25 Jan

“Maailma ei pysty vastaamaan ydinaseen käytön seurauksiin” – ydinuhkaa pyritään hallitsemaan sopimuksilla

Suurten valtioiden ydinasearsenaalin purkaminen edistyy hitaasti. Kuvakollaasi: Tapio Pellinen

 

Ydinaseet ovat paitsi osa maailmanpolitiikkaa, myös vakava turvallisuusriski, joka uhmaa kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä. Punaisen Ristin kansainvälinen liike kampanjoi ydinaseiden kieltämiseksi ja hävittämiseksi.

 

Kaikki alkoi toisen maailmansodan aikaan. Huhu kertoi, että Hitlerin Saksassa kehitetään ydinpommia. Kansallissosialistisen Saksan pelossa Yhdysvallat kääri hihansa ja keräsi kasaan joukon tiedemiehiä, matemaatikkoja ja insinöörejä. Kuuluisan Manhattan-projektin tavoitteena oli kehittää maailman ensimmäinen ydinase.

Etevät asiantuntijat onnistuivat tavoitteessaan vajaassa kolmessa vuodessa. Sota Euroopassa oli jo ohi, mutta onnistuneen ydinkokeen jälkeen Yhdysvallat pudotti ensimmäisen pommin Japanin Hiroshimaan elokuussa 1945. Tuhoisa temppu uusittiin kolme päivää myöhemmin Nagasakissa.

Lopputulos oli järkyttävä. Välittömästi pommien pudottamisen jälkeen ja seuraavien kuukausien aikana kuoli arvioiden mukaan 214 000 ihmistä. Ydinpommien seurauksista kärsitään edelleen.

– Punainen Risti toimi Hiroshimassa vuonna 1945. Jo silloin liikkeessä puhuttiin, että ydinaseet pitää kieltää. Humanitaarisena avustusjärjestönä tiedämme, kuinka katastrofaaliset ydinaseen käytön humanitaariset seuraukset voivat olla, Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino toteaa.

MAAILMAN YDINASEARSENAALI kuitenkin kasvoi toisen maailmansodan jälkeen. Vihdoin vuonna 1968 kansainvälisen yhteisön huoli ydinkokeista, -sodista ja yleisestä turvallisuudesta johti ydinsulkusopimuksen allekirjoittamiseen. Sopimuksessa linjattiin, että ydinaseettomat valtiot eivät saa kehittää ydinaseita. Ydinasevaltiot puolestaan saavat pitää aseensa, mutta sitoutuvat niiden vähentämiseen. Sopimuksessa sopimuspuolet sitoutuvat kuitenkin hyvässä uskossa neuvottelemaan yleistä ja täydellistä aseidenriisuntaa koskevasta sopimuksesta.

– Todellisuudessa ydinaseriisunnassa ei ole tapahtunut kehitystä pitkään aikaan. Ydinsulkusopimus ei velvoita valtiota hävittämään aseitaan, Leino kommentoi.

PUNAISEN RISTIN kansainvälinen liike piirsi ydinaseiden vastaisen kampanjansa päälinjat Genevessä vuonna 2011. Päätöslauselman tavoitteena oli saada aikaan kansainvälinen ja yksiselitteinen sopimus ydinaseiden kieltämiseksi ja hävittämiseksi. Mutta miksi asia on niin tärkeä puolueettomalle humanitaariselle liikkeelle?

– Monelle saattaa olla yllätys, että Punainen Risti ottaa kantaa tällaiseen asiaan, joka usein mielletään maailmanpolitiikaksi ja turvallisuusstrategiseksi kysymykseksi. Moni mieltää tällaisen kannanoton ennemmin rauhanjärjestöjen tehtäväksi, Leino aloittaa.

Hänen mukaansa usein unohdetaan ydinaseiden ongelmallisuus humanitaarisen oikeuden kannalta.

– Punaisen Ristin erityistehtävänä on valvoa ja kehittää humanitaarista oikeutta eli kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä. Ydinaseiden käyttö eittämättä loukkaisi humanitaarisen oikeuden perusperiaatteita ja sääntöjä. Lisäksi ydinaseet uhkaavat koko ihmiskuntaa. Emme voi humanitaarisena järjestönä ottaa riskiä. Meidän on pakko toimia, sillä maailmassa ei ole resursseja vastata ydinaseen tahallisen tai tahattoman käytön humanitaarisiin seurauksiin, Leino perustelee.

UUSI YDINASEKIELTOSOPIMUS hyväksyttiin vihdoin kesällä 2017 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kokouksessa tiukkojen neuvottelujen jälkeen. Ydinaseiden kieltäminen sai osakseen kansainvälistä huomiota myös myöhemmin syksyllä, kun ydinaseiden vastainen kampanja ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Aiempaan ydinsulkusopimukseen ovat sitoutuneet lähes kaikki maailman maat, mutta toistaiseksi kaikki ydinasevaltiot ovat jättäneet uuden, ydinaseet totaalisesti kieltävän sopimuksen allekirjoittamatta. Myös Suomi useiden muiden EU-maiden ohella on sopimuksen ulkopuolella.

Joulukuisessa lausunnossaan Suomen Punainen Risti vetosi eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaan, että Suomi muuttaisi kantaansa. Lausunnossa korostettiin, että uusi sopimus konkreettisesti edistää ydinaseriisuntaa ja lisää ydinaseisiin liittyvää stigmaa, muttei uhkaa vanhoja ydinsulku- ja ydinkoekieltosopimuksia.

Ydinaseriisunta oli teemana myös kansainvälisen Punaisen Ristin valtuutettujen kokouksessa Turkissa marraskuussa 2017. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma, joka korostaa esimerkiksi nuorten roolia ydinaseriisuntaa koskevassa kansallisessa vaikutus- ja tiedotustyössä.

– Olimme mukana Turkissa. Suomen Punainen Risti haluaa profiloitua tämän tematiikan ympärille seuraavina vuosina, Leino vahvistaa.

Teksti: Ulriikka Myöhänen

Leave a Reply

Your email address will not be published.