24 Jan

Kohti kestävää elämäntapaa – muutamalla muutoksella pienennät hiilijalanjälkeäsi merkittävästi

Junalla pääsee Etelä-Koreankin liepeille asti vähäisillä hiilidioksidipäästöillä. Kuva: Maria Hietajärvi.

 

Kulutamme luonnonvaroja yli niiden uusiutumiskyvyn. Mikäli kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarpeen (Wwf). Kulutustottumuksiin on tehtävä suuria muutoksia. Moni pelkää kuitenkin keskittyvänsä vääriin asioihin. Vaikka jokainen hiilijalanjälkeä pienentävä teko on askel parempaan, on joillain valinnoilla selvästi suurempi merkitys kuin toisilla. Listasimme juttuun tärkeimmät muutokset, joilla jokainen voi vaikuttaa ympäristökuormaansa.

 

SUURIN SYY LUONNONVAROJEN ylikulutukseen ja ilmaston lämpenemiseen Suomessa ja muualla maailmassa ovat energian- ja ruuantuotanto sekä liikenne ja näiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Tehokkaimpia yhden ihmisen saatavilla olevia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseen löytyy näiltä osa-alueilta. Tarvittavista poliittisista ja yhteiskunnallisista keinoista voit lukea täältä.

Ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin liittyvä keskustelu keskittyy usein uhkakuvilla mässäilyyn, ilmastonmuutoksen negatiivisten vaikutusten korostamiseen sekä erilaisiin kieltoihin ja rajoituksiin. Nämä tuskin helpottavat ilmastoahdistusta. Jokaisen on kuitenkin osallistuttava ilmastotalkoisiin, ja muutoksella on kiire. Siksi on tärkeää käydä osallistavaa, faktoihin perustuvaa ja avointa yhteiskunnallista keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittavista toimista.

Muutoksia kannattaa tehdä tietoisesti, sillä jokainen meistä tekee useita ilmaston kannalta merkittäviä päätöksiä päivittäin niin ruokakaupassa, kotona kuin liikenteessä. Ympäristöystävällisyyden ja kestävän elämäntavan ei tarvitse merkitä lempiasioista luopumista. Päinvastoin – luonnon kannalta hyvät valinnat ovat usein hyviä myös omalle hyvinvoinnille.

 

SUURIN SIIVU SUOMALAISTEN hiilijalanjäljestä koostuu asumisesta ja sähkönkulutuksesta. Helpoin ja yksinkertaisin tapa pienentää sähköntuotannosta aiheutuvaa päästökuormaa on vaihtaa sähkösopimus uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettuun sähköön. Vaihtamalla sähkönlähde ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon myös hiilipäästöt pienenevät. Erilaisia vihreän sähkön vaihtoehtoja löytyy nykyään lähes jokaiselta sähköntuottajalta, joten kilpailuttaminen kannattaa. Jos haluaa tehdä todellisen ilmastoteon, kotiin voi myös asennuttaa maalämpöpumpun tai aurinkopaneelit.

Myös energian säästämiseen tulisi kiinnittää huomiota, sillä se vähentää uuden energian tuotannon tarvetta. Monen suomalaisen kodin lämpötila on säädetty suosituksia korkeammaksi: esimerkiksi tyhjillään olevia kesämökkejä pidetään usein liian lämpiminä. Lämmityksen säätäminen tuo tuntuvia säästöjä luonnon lisäksi myös kukkarolle. Maailman luonnon säätiön WWF:n mukaan yhden asteen muutos sisälämpötilassa vastaa noin viittä prosenttia lämmityslaskussa.

 

AUTOTON ELÄMÄ ja julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen ovat merkittäviä ekotekoja, sillä yksityisautoilu tuottaa keskimäärin viidesosan suomalaisen hiilidioksipäästöistä. Myös autonomistajan kannattaa suosia julkista liikennettä aina, kun se on mahdollista. Vertaillessa julkista liikennettä juna on selkeästi ympäristöystävällisin valinta liikkua. Junan jälkeen varteenotettavin vaihtoehto on bussi tai henkilöauto siinä tapauksessa, että kyydissä on useampi kuin yksi ihminen.

Lentomatkustaminen on ollut ilmastokeskustelun keskiössä pitkään. Lentämisen päästöt ovat epäilemättä yksi isoimmista asioista, joita jokaisen tulisi miettiä. Matkustaminen avartaa, eikä sitä tarvitse lopettaa kokonaan – sitä tulisi kuitenkin tehdä aiempaa tietoisemmin ja kestävämmin. Jos et halua luopua lentämisestä, silläkin on väliä, miten lennät. Pitkään kohteessa viipyminen ja suorat lennot ovat parempia vaihtoehtoja kuin jatkuva edestakaisin suhaaminen vain siksi, että se on mahdollista. Kun lennät, kompensoi hiilidioksidipäästösi esimerkiksi CO2Eston päästöleikkurilla. Ja vaikka lentämisestä puhutaan paljon, niin tiesitkö, että vanhoilla risteilyaluksilla matkustaminen voi tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä henkilöä kohden kuin lentokone?

 

RUOKAKAUPASSA TEHDÄÄN YMPÄRISTÖN kannalta tärkeitä arjen valintoja. Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia suomalaisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä – saman verran kuin liikenne.

Kaikki tietävät, että hiilijalanjälkeä voi pienentää valitsemalla lautaselleen lihan sijaan useammin kasviksia. Lihan välttäminen ja kasvisruuan syöminen ei kuitenkaan ole oikotie onneen. Ensisijaisesti kannattaa kiinnittää huomiota ruuan kokonaishiilijalanjälkeen. On järkevämpää valmistaa kotimaista riistaa tai lähivesistä pyydettyä kalaa kuin kaukaa lennätettyä lihankorviketta.

Meijeriteollisuus on lihantuotannon ohella suurimpia hiilidioksidipäästöjen tuottajia. Maidontuotanto kuluttaa paljon laidunmaata, puhumattakaan muista tuotannon ja siitä syntyvän jätteen aiheuttamista ympäristöongelmista. Maitotuotteiden sijaan kannattaa suosia kasviperäisiä vaihtoehtoja, ja ilmaston kannalta kotimaisesta kaurasta valmistetut tuotteet lienevät parhaita valintoja.

Suomalaisissa ruokakaupoissa myydään nykyään ilahduttavan paljon vegaanituotteita kaikissa kategorioissa aina kymmenistä erilaisista kasvimaidoista ja juustoista mätitahnaan ja kebabiin. Vegaaniksi ei tarvitse alkaa, mutta vegaanivaihtoehdot rikastuttavat herkullisella tavalla myös sekasyöjän ruokavaliota.

Ruuan ympäristövaikutusten pienentäminen on helppoa myös muutamalla muulla käytännön teolla. Ostamalla kaupasta lähiruokaa raha menee kotimaisille tuottajille ja ruuan kuljetuksesta aiheutuvat päästöt jäävät pieniksi. Lisäksi kannattaa suosia vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita ja satokausiruokaa sekä pyrkiä vähentämään ruokahävikkiä.

Suomalainen kala ja riista ovat hiilidioksidipäästöiltään minimaalisia. Kuva: Maria Hietajärvi.

 

ILMASTONMUUTOS KOSKETTAA MEITÄ kaikkia. Helposti ajatellaan, ettei yhden ihmisen valinnoilla ole kovinkaan paljon merkitystä. Sitran mukaan mukaan 68 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä voidaan kuitenkin jyvittää meille, tavallisille ihmisille.

Valtiot, poliitikot ja yritykset vaikuttavat isoihin linjoihin, mutta myös yksi kuluttaja voi vaikuttaa ostopäätöksellään. Muuttamalla kulutustottumuksiamme ja suosimalla vastuullisesti toimivia yrityksiä voimme vaikuttaa siihen, myydäänkö lähikaupassa luomua ja pärjääkö ympäristömerkitty tuote markkinoilla.

Muutokset lähtevät usein liikkeelle pienistä teoista, jotka ruokkivat oikeaan suuntaan kulkemista. Kivet alkavat vyöryä, tavat muuttua ja lopulta omaksumme uusia, parempia rutiineja. Ympäristöystävällinen elämä ei lopulta ole vaikeaa tai kallista. Itse asiassa se on hyvin halpaa: osta vähemmän, kierrätä enemmän.

Ei ole olemassa yhtä kestävää elämäntapaa, johon kaikkien tulisi sopeutua. Vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on paljon. Mitä useampi kansalainen päättää muuttaa elämäntapojaan kestävämmiksi, sitä suurempaan rooliin nämä pienet arjen teot kasvavat ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.

Teksti: Maria Hietajärvi

Lähteitä:

Sitra: https://www.sitra.fi/julkaisut/kuluttajan-valinnat-hiilijalanjalkensa-pienentamiseksi/

Wwf Suomi: https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

10 Jan

Ilmastonmuutoksesta puhutaan, mutta pelkällä puheella päästöt eivät vähene – päättäjiltä vaaditaan selkärankaa ja suuria päätöksiä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Muun muassa Etelä-Koreassa lämpötilojen nousun pelätään aiheuttavan kuolemantapauksia. Kuva: Maria Hietajärvi

 

Luonnon kestokyvyn rajat on ylitetty. Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa on, millaisia päätöksiä lähivuosina tehdään, sillä nykyiset toimet päästöjen leikkaamiseksi eivät vielä riitä kurssin kääntämiseksi.

 

”LUONNON KANTOKYKY ON tulossa tiensä päähän. Enää ei voi olla varma siitä, että lapsilla on edessään parempaa kuin vanhemmillaan. Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo meille kaikille eteen luopumisen vaadetta. Aineellisen yltäkylläisyyden ja jatkuvan kasvun aika on muuttumassa. Hyvinvoinnin loppua sen ei tarvitse tarkoittaa. Tasavertaisten mahdollisuuksien loppua se ei saa tarkoittaa. Meidän on kyettävä uudestaan määrittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme.”

Presidentti Sauli Niinistö korosti parin viikon takaisessa uudenvuodenpuheessaan, että meidän on luovuttava jostain pelastaaksemme ympäristömme. Meidän kaikkien on tehtävä pysyviä muutoksia.

Niinistö on valtionpäämiehenä näyttänyt esimerkkiä ja tehnyt tärkeää työtä ilmastotietoisuuden kasvattamiseksi. Presidentin ja hänen puolisonsa isännöimän itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teema oli yhteinen ympäristömme. Teema heijastui muun muassa kutsuvieraissa, musiikissa, ruuassa ja koristeluissa. Kutsuttuina oli erityisen paljon sekä pieniä että suuria ilmasto- ja ympäristötekoja tehneitä suomalaisia. Tarjoilut oli valmistettu mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti ja pääosin kotimaisista luomu- ja lähiraaka-aineista.

 

ILMASTONMUUTOS ON IHMISKUNNAN kohtalonkysymys. Lämpenemiseen voidaan vielä vaikuttaa, mutta poliittisilla päätöksillä on kiire. YK:n ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa viime joulukuussa saatiin sovittua säännöt, joita noudattamalla Pariisissa vuonna 2015 sovitut tavoitteet on tarkoitus saavuttaa.

Nyt on toiminnan aika. Se koskee niin valtioita, kuntia, yrityksiä kuin tavallisia kuluttajiakin. Poliittiset päätökset ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, ja päättäjien on näytettävä selkärankansa, jotta päästöjä saadaan nopeasti vähennettyä ja luonnon puolesta toimittua konkreettisesti. On selvää, että ilmastonmuutokseen vaikuttaminen edellyttää suuria yhteiskunnallisia muutoksia.

Suomessa ensimmäisiä muutoksen askelia on jo otettu.

Ensi kevään eduskuntavaalit ovat ennen kaikkea ilmastovaalit. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, kuka vallan kahvaa pitelee ja on mukana tekemässä ilmaston kannalta tärkeitä päätöksiä. Äänioikeuden käyttäminen kestävämpien arvojen ja toimintatapojen edistämiseksi on tärkeä vaikuttamiskeino. Jokaisen on syytä selvittää, mitä oma ehdokas on lupautunut tekemään ympäristöasioiden edistämiseksi.

Kesällä 2018 epätavalliset helteet kuihduttivat viljasatoja Suomessa, kun taas kesällä 2017 suuret sateet hukuttivat satoa. Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Kuva: Maria Hietajärvi

 

JOS EMME TOIMI nopeasti, seuraukset ovat kohtalokkaat. Historian saatossa ihmiskunta on vaurastunut polttamalla hiiltä, öljyä ja kaasua. Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjen kivutessa ylöspäin synkkäpiirtoista käyrää myös maapallon lämpötila nousee. Ihmisten aikaansaama ilmastonmuutos on ollut niin äkillinen ja voimakas, että se uhkaa muuttaa luonnonjärjestystä.

Vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimukseen kirjattiin tavoitteeksi rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Kaikkien maailman maiden tämänhetkiset lupaukset päästövähennyksistä johtavat arviolta kuitenkin yli kolmen asteen lämpenemiseen. Mikäli lämpenemistä ei saada hidastettua, ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan dramaattisesti ihmisten elinolosuhteisiin ja vaurioittamaan luontoa peruuttamattomasti.

Vaikka tavoitteet lämpenemisen hidastamiseksi säädettiin jo Pariisissa, niin konkreettiset teot ovat puuttuneet. Vasta viime vuoden lokakuussa julkaistun hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n tekemän ilmastoraportin myötä ilmiön vakavuuteen on herätty.

IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen ei ole enää mahdollista ilman poikkeuksellisen nopeita ja radikaaleja toimia päästöjen leikkaamiseksi. Tavoitteeksi on asetettu pudottaa hiilidioksidin nettopäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki maailman valtiot joutuvat kiristämään päästötavoitteitaan tuntuvasti. Vauraat teollisuusmaat, kuten Suomi, joutuvat leikkaamaan päästöjään vielä tätäkin nopeammin.

 

VAIKKA POLIITTISET PÄÄTÖKSET ja yhteiskunnalliset muutokset ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, niin emme saavuta riittäviä päästövähennyksiä ilman kulutustottumuksiemme ja elämäntapojemme muutosta.

Itsenäisyyspäivänä Niinistö korosti, ettei yksittäisillä teoilla muuteta maailmaa, mutta hyvillä teoilla voi näyttää merkityksellistä esimerkkiä ympärilleen.

Yksilötason vaikuttamisessa lienee kyse siitä, millaista muutoksen ja kestävän elämäntyylin esimerkkiä näytämme muille. Syyllistämisen ja vaatimisen sijaan voimme inspiroida ja kannustaa toisiamme tekemään parempia ja ympäristöystävällisempiä valintoja – yhteisen maapallomme vuoksi.

Millaista esimerkkiä sinä näytät ympärillesi?

Teksti: Maria Hietajärvi

Lähteitä:

Sitra, Tasavallan presidentin kanslia

05 Apr

Muuttuva ilmasto mullistaa arktista aluetta – vaikeakulkuisella seudulla yhteistyö on edellytys onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien hallinnalle

Kuva: Noel Bauza / Pixabay.

 

Kansainvälinen kiinnostus arktiseen alueeseen on lisääntynyt paitsi matkailun myös koskemattomien luonnonvarojen ja avautuvien kulkureittien myötä. Uudenlainen asetelma vaatii uudenlaisia suunnitelmia esimerkiksi onnettomuuksien varalle. Punaisen Ristin hanke tähtää yhteistyöhön arktisten maiden välillä.

 

ARKTISET SEUDUT KIEHTOVAT yhä useampaa matkailijaa, sillä olosuhteet pitää kokea kun vielä voi. Muuttuva ilmasto romuttaa paitsi ainutlaatuista ympäristöä, myös paikallisia elinkeinoja, kuten kalastusta ja metsästystä.  Lisäksi sulava jää helpottaa pääsyä luonnonvarojen äärelle ja avaa uusia laivareittimahdollisuuksia muualle maailmaan, mikä on osaltaan lisännyt kansainvälistä kiinnostusta aluetta kohtaan.

Kun alueen liikenne- ja matkustajamäärät lisääntyvät, myös onnettomuuksien riski kasvaa. Siksi Suomen Punaisella Ristillä on käynnissä arktisen valmiuden kehittämisen hanke.

–  Arktisilla seuduilla etäisyydet ovat pitkiä ja olosuhteet poikkeuksellisia. Siellä on kylmää, ihmisiä on vähän ja yhteisöt ovat pieniä. Myös pääsy paikkoihin on haastavaa, sillä liikenneyhteydet alueella ovat paikoin puutteellista, kertoo hankkeen parissa työskentelevä Sini Hangaslammi.

 

OSANA HANKETTA tuotetaan selvitys arktisella alueella toimivien Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten suuronnettomuusresursseista ja toimintakyvystä arktisissa olosuhteissa. Tavoitteena on myös edistää kansallisten yhdistysten välistä yhteistyötä ja kehittää evakuointimahdollisuuksia alueella.

Mutta mitkä ovat niitä skenaarioita, joihin muuttuneiden olosuhteiden myötä varaudutaan?

– Merellinen näkökulma on vahvasti läsnä. Varaudumme etsintä- ja pelastustoimintaan ja liikenneonnettomuuksiin. Toinen skenaario on luonnonkatastrofi, kuten tulivuoren purkautuminen Islannissa tai talviolosuhteissa tapahtuva maanjäristys Alaskassa, Hangaslammi kuvailee.

Totta tosiaan.  Islannin tulivuoret enteilivät purkautumistaan viimeksi loppuvuodesta 2017, ja vuoden vaihteen jälkeen Alaskassa tapahtui erittäin voimakas maanjäristys, jonka magnitudi oli 7,9. Myös ilmastonmuutos lisää riskejä alueella. Grönlannissa ikiroudan sulaminen aiheutti viime kesänä maavyöryjä, jotka johtivat tsunamiin. Alaskassa kyläyhteisöjä puolestaan uhkaa vahva eroosio, kun ikirouta sulaa ja meri pysyy jäättömänä pidemmälle syksyyn. Tulvat ja myrskyt rikkovat rakennuksia ja syövät mennessään rantatöyräitä. 

 

ARKTISEN VALMIUDEN rakentamisessa tähdätään pitkän aikajänteen suunnitelmiin. Paikallisten olosuhteiden tuntemus ja arktinen osaaminen pitäisi saada valjastettua mahdollisimman hyvin myös Punaisen Ristin hankkeen käyttöön.

– Yksi pulma on resurssien vähäisyys. Pohjoisessa on vähemmän ihmisiä, joita voisimme saada toimintaamme mukaan. Toisaalta Punaisen Ristin vahvuus on laaja verkosto, Hangaslammi pohtii.

Punaisen Ristin arktisen valmiuden hanke on osa Rajavartiolaitoksen arktista merellistä turvallisuutta kehittävää SARC-hanketta. Punaisen Ristin kansainvälinen liitto on tarkkailijajäsenenä Arktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtajamaana Suomi toimii 2017–2019.

Teksti: Ulriikka Myöhänen

01 Mar

Katastrofeista kärsiville Pekka Pouta voisi olla supersankari – näin sääennusteiden avulla taistellaan ilmastonmuutoksen tuhoja vastaan

Taifuuni Haiyan rikkoi tuhansia koteja Filippiineillä vuonna 2013. Nykyään ennusteisiin perustuva rahoitus helpottaa tuhojen ennaltaehkäisyä. Kuva: Jarkko Mikkonen / Suomen Punainen Risti.

 

Tuhojen ehkäiseminen on lähes aina helpompaa ja halvempaa kuin niiden korjaaminen – tämä pätee myös äärimmäisistä sääilmiöistä kärsivissä maissa. Ennusteiden avulla voidaan auttaa paikallisia valmistautumaan vaaroihin jo ennen kuin ne iskevät. Näin säästyy rahaa, rakennuksia ja ihmishenkiä.

 

Myrskytuulen tiehensä lennättämät katot, tulvaveden saastuttama juomavesi ja mutavyöryn alle hautautuneet kotieläimet. Ilmastonmuutoksen myötä nämä ja muut yllättävien sääilmiöiden aiheuttamat tuhot yleistyvät ympäri maailmaa.

Sääkatastrofeja osataan kuitenkin tätä nykyä ennakoida. Ilmastotutkijat ja säätieteilijät pystyvät tekemään yhä tarkempia ennusteita, jotka kurkottavat aina vain pidemmälle tulevaisuuteen. Sen ansiosta äärimmäisistä sääoloista tiedetään usean päivän tai jopa puolen vuoden varoitusajalla.

Harvalla humanitäärisellä järjestöllä on kuitenkaan resursseja toimia ennen tuhoa, varsinkaan, jos katastrofin iskemisestä ei ole sataprosenttista varmuutta. Tämä on kuitenkin jotain, mihin Punainen Risti ja sen yhteistyökumppanit haluavat puuttua. Ratkaisu kantaa nimeä forecast-based financing.

 

FORECAST-BASED FINANCING, eli ennusteisiin perustuva rahoitus (FbF) toimii esimerkiksi siten, että pitkän aikavälin havainnot sääilmiöistä yhdistetään uusimpiin sääennusteisiin. Tämä data valjastetaan paikallisten yhteisöjen käyttöön, jotta sillä voidaan ehkäistä katastrofien vaikutuksia. Valmistautumisen ytimessä on säätiedotteiden seuraaminen ja niiden pohjalta käynnistettävä nopea toiminta, jolla yritetään pienentää tuhojen laajuutta.

Ennusteet eivät rajoitu ainoastaan säähän: esimerkiksi satoennusteiden avulla on mahdollista ennakoida nälänhätää ja sosiaalisen median keskustelunaiheiden perusteella  yhteiskunnallista rauhattomuutta. Mitä paremmin käsillä olevaa tietoa osataan analysoida, sen moninaisempiin ilmiöihin tulevaisuudessa osataan valmistautua.

Grafiikka: Tapio Pellinen

 

Tällä hetkellä toimintatapaa testataan Filippiineillä, joka maantieteellisen sijaintinsa vuoksi on altis luonnonkatastrofeille. Suomen Punaisen Ristin lähettämä avustustyöntekijä Tiina Rantaniemi ideoi parhaillaan paikallisten kollegoiden kanssa keinoja siihen, kuinka luonnonmullistusten tuhoja vähennettäisiin ja niistä päästäisiin toipumaan nopeammin.

Haasteena Filippiineillä on katastrofien kirjo.

– FbF ei sovellu esimerkiksi maanjäristyksiin tai tulivuorenpurkauksiin, sillä ne eivät ole tarkasti ennustettavissa. Taifuuneja sen sijaan on usein, Rantaniemi kertoo Filippiineiltä käsin.

Projekti kestää kolme vuotta. Filippiineillä saatujen tuloksien perusteella Punainen Risti jalostaa lähestymistapaa, jotta se lopulta saadaan käyttöön ympäri maailmaa.

 

UUSI LÄHESTYMISTAPA ei ainoastaan ole ideoita paperilla. Syksyllä 2016 Togossa, Länsi-Afrikassa, paikallinen joki antoi tulvimisen merkkejä. Punainen Risti käynnisti välittömästi valmistautumistoimet noin 30:ssä alajuoksulla sijaitsevassa kylässä.  Siihen kuului muun muassa radiovalistusta ja vedenkestävien suojien, hygieniapakkausten sekä evakuointitarpeiden jakamista.

Samaan aikaan yli tuhat Punaisen Ristin vapaaehtoista mittasi veden korkeuksia ja teki havaintoja sademääristä. Tiedot lähetettiin järjestelmään, joka lisääntyvän tiedon myötä oppii tekemään yhä tarkempia ennusteita. Tätä on FbF käytännössä.

Siinä, missä pitkän tähtäimen valmiuden tavoitteena on esimerkiksi saada yhteisöt muuttamaan pois joentörmien kaltaisilta vaara-alueilta, FbF keskittyy siihen, miten tuhot minimoidaan silloin, kun joen arvellaan tulvivan 24–72 tunnin kuluessa.

– Keskiössä on se pieni hetki pitkäaikaisen valmiuden ja katastrofiin reagoinnin välissä, Rantaniemi kuvailee.

 

TÄSSÄ KOHTAA on puhuttava rahasta: ennusteiden on nimittäin määrä auttaa Punaista Ristiä päättämään, minne avustussummat kannattaa suunnata. Tähän viittaa sana financing: ennaltaehkäisevässä lähestymistavassa toimintaa rahoitetaan juuri ennen kuin onnettomuus tapahtuu, ei vasta sen jälkeen.

Rahoituksen avulla rakennetaan järjestelmä, joka automaattisesti yhdistää ennustetun katastrofin oikeisiin toimenpiteisiin sen perusteella, mikä ihmisiä oikeasti todennäköisimmin uhkaa.

– Jos esimerkiksi voidaan melko varmasti sanoa, että taifuuni iskee asutetulle rannikkoalueelle 24 tunnin kuluessa, Punainen Risti rahoittaa talojen vahvistamiseen tarkoitettujen rakennusmateriaalien jakelun. Kun talot suojataan myrskyltä mahdollisimman hyvin, tuhot jäävät pienemmiksi. Perheet eivät menetä kotejaan kokonaan, eikä niiden korjaamiseen tarvitse käyttää säästöjä tai ottaa kallista lainaa, Rantaniemi sanoo.

Leyten alueen vapaaehtoiset raivaavat ja siivoavat myrskytuhoja taifuuni Haiyanin jäljiltä Filippiineillä vuonna 2013. Kuva: Jarkko Mikkonen / Suomen Punainen Risti

 

SÄÄENNUSTEET OVAT loppupeleissä kuitenkin aina ennusteita. Mikäli uhkaava hirmumyrsky päättää viime hetkellä kääntää kurssiaan ja jättää rannikkokaupungin rauhaan, onko riskinä, että rahaa palaa turhaan?

Tiina Rantaniemen mukaan tätä ei kokonaan voida sulkea pois. On mahdollista, että joskus valmistautuminen alkaa, mutta katastrofi ei lopulta iskekään.

– On pakko kestää epävarmuutta ja hyväksyä se, ettei luonto aina käyttäydy niin kuin ennustettiin. Taifuuni voi viime hetkellä heikentyä tai kääntää suuntaa. Tai se iskee aivan eri paikkaan kuin sinne, missä siihen valmistauduttiin esimerkiksi taloja vahvistamalla. Suurin haaste siis on luontoäidin oikkujen ennustaminen, Rantaniemi sanoo.

Punainen Risti on kuitenkin laskenut, että pitkällä tähtäimellä järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Kun paikallisyhteisöt oppivat valmistautumaan katastrofeihin, vastaisuudessa varotoimiin kuluu vähemmän resursseja.

– Kokemus tulee näyttämään kuinka paljon niin sanotusti turhia hälytyksiä ja toimenpiteitä tullaan tekemään. Filippiinien kohdalla voidaan aika varmasti todeta, että alueella, jossa tehtiin jotain turhaan, tulee tulevaisuudessa tapahtumaan juuri se, mihin sillä hetkellä valmistauduttiin. Sellainen toiminta voidaan todennäköisesti kääntää hyödyksi tulevaisuudessa.

Teksti: Mikaela Remes