11 Oct

Satokausiruokaa kannattaa suosia ympäri vuoden

Kotimaiset juurekset, kaalit, marjat ja hedelmät ovat syksyllä herkullisimmillaan. Kuva: Maria Hietajärvi

 

Satokausiruoan suosimisessa on vain hyviä puolia. Ostamalla kaupasta sesongin kasviksia monipuolistat ruokavaliotasi, pienennät ruokalaskuasi ja teet hyvää ympäristölle. Kokosimme juttuun myös ajankohtaisia sadonkorjuureseptejä kotikeittiöön.

 

OLETKO MIETTINYT, MIKSI kaupassa tarjolla olevien kasvisten hinnat ja tarjonta muuttuvat vuoden aikana? Tai miksi kurkku ja tomaatti eivät maistu talvella juuri miltään? Syy löytyy kasvisten luontaisesta satokaudesta. Raaka-aineet ovat parhaimmillaan satokausiensa aikana, ja sama vihannes maistuu eri vuodenaikoina erilaiselta. Maukkauden lisäksi satokausikasvisten suosimisessa on paljon muitakin hyviä puolia.

Kaikki tietävät, että kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Luonnonvarakeskuksen teettämän Ravintotase-tutkimuksen  mukaan yli 90 prosenttia suomalaisten syömistä vihanneksista koostuu kuitenkin alle kymmenestä lajikkeesta. Syömme salaattia, tomaattia ja kurkkua rutinoituneesti ympäri vuoden. Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ruokalautaselle on ostaa satokausikasviksia. Aloita kokeilemalla kahta uutta sesongissa olevaa kasvista tai hedelmää kuukaudessa, ja maistat lähes 50 uutta lajiketta vuodessa.

 

USEIN PUHUTAAN, että terveellinen ruoka on kallista. Varmasti, jos ostaa Espanjasta lennätettyjä mansikoita keskellä talvea. Satokautensa aikana kasvikset ja hedelmät ovat edullista ruokaa runsaan tarjonnan sekä halvempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta. Satokausiensa aikana kasvikset ovat tuoreimmillaan ja ravintorikkaimmillaan. Ne ovat maukkaita, mehukkaita ja värikkäitä. Raakana poimittu, maapallon toiselta puolelta kuljetettu kasvis tai hedelmä ei myöskään sisällä yhtä paljon ravinteita kuin lähellä kasvanut ja tuoreena ruokapöytään poimittu kasvis.

Satokausikasvisten suosiminen on myös ekologinen valinta. Luonnollisen satokautensa aikana kasvatettuihin kasviksiin tarvitsee käyttää vähemmän lannoitteita sekä ulkopuolista energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Suosimalla lähellä kasvatettuja tuoreita kasviksia myös kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästöt pienenevät.

 

MISTÄ SITTEN TIETÄÄ, mitä kasviksia ja hedelmiä kannattaa ostaa kaupasta? Eri yritykset ovat keränneet satokausitietoja yhteen. Tunnetuin vaihtoehto on Satokausikalenteri, jonka kuukausittaiset sesonkitiedot löytyvät täältä. Muita vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Yhteishyvän (pdf-tiedosto) sekä Tuoreverkon sivuilta. Satokalenterien avulla on helppo seurata kasvisten satokausia ja löytää sesonkikasvikset kauppojen tarjonnasta.

 

SYKSY ON SADONKORJUUN aikaa. Suomessa sadonkorjuun merkitys on aina ollut suuri. Perinteiden mukaan sadonkorjuun päättymistä on juhlittu viettämällä kekriä, jolloin ihmiset kerääntyivät runsaiden ruokapöytien ympärille nauttimaan sadon antimista ja juomista. Sadonkorjuu on edelleenkin ruoanlaittajalle vilkas sesonki. Tuoreista raaka-aineista voi valmistaa monenlaisia herkkuruokia. Syksyisen sadonkorjuun parasta antia ovat erityisesti juurekset, sienet, kaalit, marjat ja kotimaiset omenat. Kun raaka-ainetarjontaa on yllin kyllin, tulee melkein valinnanvaikeus siitä, mitä reseptejä kokeilisikaan.

Juurekset ovat syksyn ja talven ruokaa parhaimmillaan: edullista, värikästä ja maukasta. Niistä voi tehdä esimerkiksi keittoa, pihvejä, pataa tai laatikkoa. Tai entäpä jos kokeilisi metsäistä juurespaistosta tai sadonkorjuupastaa? Porkkanoista voi valmista samettista keittoa tai porkkana-cashewpihvejä. Punajuuri taas on klassikkopari erilaisille juustoille: kokeile vaikka punajuuri-fetapaistosta, vuohenjuustosalaattia tai punajuuri-aurajuustovuokaa. Juurekset sopivat mainiosti myös leivontaan. Kokeile tehdä punajuuri-suklaakakkua tai leivo rakastettua porkkanakakkua.

Sienet ovat syksyisen metsän aarteita. Kantarellit, suppilovahverot, mustatorvisienet, tatit ja rouskut ovat hyviä ruoanlaittosieniä. Kannoitpa sienet kotiin metsästä tai kaupasta, herkullisia reseptejä riittää. Sienet sopivat piirakkaan, keittoon, salaattiin, pastaan ja kastikkeeseen.

Tai miltä kuulostaisi täyteläinen tattirisotto, koukuttava kantarellipizza tai lohi-sienipannu?

Kaalit ovat edullisia ja monipuolisia raaka-aineita. Lajikkeissa riittää valinnanvaraa perinteisestä valkokaalista pikkuruiseen ruusukaaliin. Suikaloi kaalia salaattiin, pyöräytä se kääryleiksi tai tee pataa. Kaalilaatikko joko jauhelihalla tai vegaanisena on kotiruokaa parhaimmillaan. Majoneesipohjainen parsakaalisalaatti on todellinen klassikko. Kokeile sitä joko alkuperäisenä pekoniversiona tai vegaanisoituna. Ruusukaalista taas valmistuu ihana piirakka ja lehtikaalista pastaa.

Metsiemme marjat ovat arvokasta ravintoa, koska ne sisältävät paljon vitamiineja ja tärkeitä hivenaineita. Marjat maistuvat kakuissa, leivonnaisissa sekä monissa muissa herkuissa. Yksi suomalaisten suosikkimarjoista on mustikka, josta on moneksi. Mustikoista voi valmistaa jälkiruokamoussea, terveellistä raakakakkua tai klassista mustikkamurupiirakkaa. Toinen marjametsän suosikki on kirpeä puolukka. Tee puolukoista vispipuuroa tai vaikkapa pellillinen piirakkaa. Ethän myöskään unohda pakastaa marjoja talven varalle sellaisenaan?

Kotimainen omena on yksi suosituimmista satokauden herkuista. Monikäyttöinen omena sopii niin leivontaan, hilloksi kuin suolaisiin resepteihin. Kanelilla maustettu omenahillo tai kompotti maistuu ihanalta puuron tai jugurtin kanssa. Perinteisen omenapiirakan ja kaura-omenapaistoksen lisäksi omena on oiva lisä lihapulliin ja salaatteihin.

 

Lähteenä käytettyä myös Luonnonvarakeskuksen Kasvistasetutkimusta vuodelta 2008

Teksti: Maria Hietajärvi

04 Oct

Kolumni: Syksyt puskevat meitä elämässä eteenpäin – joskus aikalisä tulee tarpeeseen

Syksyisin luonto hiljenee, mutta ihmiselämissä alkaa uusia asioita. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

Päiväkodista esikouluun. Eskarista ykköselle. Alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta jatko-opintoihin.

 

SIINÄ MISSÄ KEVÄT jättää taakseen pitkän talven ja tarkoittaa monelle koulua käyvälle vapautta, puiden kellastuvat lehdet sitovat meidät tulevaan: nykäisemättömiin koulukirjoihin ja aiemmin kokeilemattomiin harrastuksiin.

Meidät opetetaan pienestä pitäen ajattelemaan, että syksy on uusien alkujen aikaa. Järvien viilentyessä ihminen ottaa kasvussaan harppauksia.

 

SEN HOKSAA, kun pieni eskarilainen reipastuu koululaiseksi ja aakkoset alkavat hahmottua sanoiksi.

Sen kuulee ja tuntee, kun kesällä keppihevosta ulkoiluttaneesta 12-vuotiaasta tulee nuoruudessa kipuileva yläkoululainen.

Toden teolla aikuisuus alkaa, kun ihminen ensimmäistä kertaa asettelee muutamaa kahvikuppiaan ensimmäisen oman vuokrayksiönsä kuivauskaappiin. Kurkkua saattaa vähän kuristaa, kun jälleen on alkamassa uusi koulu. Kumpparit kasvavat, eikä jalka meinaa pysyä perässä.

 

KOULUN KÄYMINEN JA OPISKELU rakentavat minäkuvaamme pitkän aikaa. Koulun avulla löydämme kenties ne asiat, joissa olemme hyviä, tai vähintään ne, joista emme pidä.

Opiskelun myötä meillä on suunta ja päämäärä. Saamme kavereita. Puemme päällemme haalarit ja kerromme ylpeästi edustavamme tiettyä opiskelijaryhmää. Elämä etenee. Myös muut ihmiset ovat tyytyväisiä, kun opiskelemme.

Kun syksylle ei olekaan suunnitelmia, tulee hätä. Kaikki kysyvät, mitä seuraavaksi.

Osa ei saanut hakemaansa koulupaikkaa. Osa uupui koulunkäyntiin jo edellisessä urakassaan. Osa valmistui jo ja etsiskelee paikkaansa työelämässä.

 

SEURAAVA TIETO SAATTAA tulla yllätyksenä: koulutus on supertärkeä juttu, mutta elämäntaitoja oppii koulun ulkopuolellakin!

Vuoden 2017 nuorisobarometrissä 93 prosenttia nuorista kertoi oppineensa sosiaalisia taitoja paljon tai erittäin paljon aivan jossain muualla kuin kouluympäristössä. Lisäksi 75 prosenttia vastanneista kertoi oppineensa suvaitsevaisuutta, ongelmanratkaisukykyä, päätöksentekokykyä ja kriittistä ajattelua nimenomaan opinahjon ulkopuolella.

Minulle välivuosi lukion ja korkeakouluopintojen välissä tuli tarpeeseen, sillä ylioppilaskirjoitusurakan jälkeen olo oli väsynyt. Pääsykoekirja tuntui heprealta, eivätkä ovet auenneet haluamaani paikkaan.

Teki hyvää tehdä töitä ja matkustaa maailmalle. Välivuosi ei ollut perinteistä koulunkäyntiä, mutta se opetti elämästä, omasta itsestä ja muista ihmisistä ja pisti ajatuksia järjestykseen. Keväämmällä alkoi kirkastua myös jatko-opintojen suunta. Tarvittiin vain niin sanottu time out, aikalisä.

 

SE EI TARKOITA HÄVIÖTÄ, jos ei ensimmäisellä yrittämällä pääse eteenpäin elämässään tai tiedä suuntaansa. Se tarkoittaa mahdollisuutta ottaa aikaa itselleen, levätä ja pohtia päätöksiä, jotka auttavat elämässä eteenpäin.

Pitää vain luottaa, että syksyt puskevat meitä eteenpäin jatkossakin.

Teksti ja kuva: Ulriikka Myöhänen

06 Sep

Väkivaltaisen suhteen käsittely ei lopu eroon

Omia kokemuksia voi joutua työstämään vielä sen jälkeen, kun on lähtenyt väkivaltaisesta suhteesta. Kuva: Pixabay.com

 

Parisuhteesta jääneet traumat voivat vaikuttaa elämään vielä vuosia suhteen jälkeen. Juttu on Henry Goes Liven lähisuhdeväkivaltaa käsittelevän juttusarjan kolmas osa. Edellinen osa Sallan ja Pekan tarinasta löytyy täältä. Henkisen väkivallan uhrin auttamista taas puidaan jutussa, joka löytyy täältä.

 

VÄKIVALTAISESSA SUHTEESSA ELÄMINEN itsessään on painajainen, mutta monesti psyykkinen työ jatkuu vielä pitkään eron jälkeen. Salla eli melkein neljä vuotta suhteessa, jossa nimittely, lyttääminen ja tukasta vetäminen olivat arkipäivää. Toisinaan poikaystävä Pekka myös uhkasi tappaa Sallan, potki ja löi häntä.

Pekka oli saanut Sallan uskomaan, ettei kukaan muu koskaan huolisi Sallaa. Hieman ennen pariskunnan eroa Salla kuitenkin tapasi huomaavaisen ja kiltin miehen, Jussin. Jussi osoitti, ettei Pekan sanoissa ollut perää. Pekka ei kuitenkaan luovuttanut hevillä.

– Asuin eromme jälkeen äitini luona väliaikaisesti. Pekka pyysi, että saisi nähdä koiraani, johon annoinkin luvan ensiksi. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään, koska koira pelkäsi Pekkaa. Se valahti aina aivan lötköksi, kun olisi pitänyt mennä hänen luokseen, Salla kertoo.

 

KUN TAPAAMISILLE EI RIITTÄNYT enää luonnollisia syitä, Pekka ilmestyi tiuhaan ajelemaan moottoripyörällään Sallan äidin asunnon edustalle. Hän myös selvitti, missä Salla kävi lenkillä, ja ilmestyi samoille lenkkipoluille.

Samaan aikaan Jussi alkoi saada tekstiviestejä oudosta numerosta. Niissä sanottiin, että Salla haikaili yhä Pekan perään. Jussi ei ottanut viestejä todesta, saati suuttunut Sallalle niistä. Mies oli kokonaisuudessaan toista maata kuin Pekka.

– Jussin kanssa minua ei pelottanut yhtään, ei missään vaiheessa. Mikäli hänessä olisi ollut edes vähän samoja piirteitä kuin Pekassa, tilanne olisi varmaan ollut toinen. Jussi ei kuitenkaan koskaan edes korottanut ääntään.

 

MUUSSA ELÄMÄSSÄ VÄKIVALLAN jättämät arvet ovat näkyneet selkeämmin. Jos kukaan miespuolinen henkilö korottaa ääntään tai edes puhuu vähän äkäisesti, pillahtaa Salla vielä tänä päivänäkin itkuun – etenkin jos tämä on jonkinlaisessa auktoriteettiasemassa. Kaupassa käyminen yksin pelottaa. Salla ei osaa sanoa miksi, mutta pelko ilmaantui väkivaltaisen suhteen päättyessä. Hän on myös huomannut alkaneensa pelätä miehiä. Eniten kuitenkin kammottaa ajatus Pekkaan törmäämisestä.

– Niin on käynytkin pari kertaa. Muistan, kun olin kerran ostoskeskuksessa työkeikalla, ja ovilla seisoi lastenrattaiden kanssa aivan Pekan näköinen mies. Minua alkoi ahdistaa saman tien, etenkin kun olin huomaavinani hänellä tatuoinnin samassa kohtaa, missä Pekallakin oli. Kävelin ohi yrittämättä katsoa miestä, mutta vilkaisin vahingossa. Pekkahan se oli. Hän tuijotti minua suoraan silmiin. Menin aivan paniikkiin, meinasin pudottaa puhelimeni ja olin varma, että saan sydänkohtauksen.

 

SALLAA VAIVAAVAT EDELLEEN myös jatkuvat painajaiset vanhasta elämästä. Monesti hän yhä herää keskellä yötä omaan huutoonsa.

– Vähän aikaa sitten myös tämä Pekan hajottama hammas alkoi kipuilla oikein kovasti. Kävin jo silloin teon jälkeen näyttämässä tätä hammaslääkärille ja väitin kaatuneeni portaissa. Ei lääkäri sitä kyllä uskonut, enkä tiedä laittoiko hän asiasta jonkun merkinnänkin. Nyt käydessäni lääkäri sanoi, että kannattaa tehdä asiasta rikosilmoitus, sillä hammas tulee todennäköisesti syömään minulta tuhansia euroja.

Hampaan kunto oli viimeinen niitti, ja Salla teki tapahtuneesta rikosilmoituksen. Tällä hetkellä hän odottaa yhä oikeudenkäynnin alkamista.

– Tämä oikeudenkäynti on viimeinen asia, mitä voin tälle tehdä. Toivon, että se laittaa asialle pisteen, etten enää näkisi painajaisia ja saisin asialta rauhan lopullisesti.

Jutussa esiintyneiden henkilöiden nimet on muutettu.

Teksti: Milla Asikainen

Oletko huolissasi itsesi tai esimerkiksi läheisesi kokemasta väkivallasta tai sen uhkasta? Nollalinja palvelee vuorokauden ympäri. 

Apua lähisuhdeväkivaltaan voi löytää myös esimerkiksi Väestöliiton linkkilistan tai Suomen Mielenterveysseuran apusivun kautta. Samalta Väestöliiton sivulta löytyy myös lista tahoista, jotka auttavat väkivallan tekijöitä lopettamaan sen käyttämisen.

12 Jul

Moni teloo itsensä kotonaan – kiire ja huolimattomuus ovat yleensä syynä onnettomuuksiin

Teräviä asioita ei kannata sekoittaa keittiössäkään. Terävien esineiden aiheuttamat viiltohaavat ovat eräs yleisimmistä kotitapaturmien muodoista. Alkoholin nauttiminen lisää tapaturmariskiä suuresti. Kuva: Tapio Pellinen

 

Koti on yllättävän vaarallinen paikka. Suomalaisille sattuu vuosittain yli miljoona kotitapaturmaa, joka on yli 80 prosenttia kaikista tapaturmista. Perjantaina 13. päivänä vietettävän Tapaturmapäivän kunniaksi Henry Goes Live selvitti, mitkä vaarat vaanivat kodin sydämessä.  

 

OLEMME TOTTUNEET PITÄMÄÄN kotia maailman turvallisimpana paikkana, mutta tilastot kertovat toista. Kotona tapahtuvien tapaturmien seurauksena suomalaiset saavat yli miljoona fyysistä vammaa, 50 000 ihmistä joutuu sairaalaan, ja yli 2 000 saa surmansa.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat merkittävä kansanterveys- ja turvallisuusongelma, ja niistä aiheutuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijoiden mukaan 1,2–1,4 miljardin euron vuosittaiset kokonaiskustannukset. Kotitapaturmat aiheuttavat myös huomattavasti enemmän sairauspoissaoloja kuin työtapaturmat.

Tilastojen varjossa vaikuttaa siltä, että koti on täynnä onnettomuusloukkuja. Lohtua voi saada siitä, että kotitapaturmien riskiä on mahdollista pienentää merkittävästi varsin yksinkertaisin keinoin. Tapaturmien ehkäisy alkaa vaaratekijöiden tiedostamisesta ja kodin vaaranpaikkojen kartoituksesta. Mitä paremmin tunnistat erilaiset vaaratekijät, sitä tehokkaammin pystyt vaikuttamaan niihin, pienentämään tapaturmariskiä ja vähentämään onnettomuuksia.

 

KEITTIÖ ON KODIN SYDÄN. THL:n tutkimuksen mukaan keittiö on myös kodin vaarallisin huone. Vietämme keittiössä puuhastellen paljon aikaa, mutta emme helposti tunnista siellä olevia riskejä.

Yleisin kotitapaturman syy on alle metrin korkeudelta putoaminen tai kaatuminen. Kukapa meistä ei olisi joskus kiivennyt kiikkerälle tuolille kurkotellakseen ylähyllyn taaimmaista purnukkaa? Silloin kun on pakko kiipeillä, tukevat ja kunnolliset keittiötikkaat ovat turvallisemmat kuin tuoli tai jakkara. Myös kompastumiset ja liukastumiset ovat yleisiä keittiössä tapahtuvia tapaturmia. Kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota kodin sisätilojen turvallisuuteen ja esimerkiksi kuivata lattialle kaatuneet nesteet heti pois.

Toiseksi yleisin kotitapaturma on terävän esineen aiheuttama vamma. Olet varmaan myös joskus pilkkonut kasviksia samalla, kun katsot samalla televisiosta lempiohjelmaasi tai juttelet ystävällesi? Kaikista yleisin syy terävän esineen aiheuttamaan vammaan on huolimattomuus. Keskity siis kerrallaan vain yhteen asiaan. Älä yritä hämmentää kattilaa tai puhua puhelimessa samaan aikaan, kun leikkaat veitsellä jotain. Käsittele teräviä esineitä varoen ja valvo erityisen tarkasti, jos annat niitä lasten käyttöön.

 

Korkealle kurotellessa hosuminen ei kannata. Alle metrin korkeudelta putoaminen tai kaatuminen on yleisin kotitapaturma. Kuva: Tiina Lahti

 

Veitset ovat kuluvia työkaluja, ja niistä on pidettävä huolta. Tylsällä veitsellä nirhaat sormesi todennäköisemmin kuin terävällä. Teroita veitset ja sakset säännöllisesti, jotta työvälineet pysyvät hyvässä kunnossa. Säilytä veitset ja muut terävät esineet turvallisessa paikassa äläkä jätä niitä käytön jälkeen pöydälle.

Kolmanneksi yleisin kotitapaturma on kuuman esineen aiheuttama palovamma. Keittiössä oleva lieden levy on kodin yleisin palovammojen aiheuttaja. Myös palovammat ovat usein seurausta huolimattomuusvirheistä, joten ethän käytä liettä väsyneenä.

Kuumenevat laitteet itsessään ovat turvallisia, mutta usein niitä käytetään väärin tai vioittuneina. Leivänpaahtimeen saatetaan tunkea sinne kuulumattomia esineitä tai ruuat unohdetaan liedelle. Palovammojen lisäksi suurin osa kodin tulipaloista syttyy keittiöissä. Älä säilytä lieden lähettyvillä mitään syttyvää äläkä jätä ruokaa liedelle valvomatta. Sijoita palovaroitin keskeiselle paikalle keittiössä ja säilytä sammutuspeitto käden ulottuvilla tulipalon varalta.

 

TAPATURMAN TÄRKEIN HOITO on aina ennaltaehkäisy. Jokainen voi omalla käyttäytymisellään pienentää tapaturmariskiä ratkaisevasti. Useimmat tapaturmat voidaan välttää yksinkertaisesti olemalla varovaisempia.

Kiire on nyky-yhteiskunnan yleinen vitsaus, ja myös kotitapaturmissa kiireellä on usein osuutensa. Tutkimusten mukaan kiire, väsymys ja huolimattomuus aiheuttavat valtaosan kodin tapaturmista. Myös välinpitämätön asenne kodin turvallisuutta kohtaan tai ajattelemattomuus vaikuttavat usein taustalla. Unohda siis kiire ja turha kikkailu! Emme voi myöskään olla muistuttamatta humalatilan vaikutuksesta: tapaturmariski kasvaa moninkertaiseksi alkoholipitoisuuden kasvaessa.

Jokaiselle sattuu joskus haavereita, ja siksi on tärkeä osata toimia oikein turmatilanteessa. Mitä nopeammin toimit, sitä pienemmiksi vammat yleensä jäävät. Jos sinusta tuntuu, että ensiaputaidoissasi on parannettavaa, niin Punainen Risti järjestää ensiapukursseja ympäri maata. Voit lukea paikkakuntasi ensiapukursseista täältä.

Teksti: Maria Hietajärvi

 

Lähteet:

http://www.julkari.fi/handle/10024/135809

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74772

https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/tapaturmat-suomessa