22 Mar

Pakolaisten perheenyhdistämisestä tullut lähes mahdotonta

Jordania-Azraq

Emil Helotie / Suomen Punainen Risti

Family reunification has been made nearly impossible for refugees nowadays. The article tells Hawkar’s and Elizabeth’s story, how they have been struggling to get their families to Finland.

Kun 17-vuotias Hawkar Aref Mohamed tuli Suomeen, hän ei tiennyt, mihin oli saapunut. Suomi-niminen maa oli hänelle täysin tuntematon. Lisäksi Hawkar oli yksin ilman perhettään.

Hawkar ja hänen perheensä joutuivat pakenemaan Irakin Kurdistanista. Levottomuudet maassa olivat lisääntyneet, minkä takia perhe jätti kotinsa ja pakeni Turkkiin. Vanhemmat, sisko ja veli joutuivat jäämään Turkkiin, kun salakuljettaja otti kuorma-autonsa kyytiin vain Hawkarin. Hän ei tiennyt, mihin häntä oltiin kuljettamassa. Salakuljettaja päätti hänen kohtalostaan ja toi hänet Suomeen.

Aluksi Hawkar asui Siuntiossa vastaanottokeskuksessa. Nykyään 19-vuotias Hawkar asuu Helsingissä, mutta on edelleen erossa perheestään. Vanhempien tai sisarusten kohtalosta ei ole tietoja. Hawkar opiskelee rakennusalaa ja toivoo tulevaisuudessa saavansa alan töitä.

– Unelmanani on saada perheeni Suomeen, Hawkar kertoo.

Hawkar-Aref-Mohamed

Hawkar Aref Mohamed Pakolaisavun tilaisuudessa. Kuva Paula Pihlava

Ugandalainen Elizabeth joutui pakenemaan kotoaan seksuaalisen suuntautumisensa takia 2012. Syyskuussa 2013 hänelle myönnettiin oleskelulupa Suomesta. Siitä alkoi yhdeksän kuukautta kestänyt pitkä odotus, lukuisat puhelinsoitot ja pitkät viestit eri järjestöille.

Elizabeth oli joutunut jättämään kaksi lastaan Ugandaan, ja uuteen kotimaahan päästyään hän toivoi lastensa pääsevän myös Suomeen. Lapset joutuivat kuitenkin muuttamaan naapurimaan Kenian pääkaupunkiin Nairobiin, missä he pystyivät hakemaan perheenyhdistämistä. Päätöstä voi hakea vain Suomen ulkomaan edustustossa, jota ei Ugandassa ole.

Lapsilla ei ollut kotia Nairobissa ja he joutuivat muuttamaan moneen kertaan odottaessaan päätöstä siitä, voivatko he muuttaa äitinsä luo. Elizabethin oli pakko lainata ystäviltään rahaa lasten asumisen ja elämisen maksamiseen.

Lapset joutuivat odottamaan kahdestaan yhdeksän kuukautta, kunnes heidän perheenyhdistämishakemuksensa hyväksyttiin. He pystyivät muuttamaan Suomeen äitinsä luo viime vuonna.

– Yhdeksän kuukautta on liian pitkä aika odottaa ilman vanhempia vieraassa ympäristössä. Toivon, että kukaan muu lapsi ei joutuisi käymään läpi samanlaista kokemusta, Elizabeth sanoo.

Elizabeth kertoo perheen viihtyvän Suomessa. Hän opiskelee suomea ja etsii töitä. Nyt 16- ja 6-vuotiaat lapset totuttelevat uuteen kotimaahansa, mutta perhe käy tapaamassa edelleen psykologia lasten traumojen takia.

– Perheenyhdistämisestä pitää tehdä helpompaa ja prosessin pitää nopeutua, Elizabeth painottaa.

perheenyhdistäminen

Pakolaisapu demonstroi, miten monta myönteistä ja kielteistä perheenyhdistämispäätöstä Suomessa tehtiin 2013. Kuva Paula Pihlava

Pakolaisten mahdollisuus perheenyhdistämiseen on vaikeutunut viime vuosina huomattavasti. Lakimuutosten takia perheenyhdistämishakemukset ovat romahtaneet.

Suurin syy tähän on vuonna 2012 voimaan tullut lakimuutos, jonka seurauksena hakemuksen voi jättää vain ulkomailla asuva perheenjäsen itse. Aiemmin perheenyhdistämistä on voinut hakea myös Suomessa oleskeluluvan jo saanut perheenjäsen. Lainmuutoksen vuoksi Elizabeth ei voinut tehdä mitään Suomeen tultuaan, vaan hänen lapsensa joutuivat matkustamaan Suomen edustustoon ja laittamaan hakemuksen vireille.

Hakemus pitää jättää Suomen edustustoon, mutta sellaista ei ole kaikissa maissa. Vuodesta 2011 lähtien perheenyhdistämistä hakevan henkilön on pitänyt oleskella laillisesti maassa, missä Suomen edustusto sijaitsee. Jos oleskelu ei ole laillista, hakemusta ei oteta vastaan. Perheenyhdistämistä hakevan pitää ensin saada viisumi, jotta voi matkustaa toiseen maahan tekemään hakemuksen. Viisumi ja matkustaminen tulevat kalliiksi, jos Suomen edustusto ei sijaitse naapurivaltiossa. Edustustoon joutuu matkustamaan moneen otteeseen hakijan kuulemisen ja DNA-tutkimusten takia. Osalle pakolaisista perheenyhdistämisen hakeminen on mahdotonta eikä perhe pääse koskaan palaamaan yhteen.

Vuonna 2010 muutetun ulkomaalaislain mukaan perheenyhdistämistä hakevan lapsen pitää olla päätöksen saadessaan alle 18-vuotias, asuipa hän Suomessa tai ulkomailla. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyajat ovat pitkiä, vuonna 2013 jopa yli kaksi vuotta. Alaikäisenä hakemuksen tehnyt lapsi ei välttämättä saa vanhempiaan Suomeen tai pääse muuttamaan heidän luokseen. Vain yksi huoltaja sai myönteisen päätöksen 157 hakemuksesta vuonna 2013.

Pakolaisilla pitää olla oikeus perhe-elämään. Suomen Punainen Risti vaatii muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön, jotta perheenyhdistämishakemusten tekeminen helpottuisi. Tilanne on kohtuuton lapselle ja vanhemmille, jotka pahimmassa tapauksessa eivät pääse koskaan asumaan yhdessä.

Paula Pihlava

3 thoughts on “Pakolaisten perheenyhdistämisestä tullut lähes mahdotonta

  1. Ei tarvitse enää lähetellä niitä rahankerjäyskirjeitä!

    Arvoisa Suomen punainen risti,
    Jouduin tänään 1.4.2015 töykeän kohtelun kohteeksi Keravan K-Citymarketissa nuoren naistyöntekijänne kohdalta, jotka yrittivät käännyttää minua jäseneksenne.

    Itselläni ei ole enää varaa antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta ilmaisia neuvoja annan mielelläni. Käytännössä mikään rahasumma ei riitä, jos sillä yritetään koko Maailma pelastaa, ja Suomella ei ole varaa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Miksei uppo-rikas Saudi-Arabia voi olla sellainen niille muslimipakolaisille, joita ei suomalainen kulttuuri kiinnosta?

    Ainoastaan fasistijärjestöt eivät kunnioita sananvapautta ja uhkaavat vartijan kutsumisella, vaikkei toinen yrittäisikään käydä päälle fyysisesti.

    Vaikka tässä sivustossa,

    http://www.eugenics.net/papers/Q&a.html

    ja tässä listassa on…

    TOP 10 Miksi pakolaisille EI!

    1. Kehitysmaat eivät tee mitään väestöräjähdyksen estämiseksi, vaan ainoastaan purkavat syntyneen
    väestöpaineen ns. kehittyneisiin maihin.

    2. Suomessa esim. Helsingissä asuntopula. Kumpi on oikeutetumpi asuntoon; oman maan kansalainen vai
    siirtolainen Afrikasta.

    3. Eivät sopeudu suomalaiseen kulttuuriin vaan syrjäytyvät ja jäävät sosiaalihuollon (lue: suomalaisten)
    elätettäviksi.

    4. Ulkomaalaisten maahanmuuttajien korkeat rikostilastot (huumeet yms.)

    5. Kehitysmaista lähtenyt koulutettu väestö heikentää entisestään kotimaansa tilaa ja kierre pahenee.

    6. Pakolaiset yleensä aina miehiä. Vaimot ja lapset jätetään oman onnensa nojaan.

    7. AIDS erittäin yleinen esim. Keski-Afrikan väestöllä
    (jopa 25:llä prosentilla hiv).

    8. Terrorismin leviäminen maahanmuuttajien mukana (esim. islamilainen ääriaines).

    9. Ei mitään käsitystä yleisestä tasa-arvosta. Naisia kohdellaan kuin eläimiä.

    10.Eivät juuri koskaan palaa takaisin kotimaahansa, vaikka tilanne siellä paranisi.
    …hieman yleistämistä, niin suomalainen ystäväpariskuntani on silti välillä oikeasti koditon.

    Terveisin Jyri Snellman

    • Hei Jyri!
      Pahoittelen, jos kohtaaminen työntekijän kanssa ei ollut sinun mielestä mennyt hyvin. Jäsenien ansiosta Punainen Risti pystyy auttamaan nopeasti Suomessa onnettomuuksien uhreja ja ulkomailla luonnonkatastrofien sekä konfliktien uhreja. Koko maailmaa tällä ei pelasteta, niin kuin totesit. Tarkoituksena on kuitenkin auttaa hätää kärsiviä ja muuttaa ihmisten elinoloja paremmaksi niin, että he itse pystyvät vaikuttamaan niihin. Tätä tehdään esimerkiksi parantamalla sanitaatiota, kouluttamalla naisia ja lapsia, opettamalla terveyttä ja katastrofivalmiutta.
      Terveisin Paula Pihlava

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!