31 Jan

Parisuhdetta etsiessä on tärkeää tiedostaa omat tarpeensa, kertoa niistä toiselle ja keskittyä positiiviseen realismia unohtamatta

Jos kumppanilleen ei kerro toiveistaan ja tarpeistaan, hänen on vaikea ottaa niitä huomioon. Kuva: Pixabay.com

 

Joskus on hyvä myös miettiä, miksi ylipäänsä haluaa parisuhteen.

 

SATA VUOTTA sitten ehdottomasti yleisin tapa tapa muodostaa parisuhde oli avioliitto, joka usein solmittiin esimerkiksi taloudellisista syistä. Monesti siihen liittyi myös sosiaalisia paineita. Mittaville vaatimuksille parisuhteen laadusta ei tällöin aina ollut tilaa. Nykyään taas suhteen odotetaan myös rikastuttavan elämää. Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa ihminen haluaa itsensä näköisen elämän, kodin, työn ja parisuhteen.

Nykyään on paljon mistä valita. Tinderin avatessaan löytää lukuisia ja jälleen lukuisia kumppaniehdokkaita. Enää ei myöskään ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla parisuhteessa.

– On tärkeää miettiä, mitä haluaa läheisyydeltä ja millaisia omat seksuaaliset tarpeet ovat. Voi myös miettiä, kuinka paljon tarvitsee omaa aikaa. Ihmiset ovat siinä hyvin erilaisia, ja se voi aiheuttaa ongelmia suhteessa, toteaa asiantuntija Katariina Pelkonen Parisuhdekeskus Katajasta.

 

JOTTA TIETÄISI, mitä haluaa parisuhteelta, on hyvä pohtia myös sitä, mitä yleisesti haluaa elämältään. Pohdiskelu kannattaa aloittaa jo lapsuuden kokemuksista.

– Voi miettiä minkälainen lapsuudenkoti on ollut. Millaisen mallin on sieltä saanut? Mitä haluaa ottaa sieltä mukaan ja mitä taas ei? Pelkonen ehdottaa.

Myös ystävien parisuhdekokemuksista voi hakea inspiraatiota miettiessään, mitä itse haluaa parisuhteelta. Myös parisuhteessa ollessaan ystäväpariskunnilta voi lainata ideoita. Jos kaveripariskunnalla on kätevä taloudenhoitoon liittyvä excel-taulukko, sen voi ottaa käyttöön myös omassa kodissa. Oman parisuhteen vertailu ystävien suhteisiin ei kuitenkaan kannata.

– Emme koskaan tiedä toisten suhteiden vivahteita ja oikeaa tilaa, Pelkonen toteaa.

Myöskään sosiaalisesta mediasta ei kannata hakea vertailukohtaa omalle suhteelle. Siellä esimerkiksi julkisuuden henkilöiden parisuhteista voi helposti syntyä harhaluulo siitä, että ne olisivat täydellisiä. Yksikään suhde ei kuitenkaan ole ongelmaton, vaikka usein ongelmat eivät näy päällepäin.

– Hyvä esimerkki ovat Michelle ja Barack Obama, joiden suhdetta on julkisuudessa pidetty ihanteellisena. Michelle kertoo tuoreessa kirjassaan, että myös heillä oli suhteessaan vaikea jakso ja he kävivät sen vuoksi pariterapiassa, Pelkonen kertoo.

 

OMIEN TARPEIDEN tietäminen yksinään ei kuitenkaan takaa hyvää parisuhdetta. Niistä on myös kerrottava toiselle osapuolelle. Pelkosen mukaan ainut tie hyvään parisuhteeseen kulkee suoran puheen kautta, vaikka se tarkoittaisi sellaisista asioista puhumista, joita kumppani ei ehkä tahtoisi kuulla.

– Jos tietää esimerkiksi, että haluaa lapsia tai runsaasti omaa aikaa parisuhteessa, niin näistä kannattaa ehdottomasti kertoa. Molemmat tietävät, mitä toinen suhteelta haluaa, kun kumpikin on avoimin kortein liikkeellä, hän selittää.

Joskus se voi tarkoittaa sitä, että suhde kiinnostavan ihmisen kanssa kariutuu heti alkuunsa, mutta se voi olla parempi vaihtoehto kuin kivulias ero vuosien yhdessäolon jälkeen tai suhde, jossa joutuu mukautumaan liikaa toisen ihmisen tarpeisiin.

 

TÄYDELLISYYTTÄ EI kuitenkaan kannata vaatia, sillä sellaista on mahdoton saavuttaa. Alkuhuumassa uusi kumppani voi vaikuttaa virheettömältä, ja huuman haihtuessa saattaa alkaa kyseenalaistaa suhdetta. Tinderin aikakaudella on helppo pohtia, olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. Paria nappia painamalla saattaa löytyä useampikin varteenotettava kumppaniehdokas.

– Vaikka nämä deittisovellukset tavallaan ovat helpottaneet parin löytämistä, niin niissä on se toinenkin puoli, että jaksaako tai haluaako pysähtyä jonkun kohdalle, Pelkonen toteaa.

Mikäli hakee toisesta ihmisestä vain pumpulisia ihastumisen tunteita ja intohimoa, niin parisuhteeseen ei välttämättä kannata lähteä ollenkaan. Suhde kun on aina riski, ja siinä asettaa itsensä alttiiksi kivulle. Kumppani täytyy myös ottaa huomioon, joten suhde miltei väistämättä rajoittaa omaa vapautta jonkin verran. Toisaalta jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Toimiva parisuhde voi tarjota esimerkiksi tukea, läheisyyttä ja inspiraatiota.

 

VAIKKA PARISUHDE ei aina ole satumaista pumpuliunelmaa, ei pidä kuitenkaan ajatella, että se olisi synonyymi kurjuudelle. Ihminen voi itse päättää, mihin asioihin kumppanissa ja suhteessa haluaa keskittyä. Mikäli päättää nähdä vain likaiset kalsarit lattialla tai altaaseen unohtuneet tiskit, ei ole ihme, jos parisuhdearki tuntuu karulta. Muitakin vaihtoehtoja kuitenkin on.

– Suhteessa ollessaan on hyvä keskittyä toisen positiivisiin piirteisiin, eikä pelkästään miettiä, että se ei taaskaan tehnyt sitä ja tätä tai muistanut tuota. Ajattelua olisi hyvä suunnata sillä tavalla, että huomaisi myös, mitä hyvää toinen on tehnyt, Pelkonen lisää.

Teksti: Milla Asikainen

03 Jan

Tunnetko itsesi yksinäiseksi ihmisten keskellä? Ennen kuin vaivut epätoivoon, tutkaile ajatusprosessejasi

Aina yksinäisyyden tunteeseen ei auta ihmisten seura, jos toivomaansa kontaktia ei löydä. Kuva: Pixabay.com

 

Kohtuuttoman korkeat vaatimukset, menneisyyden kokemukset ja pinttyneet ajatukset voivat joskus tulla mielekkäiden ihmiskontaktien tielle.

 

VIISI PROSENTTIA suomalaisista tuntee itsensä jatkuvasti tai melko usein yksinäiseksi. Kun katsotaan ainakin vähän yksinäiseksi itsensä tuntevien määrää, se nousee ikäryhmästä riippuen jopa yli puoleen kaikista ikäryhmän edustajista. Moni kertoo myös kokevansa yksinäisyyttä ihmisten keskellä, joten tunne ei välttämättä helpota, vaikka hakeutuisikin ihmisten seuraan.

Yksi selitys yksinäisyydelle ihmisten keskellä voi olla se, että ihmissuhteilta vaaditaan paljon. Nykyään puhutaan muun muassa ihmissuhteiden konmarittamisesta, jolla tarkoitetaan tarpeettomien ja negatiivisia tuntemuksia herättävien ihmissuhteiden karsimista. Myös muiden ihmisten toiseuttaminen muun muassa väärän poliittisen mielipiteen vuoksi tuntuu lisääntyneen. Ovatko vaatimuksemme ihmissuhteillemme jo liian korkealla? Nyrpistämmekö nenäämme kaikille suhteille, joissa emme tunne suorastaan maagista samaistumista ja saa jatkuvaa pönkitystä mielipiteillemme? Aikaisemmin sielunkumppanin löytämistä pidettiin erikoisena – nyt heitä pitäisikin olla joka sormelle.

Ihmisellä on oikeus valita seuransa, eikä ole mitään mieltä pakottaa itseään ihmissuhteisiin, jotka eivät ole hedelmällisiä. Mikäli yksinäisyys kuitenkin painaa toistuvasti huolimatta siitä, ettei seurasta ole puutetta, kannattaa tarkastella myös omia ajatusprosesseja. Itseltään voi kysyä esimerkiksi sitä, hakeutuuko jostain tiedostamattomasta syystä ihmissuhteisiin, jotka eivät tyydytä. Monet mallit ihmissuhteille kehittyvät jo lapsuudessa, joten syytä yksinäisyyden tunteille voi joskus olla hyvä hakea sieltä asti. Entä millaisia asioita edellyttää ja toivoo ihmissuhteiltaan?

 

IHMINEN OMAKSUU helpommin informaation, joka sopii hänen maailmankuvaansa kuin sellaisen, joka on sitä vastaan. Tällä ilmiöllä voi uskoakseni olla tekemistä sen kanssa, ettei yksinäisyyden tunne aina hälvene ihmisten seurassakaan. Huomio voi silloin kiinnittyä pelkästään niihin asioihin, jotka erottavat itsen jostakusta toisesta. Mikäli keskittyy vain tuijottamaan esimerkiksi toisen poliittista kantaa, voi jäädä huomaamatta, että hänen kanssaan jakaa samanlaisen kirjallisuusmaun.

Kaikki ovat erilaisia, joten varmaankaan koskaan ei tule löytämään ihmisiä, joihin samaistuisi aivan täysin. Eroavaisuuksiin keskittymällä voi lopulta käydä niin, että kun tapaa 90-prosenttisesti samaistuttavan ihmisen, jää tuijottamaan sitä puuttuvaa kymmentä prosenttia.

Varmaa on ainakin se, ettei yksinäisyys katoa sillä, että jää murehtimaan asiaa loputtomiin neljän seinän sisään. Avoimin mielin liikkeelle lähteminen ei aina ole helppoa, mutta sen voi aloittaa vaikka yrittämällä etsiä yhden pienen samaistuttavan asian jokaisesta tapaamastaan ihmisestä. Lyön vaikka vetoa, että kohta niitä löytyy muutama lisääkin.

Teksti: Milla Asikainen

13 Dec

Joulua ei ole pakko viettää perheen kanssa – ystävien kesken joulu on varmasti omannäköinen

Usein joulunviettoa säätelevät monet perinteet ja tottumukset. Kuva: Maria Hietajärvi


Joulua pidetään vahvasti perhepiirissä vietettävänä juhlana. Jouluperinteet ovat kuitenkin muuttumassa. Yhä useampi viettää joulua perheen sijaan ystäviensä kanssa. Kolmikymppinen Juhani kertoo viettävänsä juhlapyhät yleensä ystäviensä kanssa siitäkin huolimatta, että hänellä on läheiset välit perheeseensä.

 


PERINTEISEN PERHEJOULUN RESEPTIIN kuuluvat pitkän kaavan jouluvalmistelut sekä jouluruokien valmistus kaikkine tykötarpeineen. Siinä missä jollekulle viimeisen päälle väkerretty joulu on vuoden kohokohta, toiselle raskaan sarjan joulunvietto saa palan nousemaan kurkkuun jo marraskuussa.

Monessa kodissa on kohta taas edessä se vanha tuttu perinne, kun aikuiset lapset saapuvat joulunviettoon vanhempiensa luokse. Moni lapsuudenkodistaan pois muuttanut aikuinen kokee, että joulu on pakko viettää omien tai kumppanin vanhempien luona. Kun joululoma täyttyy hautausmaavisiiteistä, kohteliaisuuskäynneistä sukulaisten luona ja joka puolelta satelevista odotuksista, pinna alkaa helposti osoittaa kiristymisen merkkejä.

Huonoimmassa tapauksessa kumppanin kanssa tulee riitaa aatonviettopaikasta, ja joulua vietetään lopulta kireissä tunnelmissa noudattaen muiden perinteitä ja aikatauluja. Jos joulunvietto on pelkkää juoksemista ja suorittamista, joulun perimmäinen tarkoitus unohtuu helposti.

 


JOS PERHEJOULU KAIKKINE perinteineen ja valmisteluineen stressaa ja kulutusjuhla tuntuu huonolta valinnalta lompakon kannalta, joulun voi viettää rennosti ystäviä nähden.

Helsinkiläinen Juhani viettää tänä vuonna joulua kahdestaan ystävänsä kanssa. Syy ei ole suinkaan tulehtuneissa perhesuhteissa. Päinvastoin – hän on läheisissä väleissä sukunsa kanssa.

– Tänä jouluna lähden ystäväni kanssa reissulle Aasiaan. Työssäkäyvänä juhlapyhät ovat oikeastaan ainoa mahdollinen ajankohta lähteä ulkomaille. Vietän yleensä myös muut juhlapyhät, kuten pääsiäisen ja juhannuksen, ystävieni kanssa. Olen todella sosiaalinen, ja minulla on paljon läheisiä ystäviä, joten he ovat kuin sisaruksia minulle. Olen vanhempieni ainoa lapsi ja käyn kyllä tapaamassa heitä ja muita sukulaisiani säännöllisesti, Juhani kertoo.

Ystäväpiiristä muodostuu monelle vähintään yhtä tärkeä osa elämää kuin sukulaisista. Joulun viettäminen rakkaiden ystävien kanssa voikin olla joillekin yhtä luonteva valinta kuin perhejoulu. Juhlapyhät ovat mainio hetki viettää kiireetöntä aikaa ystävien kesken syöden, juoden ja jutellen. Ystävyyssuhteissakaan kun on harvoin aikaa todelliselle, kiireettömälle yhdessäololle työkiireiden ja ruuhkavuosien painaessa päälle.

 


YSTÄVIEN SEURASSA ON lupa viettää juuri omannäköistä joulua. Ei tarvitse syödä vatsaa tukkivaa kinkkua eikä tehdä monen päivän valmisteluja vaativia laatikoita, jos ei halua. Kun pöytä katetaan nyyttäriperiaatteella tuoduilla lempiruuilla, niin kenenkään ei tarvitse viettää joulua keittiössä.

– Ystäväjoulumme eivät ole perinteisiä. Parasta on se, että saamme itse päättää mitä teemme ja kuinka vietämme joulua. Lähinnä olemme keskittyneet syömään hyvin. Tänä jouluna jouluruuat tulee nautittua ravintolassa, Juhani jatkaa.

Joulu on nykyään kaupallinen ja kulutuskeskeinen juhla, joka tuntuu saapuvan kauppoihin joka vuosi entistä aikaisemmin. Turha kuluttaminen ja joulun lahjarumba tuntuvat väärältä pelkästään yleisen maailmatilan vuoksi. Monen kaapit pursuavat tavaraa, eikä lahjoja kannata ostaa ostamisen vuoksi.  

– Emme vaihda lahjoja ystävieni kanssa, vaan yhdessäolo on tärkeämpää. Työskentelen vähittäiskaupan alalla ja aloitamme intensiivisen joulukampanjoinnin black fridayn jälkeen. Kun töissä mainostaa joulua, niin vapaalla en jaksa stressata joulusta enää yhtään, Juhani toteaa.

Joulun ei tarvitse sisältää stressaamista. Kuva: Maria Hietajärvi


KANNATTAA MUISTAA, ETTEI kenenkään tarvitse viettää joulua toisten vuoksi. Moni viettää joulua niin kuin sitä on aina vietetty muita miellyttääkseen, ja on siksi tyytymätön. Jokaisen tulisikin itse miettiä, mitä toivoo joululta.

Joulunviettotavoista ja omista toiveista kannattaa keskustella. On tärkeää, että perheen kesken käydään kaikkien toiveet läpi. Saattaa olla, että jouluahdistus on oikeasti seurausta väärinkäsityksistä. Aikuiset lapset voivat ajatella vanhempien pettyvän, jos joulua ei järjestetä lapsuudenkodissa entiseen malliin. Vanhemmat taas saattavat luulla, että lapsien takia on pidettävä kiinni myös niistä pölyttyneistäkin jouluperinteistä.

Jos tutun perhejoulun väliin jättäminen houkuttaa, mutta päätös tuntuu liian vaikealta, niin perheen luona vierailua voi usein ainakin lyhentää. Joulukyläilyt voi myös hoitaa jonain muuna päivänä kuin aattona, jonka voi tällöin pyhittää itselleen, ystävilleen ja rauhalliselle yhdessäololle.

Jouluhössötyksestä luopumalla ja ahdistavia perinteitä muuttamalla joulusta nauttii varmasti enemmän. Myös uusien perinteiden luominen on sallittua, jopa toivottavaa. On tärkeää, että jokaisella olisi joulussaan sellaisia asioita, joista aidosti pitää – viettipä joulua sitten ystävien tai perheen kanssa.

Teksti ja kuvat: Maria Hietajärvi

29 Nov

Joulu voi ajaa päihteitä käyttävän vanhemman kriisiin, mutta siitä voi löytyä mahdollisuus muutokseen

Suomessa on monia perheitä, joissa alkoholinkäyttö lähtee lapasesta juhlapyhinä. Kuva: Pixabay.com

 

Vanhemman raitis tulevaisuus on lapselle paras joululahja: on parempi olla päihteettömänä koko loppuelämä kuin vain joulunpyhien ajan. Tätä mieltä on perhe- ja päihdeterapeutti Riitta Koivula.

 

JOULUAATTO ON MONESSA perheessä yksi vuoden odotetuimmista päivistä. Lähestyvän juhlan ajatteleminen voi aiheuttaa etenkin perheen pienimmissä jännittynyttä kipristelyä vatsanpohjassa. Aina vatsan nipistely ei kuitenkaan johdu ilosta ja odotuksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2017 esittämän arvion mukaan 70 000 suomalaislasta varttuu perheessä, jossa vanhemmalla on päihdeongelma. THL:n arvio perustuu tietoon hoitoa hakeneista. Todellisuudessa elämä päihderiippuvaisen vanhemman kanssa lienee arkipäivää paljon useammalle lapselle.

− Lapsen näkökulmasta päihdeperheen joulu voi olla monenlainen. Itse olen alkoholistiperheen aikuinen lapsi, ja alkoholi oli lapsuudenkodissani suuressa roolissa. Isä ei kuitenkaan koskaan juonut jouluisin, ja omassa lapsuudessa joulu oli helpotus, kertoo Riitta Koivula.

Koivula on avopäihdehoito Oikeahetken toimitusjohtaja sekä perhe- ja päihdeterapeutti. Perheyrityksen toiminta on lähtöisin perheen omasta toipumiskokemuksesta.

− Myös oma mieheni on päihdeperheen lapsi. Hänessä se on näkynyt siten, ettei joulumieltä oikein ole ollut aikuisenakaan. Ennemmin joulu nostaa pintaan lapsuuden traumat eli pelon, jännityksen, surun ja huolen.

 

JOULU ON ALKON myymälöissä vuoden kiireisintä aikaa, ja jouluviikon aikana Alkossa vierailee arviolta jopa kaksi miljoonaa suomalaista, yhtiö kertoi toissavuonna.

Huolella valittu viini voi olla tarkoitettu juhlaillallisen pariksi tai lahjapakettiin, mutta jos vanhemmista toinen tai molemmat heiluvat koko joulun ajan viinilasi kädessä, perheen joulumieli joutuu koetukselle.

Riitta Koivula sanoo, että lapsella on aina toivo ja usko siitä, että kaikki menee hyvin. Jossain vaiheessa usko rapistuu ja suhtautuminen juhlapyhiin muuttuu kyyniseksi. Monet päihdeperheessä kasvaneet eivät pidä joulusta, ja sille on Koivulan mukaan syynsä.

− Oman mieheni lapsuudessaan joulupukit olivat aina kännissä, ja pukki ennemmin pelottava kuin ilahduttava.

Runsas päihteidenkäyttö voi tehdä lapsen odottamasta juhlasta ilmapiiriltään ikävän ja raskaan, jolloin ruoka ei maistu ja vatsaan koskee.

Myös Koivulan mies on toipunut alkoholisti. Omassa perheessä joulut kuitenkin sujuivat Koivulan mukaan hyvin silloinkin, kun perheen isä vielä joi. Raitistuminen on kuitenkin tuonut perheeseen aivan uudenlaisen joulumielen.

Koivulan mukaan päihderiippuvaisella vanhemmalla saattaa olla halua tarjota lapselle hyvä joulu, mutta sairaus ei laita perhettä etusijalle. Se on läsnä joka tapauksessa, sujuivat juhlapyhät alkoholin kanssa tai ilman sitä.

− Suurin merkitys lapselle on sillä, ettei lähestyvää juhlaa tarvitsisi jännittää tai pelätä, eikä hänen tarvitsisi huolehtia tulevasta.

 

AVOPÄIHDEHOIDOSSA joulu näkyy yleensä vasta juhlapyhien jälkeen, jolloin syyllisyyden tunteet saattavat nousta esille. Koivulan mukaan merkittävät tapahtumat, kuten tapaturma tai muu vahinko, voivat pysäyttää riippuvaisen.

− Toipuminen on mahdollista silloin, kun pysähtyy asian äärelle. Yleensä syynä on kriisi, joka on niin mullistava, että päihteidenkäyttäjä hakeutuu hoitoon.

Osa hakeutuu hoitoon jo ennen joulua. Tällöin syynä voi olla se, että ahdistus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä lähemmäksi juhla tulee.

− Joulu on mahdollisuus, sillä se voi kriisiyttää perheen.

Koivula huomauttaa, että toisin kuin usein ajatellaan, alkoholismia sairastavat ovat yleensä perheellisiä ja työssäkäyviä, arvostettuja ihmisiä ja erinomaisia työntekijöitä. Kotona päihdeperheen elämä voi olla hyvin erilaista kuin sen ulkopuolella.

− Paras joululahja, mitä alkoholisti voi lapselleen antaa, on päätös lähteä hoitoon. Se on loppuelämän lahja vanhemmalta, ei vain lupaus olla yksi päivä juomatta.

Teksti: Ida Kannisto