25 Oct

Pimeyden väsyttämä mieli kaipaa valoa − kaamosväsymys saa karkin ja unen maistumaan

Kaamosväsymyksestä tai -masennuksesta kärsivälle päivien lyheneminen voi olla jokavuotinen riesa. Kuva: Ida Kannisto

 

Ravitseva vihersmoothie, kaapillinen pilleripurkkeja vai lomamatka etelään? Kaamosväsymyksen hoitoon on tarjolla monenlaisia ohjeita. Selvitimme, mitä tieteellinen tutkimus pitää toimivina keinoina.

 

SYYSKUUSSA SYKSY VIELÄ kukoisti kirjavissa väreissä ja antaa ohikulkijoille syyn ihailla itseään. Mutta kuten aina ennenkin, myös tänä vuonna oranssin ja punaisen sävyissä loistavat lehdet putosivat yhden viikonlopun aikana. Lokakuisena maanantaiaamuna puut olivat jo puoliksi paljaita − miten se taas tapahtui näin äkkiä?

Kuuma kesä on antanut monelle suomalaiselle luonnon omaa valohoitoa ja energiaa. Harmaa marraskuu on kuitenkin auttamatta jälleen edessä, ja kauniit kesäpäivät ovat enää kaukainen muisto. Moni ulkomailta Suomeen muuttanut kertoo, että vaikeinta Suomessa on marraskuun sietäminen. Se on vaikeaa myös usealle suomalaiselle, vaikka vuodenajat vaihtelevat saman kaavan mukaan joka vuosi.

Väsymys, loppumattomalta tuntuva unentarve ja herkkuhimo hiipivät monen arkeen joka syksy. Nämä kaamosväsymyksen oireet ovat melko yleinen ilmiö. Sen sijaan vakavampi kaamosmasennus on harvinaisempi ja saattaa haitata elämää merkittävästi. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan kaamosmasennus vaivaa noin seitsemää prosenttia aikuisista. 

 

KAAMOSMASENNUS ON yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö. Se viittaa masennustilaan, joka ilmenee toistuvasti talvikuukausien aikana. Oireet alkavat useimmiten lokakuussa ja rupeavat tavallisesti helpottamaan alkukeväästä. Väsymyksen tunne ei aina viittaa kaamosmasennukseen, vaan lievempiä oireiluja kutsutaan kaamosväsymykseksi tai -rasitukseksi. Oireet ovat masennuksen kaltaisia, mutta lievempiä: muun muassa väsymystä ja mielitekoa makeisiin ruokiin.

Kaamosmasennuksen oireet täsmäävät tavanomaisiin masennusoireisiin, sillä pimeä aika voi tuoda mukanaan alakuloisuutta, ahdistuneisuutta ja ärtymystä. Kaamosmasennuksesta kärsivä voi kadottaa tuntemukset mielenkiinnon ja mielihyvän kokemuksista. Unentarve lisääntyy ja ruokahalu kasvaa. Erityisesti hiilihydraattipitoiset ruoat maistuvat tavallista paremmin.

Kaamosmasennuksen hoitoon on tarjolla jos jonkinlaisia ohjeita, ja hoitokeinoja on tutkittu myös tieteellisesti. Suomalainen lääkäriseura Duodecim suosittaa kaamosmasennuksen itsehoitoon valohoitoa, jota seura kutsuu tehokkaimmaksi keinoksi taltuttaa masennusoireet.

Valohoitoa voi harjoittaa kirkasvalolamppujen avulla, joiden valkoisessa valossa potilas viettää puolesta tunnista tuntiin joka päivä. Kaikista tehokkainta valohoito on, jos sen toteuttaa aamuaikaan – mitä aikaisemmin, sen parempi. Valohoitoa tukee säännöllinen liikunta ja kuntoilu. Liikunnan ja kirkasvalohoidon tehon puolesta puhuu myös psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki väitöskirjassaan. 

Kirkasvalohoitoa suosittavat myös valtakunnalliset käypä hoito -suositukset. Niiden mukaan kaamosmasennusta voidaan hoitaa myös tietyillä masennuslääkkeillä, joskin lääkehoidosta on vasta melko vähän tutkimusta. 

 

EI OLE IHME, että pimeys vaikuttaa pohjoisissa maissa asuvien mielialaan. Vuoden pimeimpänä aikana, eli talvipäivän seisauksen aikaan, päivä on Suomessa vain muutaman tunnin pituinen. Maan kaikista pohjoisimmissa osissa napapiirin yläpuolella aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan. Tämänhetkisen tutkimuksen valossa vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaamosmasennus voi olla arveltua kinkkisempi vaiva.

Jutun alussakin linkatussa Turun yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa kävi ilmi, että iltaihmiset ovat kaamosmasennukselle alttiimpia kuin aamuihmiset. Sen sijaan etelässä ja pohjoisessa asuvien välillä eroavaisuuksia ei havaittu, mikä vaikuttaa viittaavan siihen, että kaamosmasennuksen taustalla voi olla muutakin kuin valon määrän väheneminen.

Jokaisen kannattaa etsiä itselleen sopivimmat keinot kaamoksesta selviämiseen kokeilemalla. Jos väsymys tuntuu ylitsepääsemättömältä eikä arjen askareita saa hoidetuksi, on aika mennä lääkärin juttusille.

Teksti ja kuvat: Ida Kannisto

 

 

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!