31 Jan

Parisuhdetta etsiessä on tärkeää tiedostaa omat tarpeensa, kertoa niistä toiselle ja keskittyä positiiviseen realismia unohtamatta

Jos kumppanilleen ei kerro toiveistaan ja tarpeistaan, hänen on vaikea ottaa niitä huomioon. Kuva: Pixabay.com

 

Joskus on hyvä myös miettiä, miksi ylipäänsä haluaa parisuhteen.

 

SATA VUOTTA sitten ehdottomasti yleisin tapa tapa muodostaa parisuhde oli avioliitto, joka usein solmittiin esimerkiksi taloudellisista syistä. Monesti siihen liittyi myös sosiaalisia paineita. Mittaville vaatimuksille parisuhteen laadusta ei tällöin aina ollut tilaa. Nykyään taas suhteen odotetaan myös rikastuttavan elämää. Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa ihminen haluaa itsensä näköisen elämän, kodin, työn ja parisuhteen.

Nykyään on paljon mistä valita. Tinderin avatessaan löytää lukuisia ja jälleen lukuisia kumppaniehdokkaita. Enää ei myöskään ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla parisuhteessa.

– On tärkeää miettiä, mitä haluaa läheisyydeltä ja millaisia omat seksuaaliset tarpeet ovat. Voi myös miettiä, kuinka paljon tarvitsee omaa aikaa. Ihmiset ovat siinä hyvin erilaisia, ja se voi aiheuttaa ongelmia suhteessa, toteaa asiantuntija Katariina Pelkonen Parisuhdekeskus Katajasta.

 

JOTTA TIETÄISI, mitä haluaa parisuhteelta, on hyvä pohtia myös sitä, mitä yleisesti haluaa elämältään. Pohdiskelu kannattaa aloittaa jo lapsuuden kokemuksista.

– Voi miettiä minkälainen lapsuudenkoti on ollut. Millaisen mallin on sieltä saanut? Mitä haluaa ottaa sieltä mukaan ja mitä taas ei? Pelkonen ehdottaa.

Myös ystävien parisuhdekokemuksista voi hakea inspiraatiota miettiessään, mitä itse haluaa parisuhteelta. Myös parisuhteessa ollessaan ystäväpariskunnilta voi lainata ideoita. Jos kaveripariskunnalla on kätevä taloudenhoitoon liittyvä excel-taulukko, sen voi ottaa käyttöön myös omassa kodissa. Oman parisuhteen vertailu ystävien suhteisiin ei kuitenkaan kannata.

– Emme koskaan tiedä toisten suhteiden vivahteita ja oikeaa tilaa, Pelkonen toteaa.

Myöskään sosiaalisesta mediasta ei kannata hakea vertailukohtaa omalle suhteelle. Siellä esimerkiksi julkisuuden henkilöiden parisuhteista voi helposti syntyä harhaluulo siitä, että ne olisivat täydellisiä. Yksikään suhde ei kuitenkaan ole ongelmaton, vaikka usein ongelmat eivät näy päällepäin.

– Hyvä esimerkki ovat Michelle ja Barack Obama, joiden suhdetta on julkisuudessa pidetty ihanteellisena. Michelle kertoo tuoreessa kirjassaan, että myös heillä oli suhteessaan vaikea jakso ja he kävivät sen vuoksi pariterapiassa, Pelkonen kertoo.

 

OMIEN TARPEIDEN tietäminen yksinään ei kuitenkaan takaa hyvää parisuhdetta. Niistä on myös kerrottava toiselle osapuolelle. Pelkosen mukaan ainut tie hyvään parisuhteeseen kulkee suoran puheen kautta, vaikka se tarkoittaisi sellaisista asioista puhumista, joita kumppani ei ehkä tahtoisi kuulla.

– Jos tietää esimerkiksi, että haluaa lapsia tai runsaasti omaa aikaa parisuhteessa, niin näistä kannattaa ehdottomasti kertoa. Molemmat tietävät, mitä toinen suhteelta haluaa, kun kumpikin on avoimin kortein liikkeellä, hän selittää.

Joskus se voi tarkoittaa sitä, että suhde kiinnostavan ihmisen kanssa kariutuu heti alkuunsa, mutta se voi olla parempi vaihtoehto kuin kivulias ero vuosien yhdessäolon jälkeen tai suhde, jossa joutuu mukautumaan liikaa toisen ihmisen tarpeisiin.

 

TÄYDELLISYYTTÄ EI kuitenkaan kannata vaatia, sillä sellaista on mahdoton saavuttaa. Alkuhuumassa uusi kumppani voi vaikuttaa virheettömältä, ja huuman haihtuessa saattaa alkaa kyseenalaistaa suhdetta. Tinderin aikakaudella on helppo pohtia, olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. Paria nappia painamalla saattaa löytyä useampikin varteenotettava kumppaniehdokas.

– Vaikka nämä deittisovellukset tavallaan ovat helpottaneet parin löytämistä, niin niissä on se toinenkin puoli, että jaksaako tai haluaako pysähtyä jonkun kohdalle, Pelkonen toteaa.

Mikäli hakee toisesta ihmisestä vain pumpulisia ihastumisen tunteita ja intohimoa, niin parisuhteeseen ei välttämättä kannata lähteä ollenkaan. Suhde kun on aina riski, ja siinä asettaa itsensä alttiiksi kivulle. Kumppani täytyy myös ottaa huomioon, joten suhde miltei väistämättä rajoittaa omaa vapautta jonkin verran. Toisaalta jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Toimiva parisuhde voi tarjota esimerkiksi tukea, läheisyyttä ja inspiraatiota.

 

VAIKKA PARISUHDE ei aina ole satumaista pumpuliunelmaa, ei pidä kuitenkaan ajatella, että se olisi synonyymi kurjuudelle. Ihminen voi itse päättää, mihin asioihin kumppanissa ja suhteessa haluaa keskittyä. Mikäli päättää nähdä vain likaiset kalsarit lattialla tai altaaseen unohtuneet tiskit, ei ole ihme, jos parisuhdearki tuntuu karulta. Muitakin vaihtoehtoja kuitenkin on.

– Suhteessa ollessaan on hyvä keskittyä toisen positiivisiin piirteisiin, eikä pelkästään miettiä, että se ei taaskaan tehnyt sitä ja tätä tai muistanut tuota. Ajattelua olisi hyvä suunnata sillä tavalla, että huomaisi myös, mitä hyvää toinen on tehnyt, Pelkonen lisää.

Teksti: Milla Asikainen

24 Jan

Kohti kestävää elämäntapaa – muutamalla muutoksella pienennät hiilijalanjälkeäsi merkittävästi

Junalla pääsee Etelä-Koreankin liepeille asti vähäisillä hiilidioksidipäästöillä. Kuva: Maria Hietajärvi.

 

Kulutamme luonnonvaroja yli niiden uusiutumiskyvyn. Mikäli kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarpeen (Wwf). Kulutustottumuksiin on tehtävä suuria muutoksia. Moni pelkää kuitenkin keskittyvänsä vääriin asioihin. Vaikka jokainen hiilijalanjälkeä pienentävä teko on askel parempaan, on joillain valinnoilla selvästi suurempi merkitys kuin toisilla. Listasimme juttuun tärkeimmät muutokset, joilla jokainen voi vaikuttaa ympäristökuormaansa.

 

SUURIN SYY LUONNONVAROJEN ylikulutukseen ja ilmaston lämpenemiseen Suomessa ja muualla maailmassa ovat energian- ja ruuantuotanto sekä liikenne ja näiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Tehokkaimpia yhden ihmisen saatavilla olevia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen löytyy näiltä osa-alueilta. Tarvittavista poliittisista ja yhteiskunnallisista keinoista voit lukea täältä.

Ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin liittyvä keskustelu keskittyy usein uhkakuvilla mässäilyyn, ilmastonmuutoksen negatiivisten vaikutusten korostamiseen sekä erilaisiin kieltoihin ja rajoituksiin. Nämä tuskin helpottavat ilmastoahdistusta. Jokaisen on kuitenkin osallistuttava ilmastotalkoisiin, ja muutoksella on kiire. Siksi on tärkeää käydä osallistavaa, faktoihin perustuvaa ja avointa yhteiskunnallista keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittavista toimista.

Muutoksia kannattaa tehdä tietoisesti, sillä jokainen meistä tekee useita ilmaston kannalta merkittäviä päätöksiä päivittäin niin ruokakaupassa, kotona kuin liikenteessä. Ympäristöystävällisyyden ja kestävän elämäntavan ei tarvitse merkitä lempiasioista luopumista. Päinvastoin – luonnon kannalta hyvät valinnat ovat usein hyviä myös omalle hyvinvoinnille.

 

SUURIN SIIVU SUOMALAISTEN hiilijalanjäljestä koostuu asumisesta ja sähkönkulutuksesta. Helpoin ja yksinkertaisin tapa pienentää sähköntuotannosta aiheutuvaa päästökuormaa on vaihtaa sähkösopimus uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuun sähköön. Vaihtamalla sähkönlähde ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon myös hiilipäästöt pienenevät. Erilaisia vihreän sähkön vaihtoehtoja löytyy nykyään lähes jokaiselta sähköntuottajalta, joten kilpailuttaminen kannattaa. Jos haluaa tehdä todellisen ilmastoteon, kotiin voi myös asennuttaa maalämpöpumpun tai aurinkopaneelit.

Myös energian säästämiseen tulisi kiinnittää huomiota, sillä se vähentää uuden energian tuotannon tarvetta. Monen suomalaisen kodin lämpötila on säädetty suosituksia korkeammaksi: esimerkiksi tyhjillään olevia kesämökkejä pidetään usein liian lämpiminä. Lämmityksen säätäminen tuo tuntuvia säästöjä luonnon lisäksi myös kukkarolle. Maailman luonnon säätiön WWF:n mukaan yhden asteen muutos sisälämpötilassa vastaa noin viittä prosenttia lämmityslaskussa.

 

AUTOTON ELÄMÄ ja julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen ovat merkittäviä ekotekoja, sillä yksityisautoilu tuottaa keskimäärin viidesosan suomalaisen hiilidioksipäästöistä. Myös autonomistajan kannattaa suosia julkista liikennettä aina, kun se on mahdollista. Vertaillessa julkista liikennettä juna on selkeästi ympäristöystävällisin valinta liikkua. Junan jälkeen varteenotettavin vaihtoehto on bussi tai henkilöauto siinä tapauksessa, että kyydissä on useampi kuin yksi ihminen.

Lentomatkustaminen on ollut ilmastokeskustelun keskiössä pitkään. Lentämisen päästöt ovat epäilemättä yksi isoimmista asioista, joita jokaisen tulisi miettiä. Matkustaminen avartaa, eikä sitä tarvitse lopettaa kokonaan – sitä tulisi kuitenkin tehdä aiempaa tietoisemmin ja kestävämmin. Jos et halua luopua lentämisestä, silläkin on väliä, miten lennät. Pitkään kohteessa viipyminen ja suorat lennot ovat parempia vaihtoehtoja kuin jatkuva edestakaisin suhaaminen vain siksi, että se on mahdollista. Kun lennät, kompensoi hiilidioksidipäästösi esimerkiksi CO2Eston päästöleikkurilla. Ja vaikka lentämisestä puhutaan paljon, niin tiesitkö, että vanhoilla risteilyaluksilla matkustaminen voi tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä henkilöä kohden kuin lentokone?

 

RUOKAKAUPASSA TEHDÄÄN YMPÄRISTÖN kannalta tärkeitä arjen valintoja. Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia suomalaisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä – saman verran kuin liikenne.

Kaikki tietävät, että hiilijalanjälkeä voi pienentää valitsemalla lautaselleen lihan sijaan useammin kasviksia. Lihan välttäminen ja kasvisruuan syöminen ei kuitenkaan ole oikotie onneen. Ensisijaisesti kannattaa kiinnittää huomiota ruuan kokonaishiilijalanjälkeen. On järkevämpää valmistaa kotimaista riistaa tai lähivesistä pyydettyä kalaa kuin kaukaa lennätettyä lihankorviketta.

Meijeriteollisuus on lihantuotannon ohella suurimpia hiilidioksidipäästöjen tuottajia. Maidontuotanto kuluttaa paljon laidunmaata, puhumattakaan muista tuotannon ja siitä syntyvän jätteen aiheuttamista ympäristöongelmista. Maitotuotteiden sijaan kannattaa suosia kasviperäisiä vaihtoehtoja, ja ilmaston kannalta kotimaisesta kaurasta valmistetut tuotteet lienevät parhaita valintoja.

Suomalaisissa ruokakaupoissa myydään nykyään ilahduttavan paljon vegaanituotteita kaikissa kategorioissa aina kymmenistä erilaisista kasvimaidoista ja juustoista mätitahnaan ja kebabiin. Vegaaniksi ei tarvitse alkaa, mutta vegaanivaihtoehdot rikastuttavat herkullisella tavalla myös sekasyöjän ruokavaliota.

Ruuan ympäristövaikutusten pienentäminen on helppoa myös muutamalla muulla käytännön teolla. Ostamalla kaupasta lähiruokaa raha menee kotimaisille tuottajille ja ruuan kuljetuksesta aiheutuvat päästöt jäävät pieniksi. Lisäksi kannattaa suosia vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita ja satokausiruokaa sekä pyrkiä vähentämään ruokahävikkiä.

Suomalainen kala ja riista ovat hiilidioksidipäästöiltään minimaalisia. Kuva: Maria Hietajärvi.

 

ILMASTONMUUTOS KOSKETTAA MEITÄ kaikkia. Helposti ajatellaan, ettei yhden ihmisen valinnoilla ole kovinkaan paljon merkitystä. Sitran mukaan mukaan 68 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä voidaan kuitenkin jyvittää meille, tavallisille ihmisille.

Valtiot, poliitikot ja yritykset vaikuttavat isoihin linjoihin, mutta myös yksi kuluttaja voi vaikuttaa ostopäätöksellään. Muuttamalla kulutustottumuksiamme ja suosimalla vastuullisesti toimivia yrityksiä voimme vaikuttaa siihen, myydäänkö lähikaupassa luomua ja pärjääkö ympäristömerkitty tuote markkinoilla.

Muutokset lähtevät usein liikkeelle pienistä teoista, jotka ruokkivat oikeaan suuntaan kulkemista. Kivet alkavat vyöryä, tavat muuttua ja lopulta omaksumme uusia, parempia rutiineja. Ympäristöystävällinen elämä ei lopulta ole vaikeaa tai kallista. Itse asiassa se on hyvin halpaa: osta vähemmän, kierrätä enemmän.

Ei ole olemassa yhtä kestävää elämäntapaa, johon kaikkien tulisi sopeutua. Vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on paljon. Mitä useampi kansalainen päättää muuttaa elämäntapojaan kestävämmiksi, sitä suurempaan rooliin nämä pienet arjen teot kasvavat ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.

Teksti: Maria Hietajärvi

Lähteitä:

Sitra: https://www.sitra.fi/julkaisut/kuluttajan-valinnat-hiilijalanjalkensa-pienentamiseksi/

Wwf Suomi: https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

03 Jan

Tunnetko itsesi yksinäiseksi ihmisten keskellä? Ennen kuin vaivut epätoivoon, tutkaile ajatusprosessejasi

Aina yksinäisyyden tunteeseen ei auta ihmisten seura, jos toivomaansa kontaktia ei löydä. Kuva: Pixabay.com

 

Kohtuuttoman korkeat vaatimukset, menneisyyden kokemukset ja pinttyneet ajatukset voivat joskus tulla mielekkäiden ihmiskontaktien tielle.

 

VIISI PROSENTTIA suomalaisista tuntee itsensä jatkuvasti tai melko usein yksinäiseksi. Kun katsotaan ainakin vähän yksinäiseksi itsensä tuntevien määrää, se nousee ikäryhmästä riippuen jopa yli puoleen kaikista ikäryhmän edustajista. Moni kertoo myös kokevansa yksinäisyyttä ihmisten keskellä, joten tunne ei välttämättä helpota, vaikka hakeutuisikin ihmisten seuraan.

Yksi selitys yksinäisyydelle ihmisten keskellä voi olla se, että ihmissuhteilta vaaditaan paljon. Nykyään puhutaan muun muassa ihmissuhteiden konmarittamisesta, jolla tarkoitetaan tarpeettomien ja negatiivisia tuntemuksia herättävien ihmissuhteiden karsimista. Myös muiden ihmisten toiseuttaminen muun muassa väärän poliittisen mielipiteen vuoksi tuntuu lisääntyneen. Ovatko vaatimuksemme ihmissuhteillemme jo liian korkealla? Nyrpistämmekö nenäämme kaikille suhteille, joissa emme tunne suorastaan maagista samaistumista ja saa jatkuvaa pönkitystä mielipiteillemme? Aikaisemmin sielunkumppanin löytämistä pidettiin erikoisena – nyt heitä pitäisikin olla joka sormelle.

Ihmisellä on oikeus valita seuransa, eikä ole mitään mieltä pakottaa itseään ihmissuhteisiin, jotka eivät ole hedelmällisiä. Mikäli yksinäisyys kuitenkin painaa toistuvasti huolimatta siitä, ettei seurasta ole puutetta, kannattaa tarkastella myös omia ajatusprosesseja. Itseltään voi kysyä esimerkiksi sitä, hakeutuuko jostain tiedostamattomasta syystä ihmissuhteisiin, jotka eivät tyydytä. Monet mallit ihmissuhteille kehittyvät jo lapsuudessa, joten syytä yksinäisyyden tunteille voi joskus olla hyvä hakea sieltä asti. Entä millaisia asioita edellyttää ja toivoo ihmissuhteiltaan?

 

IHMINEN OMAKSUU helpommin informaation, joka sopii hänen maailmankuvaansa kuin sellaisen, joka on sitä vastaan. Tällä ilmiöllä voi uskoakseni olla tekemistä sen kanssa, ettei yksinäisyyden tunne aina hälvene ihmisten seurassakaan. Huomio voi silloin kiinnittyä pelkästään niihin asioihin, jotka erottavat itsen jostakusta toisesta. Mikäli keskittyy vain tuijottamaan esimerkiksi toisen poliittista kantaa, voi jäädä huomaamatta, että hänen kanssaan jakaa samanlaisen kirjallisuusmaun.

Kaikki ovat erilaisia, joten varmaankaan koskaan ei tule löytämään ihmisiä, joihin samaistuisi aivan täysin. Eroavaisuuksiin keskittymällä voi lopulta käydä niin, että kun tapaa 90-prosenttisesti samaistuttavan ihmisen, jää tuijottamaan sitä puuttuvaa kymmentä prosenttia.

Varmaa on ainakin se, ettei yksinäisyys katoa sillä, että jää murehtimaan asiaa loputtomiin neljän seinän sisään. Avoimin mielin liikkeelle lähteminen ei aina ole helppoa, mutta sen voi aloittaa vaikka yrittämällä etsiä yhden pienen samaistuttavan asian jokaisesta tapaamastaan ihmisestä. Lyön vaikka vetoa, että kohta niitä löytyy muutama lisääkin.

Teksti: Milla Asikainen

20 Dec

“Tuntuu, että saan enemmän kuin se, jota autan” – Jari Bergille vapaaehtoistyö on parasta joulunviettoa

Joulu ilman auttamista olisi Jari Bergille erikoisuus. Kuva: Jari Bergin kotialbumi

 

Joulun alla vapaaehtoiset sytyttelevät kynttilöitä hoitamattomilla haudoilla, laulavat tuntemattomilla ovilla ja kuskaavat ruokia yhteiseen joulupöytään. Joulumieli rakentuu pienistä teoista.

 

– Asenteeni on aina ollut sellainen, ettei ole erikseen työelämää ja vapaata. On vain yhtä elämää.

Näin luonnehtii elämäntyyliään lappeenrantalainen Jari Berg, joka on mukana vapaaehtoistoiminnassa erityisesti joulun aikaan.

Haastattelun aluksi hän toteaa, ettei ole ihmisenä sen kummempi kuin kukaan muukaan. Kun lupaan, ettei tarkoituksenani ole maalata kuvaa pyhimyksestä, Berg huokaisee helpotuksesta.

 

VAATIMATTOMASTA asenteestaan huolimatta Berg tuntuu ehtivän monenmoiseen. Palkkansa hän saa seurakunnan kansainvälisen vastuun sihteerinä. Työssään Berg toimii maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden tukena. Joulun alla ja joulunpyhinä vapaa-aika täyttyy vapaaehtoistyöllä.

– Osallistun kolmeen eri juttuun, jotka eivät liity työhöni lainkaan. Ensimmäinen niistä on laulava joulukortti, sillä vanhemmiten olen liittynyt kuoroon, Berg kertoo.

Laulava joulukortti on aineeton lahja, jolla jokainen voi ilahduttaa läheistään joulun alla. Palvelussa vapaaehtoinen kuoro tupsahtaa oven taakse laulamaan jouluisen toivelaulun. Tulot ohjataan hyväntekeväisyyteen.

– Siinä ideana on ostaa joululaulu toiselle. Se on ollut mukavaa sekä laulajille että laulun vastaanottajille, Berg kuvailee.

Aatonaattona Berg sytyttelee paikallisten nuorten apuna kynttilöitä haudoille, joilla omaiset eivät syystä tai toisesta joulun aikana pääse käymään. Voi esimerkiksi olla, että omainen on kaukana ulkomailla tai todella huonokuntoinen.

– Omat lapseni ovat jo maailmalla. Olen huomannut, että näistä tehtävistä minulle tulee joulumieli, kolmen pojan isä kertoo.

 

JOULUAATTO on Bergille ja hänen puolisolleen tärkeä päivä. Silloin he ovat mukana järjestämässä koko Lappeenrannan yhteistä jouluateriaa.

– Se on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty viettämään yhteistä jouluateriaa. Usein paikalle tullaan yksin, mutta kyllä jotkut tulevat perheensäkin kanssa, Berg kertoo.

Berg on ollut mukana tapahtuman järjestämisessä parin vuoden ajan. Hänen tehtävänään on kuskata elintarvikkeita ja ruokia juhlapaikalle. Paikalliset yritykset tarjoavat syötävät, ja ammattikokit tekevät vapaaehtoisina ruoat.

Viime vuonna yhteiseen jouluateriaan osallistui nelisensataa ihmistä. Jokaiselle osallistujalle pakattiin myös kassillinen ruokaa kotiin. Tunnelma juhlassa on lämmin.

– Siellä kuullaan tuttu jouluevankeliumi, ja tarjolla on hyvää ruokaa. Kun ei ole omia pieniä lapsia eikä vielä lapsenlapsiakaan, niin juhlaan osallistuminen on aika luontevaa. Se on ikään kuin aattoperinne, jonka jälkeen alkaa oma joulunvietto, Berg pohdiskelee.

 

 

BERGIN perhe ja suku ovat jo tottuneet perheen vauhdikkaisiin jouluihin. Lapsetkin tietävät, että hyväntekeväisyys on osa joulua. 2000-luvun alussa Bergit olivat kahdeksan vuotta lähetystyössä Itä-Afrikassa. Myöhemmin Jari Berg lähti Tansaniaan vielä vuoden komennukselle yksikseen.

– Minua ihmetyttää kaupallinen joulu. Suomessa on toki yksittäisiä perhetragedioita, mutta yleisellä tasolla elämme runsauden keskellä. Afrikassa näimme todella erilaisia jouluja.

Mutta mikä saa vapaaehtoisen lähtemään liikkeelle, kun joulurauha on julistetut ja monissa kodeissa jo käperrytään peiton mutkaan?

– Ehkä se on jokaisessa meissä. Kun tekee jotain hyvää, niin saa itse siitä jotakin. Minusta tuntuu, että saan enemmän kuin se, jota autan, Berg kiteyttää.

Ulriikka Myöhänen