16 Mar

Ikuisesti ulkomaalainen

Ibrahim-Malla-Iraq

Ibrahim Malla / IFRC

Today starts the official week against racism. Racial and ethnic discrimination is still common in many societies. This week aims to encourage people to stand against any kind of racism, discrimination and intolerance.

Millaista olisi, jos et kuuluisi minnekään, jos et olisi osana mitään yhteisöä? Sinulla ei olisi kotimaata eikä kansalaisuutta tai mahdollisuutta muuttaa toiseen maahan siinä toivossa, että se hyväksyisi sinut kansalaisekseen.

Maailmassa on 10 miljoonaa ihmistä tällaisessa tilanteessa. He eivät ole minkään maan kansalaisia eikä heillä ole sen takia kansalaisten perusoikeuksia. Ilman kansalaisuutta oleva ihminen ei voi saada henkilöllisyystodistusta, joka on peruslähtökohta sille, että ihminen voi todistaa olevansa olemassa.

Suomalaisena henkilöllisyystodistuksen tärkeyttä on vaikea ymmärtää, koska se on meille itsestäänselvyys. Poliisiasemalla harmittaa, kun joutuu jonottamaan passia useamman minuutin. Entä jos poliisi toteaisikin luukulla, ettei sinulla ole oikeutta saada passia, koska et ole maan kansalainen. Sinulla ei olisi myöskään oikeutta poistua maasta. Suomessa laki takaa sen, että jokaisella on oikeus kansalaisuuteen, mutta näin ei ole kaikkialla maailmassa.

Kansalaisuudettomuus vaikuttaa kaikkiin arkielämän asioihin. Terveyskeskuksessa kysytään ensimmäiseksi henkilöllisyystodistusta. Palvelua ei saa, ellei pysty todistamaan, kuka on ja mistä on. Terveydenhuollon lisäksi kansalaisuudettomalla on harvoin oikeutta koulutukseen tai työpaikkaan. Edes pankkitiliä ei pysty avaamaan ilman henkilöllisyystodistusta.

”Kaikki ne asiat, jotka tekevät elämästä toimivan ja normaalin, on evätty ilman kansalaisuutta olevilta ihmisiltä. He jäävät helposti kaiken ulkopuolelle”, Punaisen Ristin perheenyhdistämisen suunnittelija Ann-Charlotte Sirén-Borrego sanoo.

Kansalaisuudettoman on vaikea vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Ilman kansalaisuutta ei ole oikeutta äänestää ja vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Ulkopuolisena jää näkymättömäksi.

Norsunluurannikko-blogi

IFRC

Kansalaisuudettomuus on vakava ihmisoikeusloukkaus ja hirveä tilanne erityisesti lapsille. Yli kolmasosa maailman kansalaisuudettomista on lapsia. Tähän on useita syitä. Osassa maista kansalaisuudettomuus voi periytyä vanhemmilta, jos heistä ei kumpikaan pysty todistamaan kotimaatansa. Osassa maista kansalaisuus ei periydy äidiltä, vaikka äiti olisikin virallisesti asuinmaan kansalainen. Jos isällä ei ole kansalaisuutta tai vanhemmat ovat eronneet ja äiti kasvattaa lapsen yksin, lapsi jää ilman kansalaisuutta ja on tuomittu elämään yhteiskunnan ulkopuolella. Pahimmassa tapauksessa kansalaisuudettomuus voi periytyä useita sukupolvia.

”Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus viralliseen syntymätodistukseen heti syntyessään. Ilman rekisteröintiä ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että lapsi on edes olemassa. Tämän jälkeen jokaisen maan tulisi taata lapselle kansalaisuus automaattisesti. Esimerkiksi Suomessa syntynyt lapsi saa Suomen kansalaisuuden, vaikka vanhemmilla ei olisi kansalaisuutta”, Sirén-Borrego kertoo.

Viime vuosikymmenillä suurimmat syyt kansalaisuudettomien lisääntymiseen ovat olleet valtioiden, muun muassa Jugoslavian ja Neuvostoliiton, hajoamiset. Ihminen voi jäädä ilman kansalaisuutta, jos ei täytä asuinmaansa kansalaisuusehtoja kuten kielitaitovaatimuksia. Neuvostoliiton hajottua moni maan entinen kansalainen jäi asumaan Baltian maihin, mutta on edelleen ilman kansalaisuutta.

Meneillään olevat konfliktit pakottavat monet kansalaisuudettomiksi. Paon yhteydessä pakolaiset saattavat menettää henkilöpaperinsa. Pelkästään Syyrian konfliktin aikana on syntynyt kymmeniä tuhansia lapsia, joiden vanhemmat ovat joutuneet pakenemaan naapurimaihin. Osa näistä lapsista on ilman kansalaisuutta, koska vanhemmilla ei ole henkilöllisyystodistuksia todisteeksi kotimaasta. Pakolaiset joutuvat tilanteeseen, jossa ilman henkilöpapereita he eivät voi saada uuden asuinmaansa kansalaisuutta, mutta konfliktin takia eivät voi palata kotimaahankaan.

Ibrahim-Malla-Syria-blogi

Ibrahim Malla / IFRC

Suurin syy kansalaisuudettomuuteen tällä vuosikymmenellä on kuitenkin syrjintä. Etnisen taustan tai uskonnon takia monilta ihmisiltä on evätty mahdollisuus normaaliin elämään. Kansalaisuuden hakemisesta on tehty osassa maista mahdotonta. Tilanne voidaan muuttaa, jos siihen on poliittista tahtoa. Tärkeintä on turvata lasten tulevaisuus.

”Kansalaisuutta ei saa kieltää tai ottaa pois riippumatta ihmisen taustasta”, Sirén-Borrego painottaa.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tavoitteena on saada kansalaisuudettomuus loppumaan vuoteen 2024 mennessä. UNHCR pyrkii vaikuttamaan maiden lainsäädäntöön, jotta kansalaisuudettomat eivät jäisi enää näkymättömiksi ja heidän erityistarpeet otettaisiin huomioon. Käy allekirjoittamassa vaatimus kansalaisuudettomuuden päättämisestä.

Paula Pihlava

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!