05 Apr

Muuttuva ilmasto mullistaa arktista aluetta – vaikeakulkuisella seudulla yhteistyö on edellytys onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien hallinnalle

Kuva: Noel Bauza / Pixabay.

 

Kansainvälinen kiinnostus arktiseen alueeseen on lisääntynyt paitsi matkailun myös koskemattomien luonnonvarojen ja avautuvien kulkureittien myötä. Uudenlainen asetelma vaatii uudenlaisia suunnitelmia esimerkiksi onnettomuuksien varalle. Punaisen Ristin hanke tähtää yhteistyöhön arktisten maiden välillä.

 

ARKTISET SEUDUT KIEHTOVAT yhä useampaa matkailijaa, sillä olosuhteet pitää kokea kun vielä voi. Muuttuva ilmasto romuttaa paitsi ainutlaatuista ympäristöä, myös paikallisia elinkeinoja, kuten kalastusta ja metsästystä.  Lisäksi sulava jää helpottaa pääsyä luonnonvarojen äärelle ja avaa uusia laivareittimahdollisuuksia muualle maailmaan, mikä on osaltaan lisännyt kansainvälistä kiinnostusta aluetta kohtaan.

Kun alueen liikenne- ja matkustajamäärät lisääntyvät, myös onnettomuuksien riski kasvaa. Siksi Suomen Punaisella Ristillä on käynnissä arktisen valmiuden kehittämisen hanke.

–  Arktisilla seuduilla etäisyydet ovat pitkiä ja olosuhteet poikkeuksellisia. Siellä on kylmää, ihmisiä on vähän ja yhteisöt ovat pieniä. Myös pääsy paikkoihin on haastavaa, sillä liikenneyhteydet alueella ovat paikoin puutteellista, kertoo hankkeen parissa työskentelevä Sini Hangaslammi.

 

OSANA HANKETTA tuotetaan selvitys arktisella alueella toimivien Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten suuronnettomuusresursseista ja toimintakyvystä arktisissa olosuhteissa. Tavoitteena on myös edistää kansallisten yhdistysten välistä yhteistyötä ja kehittää evakuointimahdollisuuksia alueella.

Mutta mitkä ovat niitä skenaarioita, joihin muuttuneiden olosuhteiden myötä varaudutaan?

– Merellinen näkökulma on vahvasti läsnä. Varaudumme etsintä- ja pelastustoimintaan ja liikenneonnettomuuksiin. Toinen skenaario on luonnonkatastrofi, kuten tulivuoren purkautuminen Islannissa tai talviolosuhteissa tapahtuva maanjäristys Alaskassa, Hangaslammi kuvailee.

Totta tosiaan.  Islannin tulivuoret enteilivät purkautumistaan viimeksi loppuvuodesta 2017, ja vuoden vaihteen jälkeen Alaskassa tapahtui erittäin voimakas maanjäristys, jonka magnitudi oli 7,9. Myös ilmastonmuutos lisää riskejä alueella. Grönlannissa ikiroudan sulaminen aiheutti viime kesänä maavyöryjä, jotka johtivat tsunamiin. Alaskassa kyläyhteisöjä puolestaan uhkaa vahva eroosio, kun ikirouta sulaa ja meri pysyy jäättömänä pidemmälle syksyyn. Tulvat ja myrskyt rikkovat rakennuksia ja syövät mennessään rantatöyräitä. 

 

ARKTISEN VALMIUDEN rakentamisessa tähdätään pitkän aikajänteen suunnitelmiin. Paikallisten olosuhteiden tuntemus ja arktinen osaaminen pitäisi saada valjastettua mahdollisimman hyvin myös Punaisen Ristin hankkeen käyttöön.

– Yksi pulma on resurssien vähäisyys. Pohjoisessa on vähemmän ihmisiä, joita voisimme saada toimintaamme mukaan. Toisaalta Punaisen Ristin vahvuus on laaja verkosto, Hangaslammi pohtii.

Punaisen Ristin arktisen valmiuden hanke on osa Rajavartiolaitoksen arktista merellistä turvallisuutta kehittävää SARC-hanketta. Punaisen Ristin kansainvälinen liitto on tarkkailijajäsenenä Arktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtajamaana Suomi toimii 2017–2019.

Teksti: Ulriikka Myöhänen

01 Mar

Katastrofeista kärsiville Pekka Pouta voisi olla supersankari – näin sääennusteiden avulla taistellaan ilmastonmuutoksen tuhoja vastaan

Taifuuni Haiyan rikkoi tuhansia koteja Filippiineillä vuonna 2013. Nykyään ennusteisiin perustuva rahoitus helpottaa tuhojen ennaltaehkäisyä. Kuva: Jarkko Mikkonen / Suomen Punainen Risti.

 

Tuhojen ehkäiseminen on lähes aina helpompaa ja halvempaa kuin niiden korjaaminen – tämä pätee myös äärimmäisistä sääilmiöistä kärsivissä maissa. Ennusteiden avulla voidaan auttaa paikallisia valmistautumaan vaaroihin jo ennen kuin ne iskevät. Näin säästyy rahaa, rakennuksia ja ihmishenkiä.

 

Myrskytuulen tiehensä lennättämät katot, tulvaveden saastuttama juomavesi ja mutavyöryn alle hautautuneet kotieläimet. Ilmastonmuutoksen myötä nämä ja muut yllättävien sääilmiöiden aiheuttamat tuhot yleistyvät ympäri maailmaa.

Sääkatastrofeja osataan kuitenkin tätä nykyä ennakoida. Ilmastotutkijat ja säätieteilijät pystyvät tekemään yhä tarkempia ennusteita, jotka kurkottavat aina vain pidemmälle tulevaisuuteen. Sen ansiosta äärimmäisistä sääoloista tiedetään usean päivän tai jopa puolen vuoden varoitusajalla.

Harvalla humanitäärisellä järjestöllä on kuitenkaan resursseja toimia ennen tuhoa, varsinkaan, jos katastrofin iskemisestä ei ole sataprosenttista varmuutta. Tämä on kuitenkin jotain, mihin Punainen Risti ja sen yhteistyökumppanit haluavat puuttua. Ratkaisu kantaa nimeä forecast-based financing.

 

FORECAST-BASED FINANCING, eli ennusteisiin perustuva rahoitus (FbF) toimii esimerkiksi siten, että pitkän aikavälin havainnot sääilmiöistä yhdistetään uusimpiin sääennusteisiin. Tämä data valjastetaan paikallisten yhteisöjen käyttöön, jotta sillä voidaan ehkäistä katastrofien vaikutuksia. Valmistautumisen ytimessä on säätiedotteiden seuraaminen ja niiden pohjalta käynnistettävä nopea toiminta, jolla yritetään pienentää tuhojen laajuutta.

Ennusteet eivät rajoitu ainoastaan säähän: esimerkiksi satoennusteiden avulla on mahdollista ennakoida nälänhätää ja sosiaalisen median keskustelunaiheiden perusteella  yhteiskunnallista rauhattomuutta. Mitä paremmin käsillä olevaa tietoa osataan analysoida, sen moninaisempiin ilmiöihin tulevaisuudessa osataan valmistautua.

Grafiikka: Tapio Pellinen

 

Tällä hetkellä toimintatapaa testataan Filippiineillä, joka maantieteellisen sijaintinsa vuoksi on altis luonnonkatastrofeille. Suomen Punaisen Ristin lähettämä avustustyöntekijä Tiina Rantaniemi ideoi parhaillaan paikallisten kollegoiden kanssa keinoja siihen, kuinka luonnonmullistusten tuhoja vähennettäisiin ja niistä päästäisiin toipumaan nopeammin.

Haasteena Filippiineillä on katastrofien kirjo.

– FbF ei sovellu esimerkiksi maanjäristyksiin tai tulivuorenpurkauksiin, sillä ne eivät ole tarkasti ennustettavissa. Taifuuneja sen sijaan on usein, Rantaniemi kertoo Filippiineiltä käsin.

Projekti kestää kolme vuotta. Filippiineillä saatujen tuloksien perusteella Punainen Risti jalostaa lähestymistapaa, jotta se lopulta saadaan käyttöön ympäri maailmaa.

 

UUSI LÄHESTYMISTAPA ei ainoastaan ole ideoita paperilla. Syksyllä 2016 Togossa, Länsi-Afrikassa, paikallinen joki antoi tulvimisen merkkejä. Punainen Risti käynnisti välittömästi valmistautumistoimet noin 30:ssä alajuoksulla sijaitsevassa kylässä.  Siihen kuului muun muassa radiovalistusta ja vedenkestävien suojien, hygieniapakkausten sekä evakuointitarpeiden jakamista.

Samaan aikaan yli tuhat Punaisen Ristin vapaaehtoista mittasi veden korkeuksia ja teki havaintoja sademääristä. Tiedot lähetettiin järjestelmään, joka lisääntyvän tiedon myötä oppii tekemään yhä tarkempia ennusteita. Tätä on FbF käytännössä.

Siinä, missä pitkän tähtäimen valmiuden tavoitteena on esimerkiksi saada yhteisöt muuttamaan pois joentörmien kaltaisilta vaara-alueilta, FbF keskittyy siihen, miten tuhot minimoidaan silloin, kun joen arvellaan tulvivan 24–72 tunnin kuluessa.

– Keskiössä on se pieni hetki pitkäaikaisen valmiuden ja katastrofiin reagoinnin välissä, Rantaniemi kuvailee.

 

TÄSSÄ KOHTAA on puhuttava rahasta: ennusteiden on nimittäin määrä auttaa Punaista Ristiä päättämään, minne avustussummat kannattaa suunnata. Tähän viittaa sana financing: ennaltaehkäisevässä lähestymistavassa toimintaa rahoitetaan juuri ennen kuin onnettomuus tapahtuu, ei vasta sen jälkeen.

Rahoituksen avulla rakennetaan järjestelmä, joka automaattisesti yhdistää ennustetun katastrofin oikeisiin toimenpiteisiin sen perusteella, mikä ihmisiä oikeasti todennäköisimmin uhkaa.

– Jos esimerkiksi voidaan melko varmasti sanoa, että taifuuni iskee asutetulle rannikkoalueelle 24 tunnin kuluessa, Punainen Risti rahoittaa talojen vahvistamiseen tarkoitettujen rakennusmateriaalien jakelun. Kun talot suojataan myrskyltä mahdollisimman hyvin, tuhot jäävät pienemmiksi. Perheet eivät menetä kotejaan kokonaan, eikä niiden korjaamiseen tarvitse käyttää säästöjä tai ottaa kallista lainaa, Rantaniemi sanoo.

Leyten alueen vapaaehtoiset raivaavat ja siivoavat myrskytuhoja taifuuni Haiyanin jäljiltä Filippiineillä vuonna 2013. Kuva: Jarkko Mikkonen / Suomen Punainen Risti

 

SÄÄENNUSTEET OVAT loppupeleissä kuitenkin aina ennusteita. Mikäli uhkaava hirmumyrsky päättää viime hetkellä kääntää kurssiaan ja jättää rannikkokaupungin rauhaan, onko riskinä, että rahaa palaa turhaan?

Tiina Rantaniemen mukaan tätä ei kokonaan voida sulkea pois. On mahdollista, että joskus valmistautuminen alkaa, mutta katastrofi ei lopulta iskekään.

– On pakko kestää epävarmuutta ja hyväksyä se, ettei luonto aina käyttäydy niin kuin ennustettiin. Taifuuni voi viime hetkellä heikentyä tai kääntää suuntaa. Tai se iskee aivan eri paikkaan kuin sinne, missä siihen valmistauduttiin esimerkiksi taloja vahvistamalla. Suurin haaste siis on luontoäidin oikkujen ennustaminen, Rantaniemi sanoo.

Punainen Risti on kuitenkin laskenut, että pitkällä tähtäimellä järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Kun paikallisyhteisöt oppivat valmistautumaan katastrofeihin, vastaisuudessa varotoimiin kuluu vähemmän resursseja.

– Kokemus tulee näyttämään kuinka paljon niin sanotusti turhia hälytyksiä ja toimenpiteitä tullaan tekemään. Filippiinien kohdalla voidaan aika varmasti todeta, että alueella, jossa tehtiin jotain turhaan, tulee tulevaisuudessa tapahtumaan juuri se, mihin sillä hetkellä valmistauduttiin. Sellainen toiminta voidaan todennäköisesti kääntää hyödyksi tulevaisuudessa.

Teksti: Mikaela Remes

07 Sep

Valmius äärisääilmiöihin syntyy yhteistyöllä – onko sateisella suvella ja kesämyrskyillä yhteys ilmastonmuutokseen?

Yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä Jyväskylän yliopistosta on tutkinut kestävää kehitystä, kuluttamista ja elämäntapoja. Järvelä on mukana 15 huippututkijan muodostamassa ilmastopaneelissa, joka muun muassa antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

Tyrskyjä Helsingin Kauppatorilla, myrskyjä koko maassa – sään ääri-ilmiöt muistuttavat ilmaston lämpenemisestä. Suomi on ottanut oikean suunnan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta ilmiöön sopeutumisessa riittää vielä työsarkaa.

 

ELOKUINEN iltapäivä Jyväskylässä on syksyisen harmaa. Ilmastopanelisti Marja Järvelä saapuu tapaamispaikalle sateenvarjoaan ravistellen. Kevyistä säähän liittyvistä keskustelunavauksista päästään näppärästi painavan aiheen äärelle. Onko sateisella suvella ja loppukesän myrskyuutisilla suora yhteys ilmastonmuutokseen?

– Yksittäisestä myrskystä tai kesästä on mahdotonta sanoa. Yleinen käsitys on se, että sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi myrskyt ja kovat tuulet, ovat todennäköisempiä ilmastonmuutoksen myötä. Myös tämän kesän säät ovat havainnollistaneet sitä, mitä asiantuntijoiden ennusteissa on painotettu, Järvelä perustelee.

 

KANSALLISESSA politiikassaan Suomi on jo topakasti liikkeellä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Järvelä kuitenkin muistuttaa, että Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin on vielä matkaa. Myös muutokseen sopeutumisessa riittää työtä. Yhteiskuntien pitää Järvelän mukaan jatkossakin varautua sään ääri-ilmiöihin. Houstonin elo-syyskuun tulvat muistuttavat kaupunkien infrastruktuurin tärkeydestä.  

– Isoissa kaupungeissa rakennetaan maan alle, mutta ei mietitä, mitä tehdään tulvan sattuessa. Myös Helsingissä maanalaiset rakennustyöt ovat herättäneet keskustelua. Laineet ovat jo lyöneet Kauppatorille, ja katujen kastuminen voi yleistyä jatkossakin. Olen hiukan hämmästellyt, miksi Helsingin merenranta-alueet ovat niin haluttuja ja täyteen rakennettuja, Järvelä sanoo ja pudistaa päätään.

Maantieteellisesti Suomi on onnellisemmassa asemassa kuin Yhdysvaltojen Texas tai Keski-Eurooppa isoine jokineen. Järvelä pitää Houstonin kaltaista katastrofia epätodennäköisenä Suomessa. On kuitenkin ilmeistä, että tulevaisuudessa Suomen tulvimisalueet laajenevat ja kellarit täyttyvät vedestä entistä herkemmin.

 

SÄÄN ääri-ilmiöt työllistävät myös vapaaehtoisia. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa voi aktivoitua esimerkiksi myrskyjen ja tulvien takia. Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa -hanke puolestaan kouluttaa vapaaehtoisia öljyonnettomuuksien varalle.

– Olemme käyneet keskustelua pelastustoimen kanssa siitä, miten vapaaehtoisia voisi käyttää voimavarana pelastustöissä. On entistä tärkeämpää löytää sopiva yhteistyökuvio pelastuslaitoksen ja meidän välille, sillä ilmaston muuttumisen myötä on odotettavissa, että tulvia ja myrskyjä tulee enemmän kuin aiemmin, Vapepan valmiuskoordinaattori Arsi Veikkolainen kertoo puhelimitse.

Vapepan toiminta käynnistyy, kun viranomainen esittää pyynnön. Veikkolaisen mukaan Vapepassa ei ole vielä nostettu valmiutta ilmastonmuutoksen vuoksi, vaikka ilmiö näkyy pelastuspalvelun toiminnassa.

– Esimerkiksi Itä-Suomessa on harjoiteltu energiakatkoksiin varautumista.  On myös pohdittu, miten haavoittuvassa asemassa olevat vanhukset voisivat saada apua vapaaehtoisilta. Avauksia on siis jo tehty ja tarpeen mukaan nostamme valmiutta, Veikkolainen kertoo.

 

KANSALLISEN valmiuden rakentaminen ja ylläpitäminen vaativat ponnisteluja. Ilmastopanelisti Järvelän mukaan toivoa on, kunhan yhteiskunnan kaikki osapuolet saadaan mukaan talkoisiin.

– Ei voi sanoa, että Suomen valmiudet ilmastonmuutokseen olisivat suuret, sillä valmiuden rakentaminen ei ole ollut esillä kovin vakavasti. Oma käsitykseni kuitenkin on, että olemme keskimääräisesti turvallisuushakuisia ja varaudumme myös poikkeustiloihin. Sen kulttuurin päälle on hyvä rakentaa lisää ilmastoon ja äärisääilmiöön liittyvää valmiutta, Järvelä summaa ja suuntaa tihkusateeseen.

 

Teksti: Ulriikka Myöhänen

 

02 Jun

Miksi lihansyöntiä pitäisi vähentää? – kolme teesiä

Videotoimittajamme Joona Möttö vieraili viikonloppuna Maailma kylässä – festivaaleilla Helsingissä ja kysyi festivaalivierailta lihan kulutuksesta. Videolla kahdeksan festivaalikävijää kertoo, syövätkö he lihaa ja miksi heidän mielestään lihansyöntiä kannattaisi vähentää.

Lihansyönti on kasvanut merkittävästi viime vuosina, vaikka kehityssuunnan pitäisi olla päinvastainen. Lihansyönnin globaali kestämättömyys oli hyvin myös tiedossa viikonlopun Maailma kylässä – festivaalin kävijöillä. Vastaajien mukaan lihansyönti kuormittaa ennen kaikkea maapalloa ja lisää ilmastonmuutosta. Aivan kaikki eivät silti ole kuitenkaan valmiita luopumaan lihansyönnistä.

– Lihansyönti on ympäristölle iso haitta, mutta en ole kuitenkaan valmis luopumaan siitä, sanoo Otto.

Kasvissyöjät Johanna ja Rebekka taas uskovat, että maailma olisi parempi paikka, jos lihaa ei syötäisi lainkaan.

– Ei ole kuitenkaan minun asiani vakuutella muita, Johanna sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön ruoka-, ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Hanna Mattila antaa käytännönläheisen vinkin lihansyönnin vähentämiseen:

– Mieti, mistä voisi luopua helpoiten. Voi kokeilla vaikka yhtenä päivänä kasvisruokaa. Ei stressaten vaan ilon kautta.

 

3 syytä vähentää lihansyöntiä

1. Ilmasto. “Isoin muutos, jonka ihmiset voisivat tehdä muuttaakseen hiilijalanjälkeään ei ole autojen hylkääminen, vaan punaisen lihan syömisen merkittävä vähentäminen”, sanoi professori Tim Benton Leedsin yliopistosta jo kaksi vuotta sitten Guardianin haastattelussa. Punainen liha nimittäin kuormittaa merkittävästi ilmastoa. Ilmaston kannalta broilerin liha on vähiten kuormittavaa, seuraavaksi tulee sianliha. Naudanlihan ilmastotaakka on sianlihaan verrattuna kolminkertainen.

2. Terveys. Lihan vähentäminen voi vaikuttaa myönteisesti terveyteen. Muun muassa sydänsairauksien, liikalihavuuden ja suolistosyövän riski pienentyy vähentämällä lihan kulutusta.

3. Talous. On tehty arvioita siitä, että lihansyönnin vähentäminen kerryttäisi merkittäviä kustannussäästöjä terveydenhuoltoon, kun lihan syönnin aiheuttamat terveysongelmat poistuisivat. Tutkijoiden mukaan erityisesti länsimaat hyötyisivät näin kasvissyönnin lisääntymisestä myös taloudellisesti.

Miten oma ruokavaliosi vaikuttaa ilmastoon? Testaa osoitteessa ilmastodieetti.fi

Lähteet:

Ilmastomyönteinen ruoka –artikkeli sivulla ilmasto-opas.fi

Springmann M., H. Charles, J. Godfraya, Mike Raynera and Peter Scarborougha: Analysis and valuation of the health and climate change cobenefits of dietary change

Video: Joona Möttö