09 Aug

Väkivaltaisessa suhteessa elänyt Salla: ”Miesystäväni sai minut ajattelemaan, etten saisi parempaakaan”

Lähisuhdeväkivallassa on kyse nimenomaan vallasta. Kuva: Pixabay.com

 

Pelko ja musertunut itsetunto voivat saada väkivallan uhrin jäämään suhteeseen, vaikkei hän itsekään enää uskoisi väkivallantekijän muuttuvan.

 

JAUHELIHA JA VIHANNEKSET tirisivät pannulla samalla, kun Salla pakkasi keittiötavaroita pahvilaatikoihin. Oli pidettävä kiirettä, sillä Pekka oli tulossa pian kotiin. Muutama ilta sitten mies oli riidan yhteydessä potkaissut hänen koiraansa.

Väkivalta Sallaa kohtaan ei ollut mitään poikkeavaa, mutta eläinrakkaalle Sallalle lemmikin kaltoinkohtelu oli käänteentekevä kohta.

Salla laittoi levyn pois päältä, ettei Pekan päivällinen palaisi pohjaan. Hänen jalkansa olivat nauliintuneet paikoilleen. Salla oli varma, ettei pystyisikään lähtemään.

 

SIITÄ ON NYT kuusi vuotta. Tuona iltana hän oli lopulta lähtenyt, vaikka Pekka oli hätäpäissään tarjonnut kihlasormustakin. Lähtöpäätöstä Salla ei ole katunut hetkeäkään. Toisinaan hän jopa syyttää itseään siitä, ettei lähtenyt suhteesta aiemmin.

Neljän vuoden aikana Pekka haukkui häntä, veti tukasta ja puristi ranteista. Mies mittasi Sallan vyötärönympäryksen viikoittain siltä varalta, että tyttöystävä oli lihonut, ja eristi hänet ystävistään sillä perusteella, että he olivat Pekan mielestä huonoa seuraa. Lopulta hän myös potki Sallaa, uhkasi tappaa hänet ja löi Sallaa naamaan lohkaisten häneltä hampaan.

– Sitä kysyy itseltään, miten sitä saattoi olla niin tyhmä, että jäi siihen. Pekka lupasi kyllä aina muuttua, ja vaikka toisaalta en uskonut sitä, niin silti jäin suhteeseen, Salla kertoo.

Joskus Pekka jopa pyysi anteeksi aiheuttamiaan fyysisiä vammoja. Monesti mies itki ja lupasi, ettei vastaavaa enää tapahtuisi – yhdellä ehdolla.

– Hän laittoi tapahtuneen minun viakseni. Hän lupasi, ettei se toistu, kunhan minä en ärsytä häntä.

 

SALLA SAI KUULLA monesti Pekalta siitä, miten huono hän oli. Samalla mies kehui muiden naisten paremmuutta, toisinaan myös sellaisten, joiden kanssa oli Sallaa pettänyt. Salla ei ollut mitään ja Sallan oli hyvä muistaa se, jos mietti Pekan jättämistä. Ei häntä kukaan Pekkaa parempi haluaisi.

– Tavallaan minä uskoinkin sen. Pekka oli ainut, mitä minulla oli. Hän ei pitänyt ystävistäni ja kielsi näkemästä heitä, joten ei minulla ollut enää oikein ketään. Kaikki aikakin meni Pekkaan. Minun piti huolehtia, että asunto olisi siisti, ruoka valmis ja kaikki järjestyksessä, kun Pekka tulisi kotiin. Jos jotain oli vialla, niin huutia tuli, Salla kertoo.

Ajatus lähtemisestä kauhistutti Sallaa; hän pelkäsi sekä oman että läheistensä turvallisuuden puolesta. Sama pelko vaivaa myös monia muita, jotka miettivät väkivaltaisesta suhteesta lähtemistä.

– Väkivallan tekijä voi uhkailla, että jos teet tai et tee jotain, niin sillä on seurauksia. Henkilö voi uhata esimerkiksi omalla tai toisen kuolemalla, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Helena Ewalds.

 

TILANTEEN JATKUTTUA PITKÄÄN voi väkivaltaa kokeneen olla vaikea hahmottaa tilannetta todenmukaisesti. Manipulointi ja jatkuva lyttääminen voivat johtaa siihen, että uhri on niin väsynyt, ettei jaksa enää pyristellä vastaan tai jopa kokee ansaitsevansa huonon kohtelun.

– Useimmiten itsetunto ja itsearvostus murenee. Jos koko ajan saa kuulla, että sinä et ole minkään arvoinen, et osaa mitään, sinua pitää kontrolloida ja nöyryyttää eri tavoin, niin ihminen alkaa uskomaan siihen, Ewalds kertoo.

Sallan itsearvostus oli pitkään palasina. Se alkoi kuitenkin palautua pikkuhiljaa eron jälkeen, etenkin uusien suhteiden vaikutuksesta. Niissä häntä on kuvattu lähinnä viisaaksi ja kauniiksi.

– Joskus minä yhä mietin, puhuiko Pekka totta sanoessaan, että olin tyhmä. Mutta sisimmässäni tiedän, ettei se ole niin, Salla kertoo.

Enää hän ei antaisi kenenkään kohdella itseään samalla tavalla.

– Huomaan nykyään paremmin sellaiset piirteet ihmisissä ja vältän sellaisten ihmisten seuraa, joissa tuntuu olevan samoja piirteitä kuin Pekassa. Olen tarkempi jopa ystäviä valitessa.

Sallan ja Pekan nimet on muutettu.

 

Oletko huolissasi itsesi tai esimerkiksi läheisesi kokemasta väkivallasta tai sen uhkasta? Nollalinja palvelee vuorokauden ympäri. 

Apua lähisuhdeväkivaltaan voi löytää myös esimerkiksi Väestöliiton linkkilistan tai Suomen Mielenterveysseuran apusivun kautta. Samalta Väestöliiton sivulta löytyy myös lista tahoista, jotka auttavat väkivallan tekijöitä lopettamaan sen käyttämisen.

 

Teksti: Milla Asikainen

Kuva: Pixabay.com

14 Jun

Jos ystävä elää parisuhteessa, joka on henkisesti väkivaltainen, ole hänelle läsnä ja ohjaa hänet avun piiriin

Henkisesti väkivaltaisesta parisuhteesta lähtemiseen voi tarvita ystävän apua. Kuva: Pixabay.com

 

Mitä voi tehdä, jos ystävä elää henkisesti väkivaltaisessa parisuhteessa? Kehittämispäällikkö Helena Ewalds Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi Henry Goes Livelle omat ehdotuksensa.

 

HENKINEN VÄKIVALTA on monesti fyysistä vaikeammin tunnistettavissa. Joskus saattaa tulla tunne, ettei läheisen parisuhteessa välttämättä ole kaikki hyvin. Väkivallan tunnistaminen ja sen esille ottaminen voi olla vaikeaa, kun konkreettisia mustelmia ei näy. Mutta mitä henkinen väkivalta oikeastaan on?

– Ensin kannattaa lähteä siitä, mitä väkivalta on, sillä henkinen väkivalta sisältyy siihen. Väkivalta on vallan käyttöä väkisin. Henkisen väkivallan kohdalla se voi olla esimerkiksi painostamista, kontrollointia, uhkailua tai kiristämistä. Väkivallan tekijä voi myös penkoa luvatta kumppaninsa viestejä tai tavaroita, kertoo kehittämispäällikkö Helena Ewalds Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Monesti henkinen väkivalta tapahtuu piilossa. Joitakin merkkejä voi kuitenkin näkyä ystäväpiirille, vaikkei uhri suoraan tilanteesta kertoisikaan.

– Ystäväpiirille henkinen väkivalta voi näkyä esimerkiksi niin, ettei henkilö enää pääse heidän kanssaan mihinkään. Myös puhelinyhteyden saaminen ihmiseen voi silloin olla vaikeaa. Ihminen on vain siellä kotonaan, Ewalds toteaa.

 

VAIKKA TILANNE AIHEUTTAISI kovaakin ahdistusta, ei uhri välttämättä ymmärrä joutuneensa väkivallan kohteeksi. Vain harvoissa suhteissa henkinen väkivalta alkaa saman tien rajuna, ja niissä on aina muitakin puolia. Ihminen voi kuvitella hyvinä päivinä, että ehkä tilanne korjautuu itsekseen ja ongelmat siirtyvät menneisyyteen. Usein mitätöinti, kontrollointi ja muu vallankäyttö johtavat siihen, että uhri alkaa syyttää tilanteesta itseään. Ystävän apu voi olla kullanarvoista hetkenä, jolloin ihminen itse ei näe selkeästi tilannettaan.

– Mikäli epäilee läheisensä kärsivän henkisestä väkivallasta, pitäisi asia ottaa rohkeasti käsittelyyn. Sen jälkeen voi kysyä, miten voisi auttaa ja ohjata avun piiriin – esimerkiksi puhelinpalvelu Nollalinja on maksuton ja siihen voi soittaa milloin vain. Sieltä saa apua juuri omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen, Ewalds kertoo.

Joskus kokemuksien rajuus voi tulla ystäväpiirille yllätyksenä. Kaverin kumppani on voinut aina vaikuttaa hyvin mukavalta ihmiseltä, jonka ei uskoisi käyttäytyvän väkivaltaisesti ketään kohtaan. On kuitenkin tärkeää, että ystävän kertomat asiat otetaan tosissaan, sillä väkivaltaa kokenut usein pelkää tai luulee kuvitelleensa asioita tai ylireagoivansa niihin.

– Ei se välttämättä näy ulospäin kuka käyttää henkistä väkivaltaa ja kuka ei. Monesti väkivaltaisetkin ihmiset voivat olla muiden silmiin oikein mukavia, Ewalds toteaa.

 

YHTEYDENPITO VÄKIVALLAN KOKIJAAN voi olla haastavaa, sillä kumppani voi rajoittaa hänen ihmissuhteitaan. On kuitenkin tärkeää, ettei uhri jää yksin. Yksinäisyyden tunne saattaa olla henkisesti väkivaltaisessa suhteessa elävällä myös sen vuoksi vahva, että tilanne voi olla traumaattinen. Uhrista saattaa tuntua siltä, ettei kukaan ymmärrä.

Joskus voi tuntua myös suorastaan turhauttavalta, kun ystävä ei onnistu tekemään mitään tilanteelle, joka selvästi syö häntä. Painostaminen ja syyttely eivät kuitenkaan paranna asiaa, vaikka niitä tekisikin ystävän parasta ajatellen. Joskus läheisen tärkein tehtävä on ohjata ihminen ammattilaisen tykö.

– Monesti tilanteen realistiseen näkemiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Henkistä väkivaltaa kokevan tunteet voivat olla hyvinkin voimakkaita ja ristiriitaisia, eikä hän välttämättä pysty siksi näkemään tilannettaan selkeästi.

Teksti: Milla Asikainen

24 May

Monen ihmisen seurustelusuhteessa luottamus on seksiä ja sitoutumista laajempi asia, jota rakennetaan keskustelemalla avoimesti ajan kanssa

Joskus seurustelusuhteeseen mahtuu kolme ihmistä – tai enemmän. Kuva: Pixabay.com

 

Monessa parisuhteessa yksi suurimmista epävarmuuden herättäjistä on ajatus omasta kumppanista toisen kanssa. Polyamorisessa suhteessa elävät Minna ja Harri kertovat, mitä luottamus tarkoittaa suhteessa, jossa seksi ja rakkaus ovat sallittuja muiden kanssa.

 

– LUOTTAMUS… se on niin itsensä määrittelevä sana. Voisi sanoa, että se on turvallisuuden tunnetta toisen seurassa. Sitä kun tiedät, ettei hän tahallisesti halua satuttaa tai loukata sinua. Lisäksi siihen kuuluu se, hän ajattelee asioita myös sinun tai teidän kannalta, toteaa nelikymppinen Minna ja vilkaisee kumppaniaan Harria.

Minnalla on kuitenkin myös toinen kumppani, Lauri (henkilöiden nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi). Kolmikko on elänyt jo seitsemän vuotta polyamorisessa suhteessa. Sillä tarkoitetaan suhdemuotoa, jossa seksin ja rakkauden ei tarvitse rajoittua yhteen ihmiseen. Millaista luottamus on suhteessa, jossa on sallittu asioita, jotka monessa herättävät jo ajatuksen tasolla mustasukkaisuutta?

– Se on jännä, kun Minnan ja Laurin kanssa ei ole oikeastaan tarvinnut edes miettiä mitään luottamusta, Harri toteaa.

 

SEKÄ MINNA ETTÄ HARRI kokevat luottamuksen olevan samanlaista, oli kyseessä sitten monogamia tai monisuhde. Se on kunnossa silloin, kun voi keskittyä huolehtimaan rahasta, laskuista ja muista ikävistä asioista sen sijaan, että huolehtisi siitä, mitä oma kumppani tekee. Epävarmuutta voi kuitenkin herättää esimerkiksi toisen ajankäyttö.

– Kyllä minä sanoisin, että polysuhteessa tietyt haasteet korostuvat. Ne liittyvät aika pitkälti omistuksenhaluun. En tarkoita sitä, että toisen ihmisen haluaisi omistaa kokonaan. Mutta siinä voi tulla miettineeksi esimerkiksi, että miksi tuo tekee tuon toisen kanssa joitain asioita tai miksi hän ei vietä enemmän aikaa kanssani, Minna kertoo.

On tärkeää tiedostaa, mitä kukakin osapuoli suhteelta odottaa. Mikäli toisen rajoja ei tiedetä, on niitä myös mahdoton kunnioittaa. Tämän vuoksi puhuminen on tärkeää.

– Alussa meillä oli aika paljon sellaista skannausta kaikkien kolmen kesken. Harri oli huolissaan siitä, että hän rikkoisi jotain minun ja Laurin väliltä, ja minä taas varmistelin koko ajan, ettei tämä loukkaa heitä. Lauri taas oli se raukka, joka joutui selittämään kaikille, että tämä on ihan ok hänelle. Meidän välisemme luottamus on rakentunut aina puhumalla kaikesta avoimesti sekä toki ajan kanssa, kun on oppinut tuntemaan toisten toimintatavat, Minna kertoo.

 

PELKÄSTÄÄN PUHUMINEN EI KUITENKAAN RIITÄ. Sovituista asioista on myös pidettävä kiinni. Minnan, Harrin ja Laurin suhteessa Harri ei ole kohdannut epäilyksen hetkiä. Minnalle luottaminen on joinain hetkinä ollut vaikeampaa.

– Ne ovat olleet juuri sellaisia tilanteita, kun on puhuttu tietyistä rajoista ja sovittu tietyt asiat, ja sitten niistä on poikettu. Asia itsessään ei ole välttämättä ollut niin paha, vaan se, että se on tehty puhutun ja sovitun yli. Mutta sitten on keskusteltu, määritelty asioita uudestaan ja rakennettu sitä luottamusta.

 

KYKY LUOTTAA TOISEEN IHMISEEN alkaa kehittyä jo lapsuudessa. Mikäli myönteisiä kokemuksia on silloin vähän, voi se näkyä aikuisiällä. Merkitystä on silläkin, onko muissa aikuisiän ihmissuhteissa luottamusta vaalittu. Myös huono itsetunto voi olla syy luottamusongelmiin.

– Jos sinä olet epävarma itsestäsi ja mietit paljon, rakastaako tai haluaako se toinen sinua, niin se on aika hyvä pohja saada aikaan mustasukkaisuutta, Harri kiteyttää.

– Meidän polysuhteessamme se itseluottamuksen vaikutus suhteen rakentamiseen on kyllä näkynyt. Alussa Lauri oli joinain todella lyhyinä hetkinä mustasukkainen minun Harrin kanssa viettämästäni ajasta ja mietti, riittääkö hän. Siinä heijastui aika paljon hänen itsevarmuutensa ja itsetuntonsa. Tavallaan hän kyllä tiesi niin sydämellään kuin mielellään, että riittää, mutta jokin osa väitti välillä vastaan, Minna lisää.

Heikkoa itsetuntoa voi musertaa entisestään ulkoa tulevat paineet. Median ja mainosmaailman luovat kiiltokuvat ovat usein mahdottomia saavuttaa, mutta silti moni tavoittelee niitä. Ne saattavat vaikuttaa myös siihen, millaisia asioita parisuhteelta odotetaan.

– Me tuppaamme lataamaan niin paljon odotuksia sitä toista kohtaan, että siinä lopulta pettyy. Me koemme silloin, ettei tämä toinen ollutkaan sellainen kuin me oletimme, että meidät on petetty – siitä huolimatta, ettei se kumppani koskaan välttämättä luvannut olla sellainen kuin me halusimme, Minna sanoo.

 

KUN LUOTTAMUS SÄRKYY, voi olla suuri työ saada se entiselleen – jos se edes on mahdollista. Sekä luottamuksen pettänyt että petetty voivat tuntea kirjavalla skaalalla erilaisia tuntemuksia, jotka voivat vaikeuttaa asian puolueetonta käsittelyä.

– Monesti parisuhteissa tunnutaan tällaisissa tilanteissa etsivän enemmän syyllistä kuin syytä. Silloin se syy saattaa jäädä hoitamatta, Harri toteaa.

Luottamuksen pettäneen osapuolen on tärkeää todistaa olevansa luottamuksen arvoinen, mutta hän ei voi korjata suhdetta yksin. Suhteen korjaamiseksi on kyettävä keskustelemaan aiheesta avoimesti ilman rankaisunhalua, vaikka se tekisikin kipeää.

– Myös petetyksi tulleen on oltava vastaanottavainen. Se voi olla aika vaikeaa, sillä me ihmiset helposti haluamme rankaista toista hänen tekemisistään. Ihminen on sellainen, että me emme pysty unohtamaan asioita täysin, vaan ne jäävät osittain sinne mieleen, Minna pohtii.

Entä voiko luottamuksen pettämisestä sitten koskaan seurata mitään hyvää?

– Joissakin tapauksessa se jonkinlainen luottamuksen pettäminen voi aiheuttaa sen, että asioita aletaan oikeasti käsitellä. Sitten kun ei olekaan enää ennakko-oletuksia, luottamus rakennetaan vähän erilaisena ja erilaiselta pohjalta, Minna sanoo.

Teksti: Milla Asikainen