kärsimään myös maassaan vallitsevan konfliktin seuraukset.

 

Teksti: Saara Tuominen

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!