22 Nov

Asiantuntija kertoo, miten läheisensä menettänyttä ei kannata kohdella – ”Suurin virhe on olla tekemättä mitään”

Ystävän tai läheisen lohduttamisessa tärkeintä on huomiointi ja läsnäolo. Kuva: Pixabay.com

 

Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija Outi Ståhlbergin mukaan surevan auttamisessa on tärkeintä läsnäolo. Läheisensä menettäneeltä voi myös kysyä, miten hän haluaisi tulla autetuksi.

 

KUN LÄHEISTÄ KOHTAA suuri suru, voi auttaminen tuntua vaikeammalta kuin olisi osannut odottaa. Sanojen voi pelätä kuulostavan kornilta tai niitä ei löydä ollenkaan. On hankala sanoa, voiko tuki olla vääränlaista. Ihminen on erehtyväinen, joten on inhimillistä, että tukeminenkaan ei aina suju luontevasti. Kuntoutussuunnittelija Outi Ståhlberg Mielenterveyden keskusliitosta kertoo Henrylle, miten välttää yleisimmät sudenkuopat tukiessa läheisensä menettänyttä.

 

JOS ITSE ON kokenut läheisen menetyksen, voi olettaa virheellisesti tietävänsä, miltä toisesta tuntuu. Oletus saattaa kuitenkin olla täysin väärä.

– Minun äitini on kuollut, mutta en silti voi tietää, miltä toisesta saman kokeneesta tuntuu. Merkitykset ovat yksilöllisiä, Outi Ståhlberg selittää.

Vertaistukea voi tarjota, mutta ei pidä olettaa, että toinen käsittelisi tapahtunutta samalla tavoin kuin itse. Toisen toipumisprosessi voi esimerkiksi kestää pidemmän aikaa kuin oma, eikä se tarkoita sitä, että hän olisi jäänyt märehtimään asiaa.

 

RATKAISUJEN TAI SELVIYTYMISKEINOJEN tuputtaminen ei myöskään ole paras tapa lohduttaa. Surevaa ei kannata kehottaa lähtemään lenkille tai yksinkertaisesti piristymään. Myös ”kyllä se siitä ajan kanssa” on fraasi, jota tulee helposti käyttäneeksi lohduttaessa. Surutyöhön ei kuitenkaan ole valmista käsikirjoitusta. Joskus voi olla, että ihminen jää loppuiäkseen kantamaan surua jossain muodossa.

– Esimerkiksi lapsensa menettäneet puhuvat ajasta ennen ja jälkeen tapahtuneen. Suru jää siis jollain tavalla läsnäolevaksi, vaikka fyysinen tuska helpottaakin ajan mukana, Ståhlberg kertoo.

Läheisensä menettäneellä on oikeus särkyä ja olla surullinen. Suru on luonnollista menetyksen kohdatessa, eikä sitä pidä yrittää tukahduttaa. Tukijan ei aina tarvitse osata keksiä maailmaa mullistavia ratkaisuja tuskan vähentämiseksi. Esimerkiksi arjen askareissa auttamisella voi tukea toisen toipumista. Joskus ei välttämättä tarvita edes sitä.

– Pelkkä tietoisuus siitä, että olet läsnä, on lohduttavaa, Ståhlberg selittää.

 

JOSKUS PELKO SIITÄ, että tekee jotain väärää voi johtaa siihen, ettei tee mitään. Läheisen menettänyt henkilö kuitenkin tarvitsee tukea ja apua. Ainakin osanottonsa olisi kohteliasta ilmaista.

– Jos on epävarma siitä, miten toimia, voi kysyä surevalta, että ”Mitä haluaisit minun tekevän? Onko jotain, mitä voisin tehdä tai sanoa?” Ståhlberg kertoo.

On tärkeää kertoa halustaan auttaa ja lohduttaa. Sureva kertoo kyllä, mikäli ei halua puhua. Läheisen menettäneellä on suuri riski sairastua esimerkiksi masennukseen, joten häntä ei pitäisi jättää yksin.

– Surevasta voi huolehtia pitämällä silmällä sitä, ettei hän eristäydy liikaa muista, ja ettei suru muutu katkeruudeksi. Minä tein makaronilaatikkoa ystävälleni, joka menetti läheisensä. Istuin hänen seuranaan monta iltaa ja huolehdin, että nenäliinat riittävät, jääkaapissa on ruokaa ja lapsilla puhtaat vaatteet aamulla kouluun, Ståhlberg kertoo.

 

MYÖS AMMATTIAVUN hakemiseen kannattaa kehottaa aina, jos ihmistä kohtaa odottamaton tai muuten traumaattinen menetys ja kriisi. Mikäli kuollut läheinen on ollut esimerkiksi vanhus, jonka kuolemaa on osattu odottaa, voi lähipiirin tuki riittää.

Mihin sitten ottaa yhteyttä, kun kohtaa kriisin?

– Suomen Mielenterveysseuralla on kriisikeskus. Yhteyttä voi ottaa myös Mielenterveyden keskusliiton neuvontapuhelimeen, terveyskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan, Ståhlberg listaa.

– Koulun psykologi, kuraattori ja oppilasterveydenhuolto voivat myös auttaa, samoin kuin seurakunnan ja järjestöjen sururyhmät sekä vertaistukiryhmät. Apua saa, jos sitä osaa hakea. Siinä läheinen voi olla suureksi avuksi. Hän voi soitella, sopia aikatauluista ja huolehtia, että sureva menee sovittuihin tapaamisiin, hän lisää.

Mikäli uskot, että tekstin neuvoista voisi olla jollekulle tuntemallesi apua, voit jakaa sitä somessa!

Teksti: Milla Asikainen

08 Nov

Raha opiskelijaelämää pyörittää – Henry Goes Live kertoo, miten tasapainotella opintojen ja duunin puskemisen välissä

Suunnittelu auttaa kaikessa elämän järjestämisessä. Kuva: Maria Hietajärvi

 

Opiskelun ja työn yhdistäminen ei aina ole helppoa, mutta usein se kannattaa. Valtiotieteitä yliopistossa opiskellut Riikka kertoo, kuinka yhdisti opiskelun ja työssäkäynnin sekä kuinka opiskeluaikana hankittu työkokemus hyödytti häntä valmistumisen jälkeen.

 

SUOMESSA VALTAOSA OPISKELIJOISTA käy töissä opintojen ohella. Vuoden 2016 tilastojen mukaan 55 prosenttia niin ammattikorkeakoulu- kuin yliopisto-opiskelijoista työskentelevät samalla kun opiskelevat.  

Opiskelun aikaisesta työssäkäynnistä käydään paljon keskusteluja puolesta ja vastaan. Opintojen venyminen ja hidas valmistuminen ovat aiheuttaneet Suomessa huolta pitkään, ja korkeakouluopiskelijoita kannustetaankin suorittamaan tutkintojaan nopeammin. Toisaalta taas ilman työkokemusta opintonsa suorittanut vastavalmistunut on vaarassa pudota työelämän ulkopuolelle.

Työnteko opiskeluiden ohella on parhaimmillaan järjestely, josta sekä työnantaja että opiskelija hyötyvät. Työskentely parantaa opiskelijoiden työllistymistä opintojen jälkeen sekä auttaa luomaan uusia työpaikkoja opiskelijoille. Työnantaja taas saa opiskelijasta työvoimaa iltoihin, viikonloppuihin ja sesonkityöhön.

 

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄKÄYNTIIN ON monia syitä. Työkokemuksen kartuttamisen lisäksi osa työskentelee puhtaasti rahallisen pakon sanelemana. Esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa on vaikea tulla toimeen pelkällä opintotuella varsinkaan, jos ei halua nostaa opintolainaa.

Valtiotieteitä yliopistossa opiskellut Riikka työskenteli useissa eri työpaikoissa opintojensa ohella. Sen lisäksi hän teki myös neljä oman alansa harjoittelua. Riikan työpaikat vaihtelivat ravintolan tarjoilijasta rahanvaihtopisteen asiakaspalvelijaksi sekä baarimikoksi. Opintojen edetessä hän siirtyi tekemään oman alansa töitä.

– Näen työnteossa opintojen ohella paljon positiivisia puolia. Toki se esti joskus illanviettoihin osallistumisen ja edellytti tarkkaa arjen aikataulutusta. Toisaalta sain kerrytettyä arvokasta työkokemusta monilta aloilta, ja palkka mahdollisti mukavan elintason ilman opintolainaa, Riikka kertoo.

Riikka työskenteli koko opiskeluaikansa ja sai silti opintonsa suoritettua tavoiteajassa. Riikan mukaan työmarkkinat ovat nyky-yhteiskunnassa niin vaativat, että työpaikan saaminen vastavalmistuneena ilman työkokemusta on hankalaa. Valmistuttuaan hän onnistui saamaan ensimmäiseksi työpaikakseen oman alansa vakituisen viran.

Uskon, että sain viran monipuolisen työkokemukseni sekä oman alani harjoittelujen ansiosta. Sain hyvät suositukset yhdestä harjoittelupaikasta, josta ne kulkeutuivat työnantajalleni, Riikka kertoo.

Kaikki eivät kuitenkaan onnistu saamaan oman alansa töitä opintojen ollessa kesken. Siitä ei kannata huolestua. Kaikenlaisesta työkokemuksesta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, Riikka kannustaa

– Oman alan töitä hakiessa työnantajat osaavat arvostaa, jos opiskelija on käynyt töissä opintojen ohella. Se osoittaa aktiivisuutta. Lisäksi työskentely opettaa erilaisia työelämätaitoja, joita ei voi oppia koulun penkillä istumalla, Riikka jatkaa.

Työnantajan kanssa kannattaa neuvotella siitä, voisiko työtunteja vähentää opiskelujen kiivaimmissa vaiheissa. Kuva: Maria Hietajärvi

 

TYÖSKENNELLESSÄÄN IHMINEN TUTUSTUU itseensä työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä.

Opiskelijarooli ja työntekijärooli poikkeavat usein toisistaan, koska ympäristöt ovat erilaisia. Jos opiskelija on vastuussa opintojen etenemisestä vain itselleen, niin työelämässä hän on vastuussa asioista työtovereilleen ja esimiehelleen.

Työssäkäynti tarjoaa kokemuksen ja työelämään valmistamisen lisäksi myös mahdollisuuden kehittää itseään. Vuorovaikutustaidot, organisointikyky ja erilaiset henkiset voimavarat kehittyvät työelämässä. Riikka kertoo, että kiireisessä asiakaspalvelussa työskentely paransi hänen sosiaalisia taitojaan sekä paineensietokykyään enemmän kuin mikään muu sen jälkeinen työpaikka.

Työnteko saattaa kasvattaa myös opiskelumotivaatiota. Työ tuo usein opiskeluelämään rytmiä ja antaa vastapainoa pänttäämiselle, jolloin ajatukset saa pois opiskelusta. Työ voi parhaimmillaan tarjota mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen sekä sosiaalisia suhteita.

Suurimman osan ystävistäni olen saanut opiskeluaikaisista työpaikoista. Usein samassa elämäntilanteessa olevat opiskelijat hakeutuvat tiettyihin töihin, jolloin ystävystyminen on helpompaa. Raskaat iltavuorot ja yötyöt tuntuivat hieman kevyemmiltä, kun ne sai tehdä ystäviensä kanssa, Riikka kertoo.  

 

OPISKELUJEN JA TYÖSSÄKÄYNNIN yhdistäminen voi olla ajoittain stressaavaa. Usein luennoille osallistumisen lisäksi täytyy kirjoittaa esseitä, lukea tenttikirjoja sekä löytää aikaa ryhmätöille. Vapaa-ajalla pitäisi ehtiä vielä harrastaa, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja muutoinkin huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Esimerkiksi sellaisiin opintoihin työt on helppo yhdistää, joissa kontaktiopetus ei ole pakollista ja suoritukset saa tenteistä tai esseistä. Tietenkin työt on vaikeampi yhdistää opintoihin, joissa on paljon läsnäolopakkoja, tehtäviä ja lukuisia deadlineja. Tällöin olisi hyvä, jos töitä voisi tehdä vaikka kotoa käsin, Riikka pohtii.

Useimmat opiskelijat pystyvät itse vaikuttamaan jossain määrin omaan lukujärjestykseensä ja kurssimääräänsä. Työssäkäyntiin on monella opiskelijalla siis mahdollisuus, ja kyse onkin siitä, miten aikataulunsa järjestää. Riikka neuvoo myös, että jokaisen opiskelijan kannattaa löytää itselleen tehokkain tapa oppia.

Minun ei esimerkiksi kannattanut käydä luennoilla istuskelemassa, koska opin paljon paremmin lukemalla itse omaan tahtiini. Näin sain aikaa työnteolle ja harrastuksille. Jonkun toisen taas kannattaa käydä luennolla, koska hän oppii paremmin opetusta kuuntelemalla, hän jatkaa.

 

KUINKA SITTEN YHDISTÄÄ OPISKELU ja työ? Kannattaa ajatella, että opiskelut ovat prioriteetti numero yksi ja töitä tehdään jaksamisen mukaan. Tarkoitus ei ole, että opinnot kärsisivät.

Töiden ja opintojen yhdistäminen vaatii ennen kaikkea hyvää ajanhallintaa ja itseohjautuvuutta. Tarkastele kalenteria jokaisen jakson alussa ja suunnittele etukäteen, milloin teet koulutyöt. Jos ahdat kalenterin liian täyteen, lipsut todennäköisesti aikatauluistasi, mikä on taas omiaan lisäämään stressiä.

Opiskelijalla on käytössään rajallinen määrä aikaa ja voimavaroja. Keskustele työnantajasi kanssa esimerkiksi siitä, voisitko tehdä vähemmän vuoroja silloin kun opiskelujen kanssa on kiirettä. Vastavuoroisesti voit olla töissä enemmän silloin, kun opiskeluissa on hiljaisempi jakso.

Kiinnitä huomiota myös siihen, miten käytät vapaa-aikasi. Jos olet päättänyt tehdä töitä opintojen ohessa, niin mieti, mihin kaikkeen muuhun sinulla riittää vielä energiaa. Voit myös merkitä kalenteriin aikoja, jolloin et työskentele tai opiskele vaan rentoudut. Hyvin levänneenä jaksat varmasti paremmin niin töissä kuin opintojen parissa.

 

Teksti ja kuvat: Maria Hietajärvi

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijoiden työssäkäynti.

 

 

27 Sep

Kuinka pärjätä opiskelijabudjetilla? Tässä ovat Henry Goes Liven parhaat penninvenytysvinkit opiskelijoille

Useista pienistä säästötoimenpiteistä syntyy vuolas virta. Kuva: Pixabay.com

 

Syyslukukausi on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Pelkkää opintotukea voi olla vaikea saada riittämään kaikkiin menoihin, ja rahahuolet kuormittavat monen opiskelijan mieltä. Keräsimme käytännöllisimmät säästövinkit, joilla opiskelija-arjessa pärjääminen helpottuu.

 

JOKAISELLE ON MUODOSTUNUT omia automaattisia rahankäyttötapoja, joita ei tule ajateltua päivittäisessä toiminnassa. Esimerkiksi muutaman euron takeaway-kahvit maksavat yllättävän paljon kuukaudessa. Siksi opiskelijan kannattaa laatia kuukausibudjetti. Laske ensimmäisenä kokonaistulosi, kuten tuet ja mahdolliset palkkatulot. Sen jälkeen pidä kirjaa kaikista menoistasi esimerkiksi kuukauden ajan. Vertaa keskimääräisiä menojasi tuloihisi, niin saat tietoosi kuinka paljon voit käyttää pakollisten menojen jälkeen muihin asioihin. Budjetoimalla rahasi ohjaat kulutustasi ja tiedät tarkemmin, mihin rahasi kuluvat.

Opiskelijabudjettiin saa lisää liikkumavaraa ansaitsemalla lisätuloja. Voit kasvattaa tulojasi tekemällä töitä opiskelujen loma-aikoina tai osa-aikaisesti opintojen ohella. Sen lisäksi, että lisätienestit helpottavat pärjäämistä, keräät tärkeää työkokemusta tulevaisuutta varten.

Opiskelijabudjetilla elämisessä tärkeintä on suunnitelmallisuus. Rahat loppuvat varmasti kesken, mikäli ostaa jokaisen kiinnostavan asian. Heti opiskelun alusta lähtien kannattaakin ottaa säästölinja kuluttamiseen.

 

ASUMISKULUT VIEVÄT OPISKELIJABUDJETISTA suurimman siivun. Opiskelujen alkaessa kannattaa olla yhteydessä kaupungin opiskelija-asuntosäätiöihin, sillä opiskelija-asuntojen vuokra on huomattavasti edullisempi kuin vapaiden markkinoiden vastaavien asuntojen. Yksinasuminen on yleensä kalliimpaa kuin kimppakämpän tai soluasunnon jakaminen, joten yhteisasumista kannattaa ainakin kokeilla. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea, jonka suuruus riippuu vuokran suuruudesta. Kelan sivuilta löytyvän asumistukilaskurin avulla voit vertailla tuen määriä eri asumismuodoissa.

Omilleen muuttavan opiskelijan iso menoerä on yleensä huonekalut ja astiat. Ikean sijaan huonekaluja kannattaa aluksi etsiä ilmaiseksi. Esimerkiksi vanhemmillasi tai sukulaisillasi on varmasti ylimääräisiä astioita kaapeissaan ja huonekaluja pyörimässä nurkissaan. Myös kierrätyskeskukset ja Facebookin kierrätysryhmät ovat mainioita paikkoja löytää käytettyjä huonekaluja ja sisustustavaraa edullisesti.

Kilpailuta kaikki asumiseen liittyvät sopimukset säännöllisesti. Käy läpi vakuutus-, netti- ja sähkösopimuksesi. Soita muutamalle alan toimijalle ja kysy, tarjoavatko he halvemman sopimuksen kuin nykyisesi. Säästät todennäköisesti pitkän pennin, kun jaksat nähdä vähän vaivaa. Myös puhelinliittymä kannattaa kilpailuttaa silloin tällöin. Lähes jokaisella operaattorilla on tarjolla liittymiä rajattomilla puheluilla, viesteillä ja mobiilidatalla, jolloin puhelinlasku ei ainakaan pääse yllättämään ikävällä tavalla. Lisäksi tarkista, millainen palvelupaketti sinulla on pankissasi. Monet pankit tarjoavat opiskelijoille kattavat edut ja ilmaiset tilipalvelut valmistumiseen asti.

 

RUOKA ON JOKAISEN PÄIVITTÄINEN kulu. Ruokamenoissa on onneksi monta tapaa säästää. Suunnittele ostoslista ennen kauppaan menoa ja osta vain sen verran ruokaa kuin tarvitset. Mahdollisuus heräteostoksiin pienenee, kun teet ruokaostokset kerralla useammaksi päiväksi tai vaikka viikoksi. Kaupassa kannattaa olla tarkkana ja vertailla tuotteiden kilo- ja kappalehintoja. Suosi ruokaostoksissa kauppojen omia merkkejä, jotka ovat edullisempia kuin tunnetut brändit. Myös ruokakauppojen hintatasoissa on suuria eroja. Lähikaupassa hinnat ovat yleensä huomattavasti korkeammat kuin isoissa marketeissa.

Kaupasta kannattaa ostaa alennettuun hintaan sellaisia tuotteita, joiden viimeinen myynti- tai käyttöpäivämäärä lähenee. Monet tuotteet säilyvät syömäkelpoisina huomattavasti pidempään kuin päivämäärä kertoo. Voit myös pakastaa niitä myöhempää käyttöä varten. Suosi ruokaostoksilla isoja pakkauksia kalliiden yksittäistuotteiden sijaan. Esimerkiksi lihaa ja leipää myydään yksinasuvan näkökulmasta isoissa pakkauksissa, jolloin ne kannattaa jakaa annoksiksi ja pakastaa. Kodin kulutustavaroita, kuten vessapaperia, shampoita ja pesuaineita, on myös järkevää ostaa tarjouksista kerralla enemmän.

Suomeen on hiljattain avattu hävikkiruokakauppoja, joissa myydään 20-90 prosentin alennuksella ruokaa, joka päätyisi muuten roskiin esimerkiksi pakkausuudistuksen tai lähenevän parasta ennen -päiväyksen vuoksi. Suomen ensimmäinen pelkästään hävikkiruokaa myyvä ruokakauppa WeFood toimii Helsingissä Kalasatamassa. Matsmart ja Fiksuruoka ovat puolestaan netissä toimivia hävikkikauppoja, ja ne toimittavat tilaukset koko Suomen alueelle. Hävikkikaupoista kannattaa ostaa erityisesti kuivatuotteita ja säilykkeitä, jotka säilyvät pitkään hyvänä.

Herkullisen ruoan ei tarvitse olla kallista. Itsetehty ruoka on huomattavasti terveellisempää ja halvempaa kuin valmisruoka. Raaka-ainevalinnoilla on suurin merkitys lopputulokseen. Valmista helppoja ja yksinkertaisia kotiruokia tuoreista aineksista. Ruoanlaitossa kannattaa suosia sesongin raaka-aineita, jotka ovat juuri silloin parhaimmillaan ja edullisimmillaan. Satokausikalenterin blogista löytyy tietoa sesongin raaka-aineista ja ajankohtaisia reseptejä. Syksyllä kauden juureksista valmistetut keitot ja pataruoat ovat edullista ruokaa, ja niistä riittää useammaksi kerraksi syötävää. Tee ruokaa aina suurempi määrä kerralla ja pakasta valmiita annoksia pitkiä päiviä varten. Näin ei myöskään tule heitettyä ruokaa roskiin. Ruuantähteet kannattaa aina hyödyntää. Jääkaapin jämät voi helposti kätkeä pyttipannuun, munakkaisiin, piirakoihin ja sosekeittoihin.

 

OPISKELIJABUDJETILLA ELÄESSÄ JOUTUU suunnittelemaan hankintansa. Mielitekoja ja heräteostoksia kannattaa välttää viimeiseen asti. Ostoksille lähtiessäsi päätä aina, mitä olet menossa ostamaan, ja pysy päätöksessäsi.

Vaateostoksilla käydessäsi hyödynnä alennusmyynnit, mutta osta niistäkin vain tarpeeseen. Kierrä kirpputoreja ja 2nd hand -liikkeitä, joista voit löytää vaatteita ja tavaroita puoli-ilmaiseksi. Osta kirpputoreiltakin vain vaatteita, joista todella pidät. Myymällä eteenpäin kaikki ylimääräiset vaatteet, joita et enää tarvitse, saat tavarat kiertoon ja ansaitset rahaa. Kaveripiirissä voi myös vaihtaa vaatteita ja asusteita ja saada näin uutta päällepantavaa. Harvoin tarvittavia juhlavaatteita kannattaa vuokrata tai lainata ostamisen sijaan.

Ostoksilla ei pidä sokaistua halvasta hinnasta. Erityisesti vaatteissa kannattaa panostaa laatuun. Hieman kalliimpi tuote on yleensä tehty paremmasta materiaalista ja kestää käytössä pidempään. Ylen juttuun on kerätty seitsemän vinkkiä, joiden avulla tunnistat laadukkaan vaatteen kaupassa. Pesemällä ja hoitamalla vaatteitasi oikein saat niille lisää käyttöaikaa. Myös kenkiä kannattaa huoltaa säännöllisesti.

 

HAUSKANPITO JA HARRASTUKSET kuuluvat erottamattomasti opiskelijaelämään. Pihistelystä tulee kuitenkin helposti mieleen kaikkea ankeaa. Se ei kuitenkaan tarkoita kaikesta kivasta luopumista! Penninvenyttäjä valitsee halvemmat huvit. Järjestäkää kavereiden kanssa kotiravintolailtoja, joissa laitatte ruokaa yhdessä ja jaatte kustannukset. Jos haluatte nauttia lasin viiniä, ostakaa pullo jaettavaksi baarireissun sijaan. Pitäkää leffailtoja kotona, se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin koko kaveriporukan elokuvateatterissa käynti.

Harrastuksissakin on paljon valinnanvaraa. Valtaosalla oppilaitoksista on tarjolla monenlaisia järjestettyjä harrastusmahdollisuuksia edulliseen hintaan. Pihistelijä ei osta salijäsenyyttä kaupungin kalleimmalle kuntosalille, vaan tekee kotijumppia, ulkoilee ja hyödyntää opiskelijaliikunnan mahdollisuudet. Myös uimahalliin pääsee yleensä edulliseen opiskelijahintaan. Pitkät koulupäivät ja työt verottavat aikaa urheilulta, joten koulumatkat ovat mainiota hyötyliikuntaa kävellen tai pyöräillen.

Opiskelijana joudut suunnittelemaan tarkasti menosi. Ei kannata kuitenkaan ajatella, ettet siksi pystyisi nauttimaan elämästä. Joudut ehkä päättämään, mikä on tärkeää ja mistä voi luopua. Säästämisen jälkeen jokin odotettu hankinta tuntuu kuitenkin entistä paremmalta. Ja sitä paitsi, opiskelut kestävät vain rajallisen ajan – yritä ottaa niistä kaikki irti!

Teksti: Maria Hietajärvi