19 Dec

Suomessa yli satatuhatta lasta elää köyhyydessä – lahjakortti tuo joulumieltä ja auttaa hetkellisesti

Suomen Punaisen Ristin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ylen yhteistyössä toteuttama Hyvä Joulumieli –keräys on helpottanut vähävaraisten perheiden joulunviettoa jo 21 vuoden ajan. Kuva: Benjamin Suomela / SPR

 

Köyhyys ei ole ainoastaan ravinnon ja tavaroiden puutetta. Vähävaraisuus on sosiaalinen ongelma, joka vaikuttaa lasten ja nuorten elämään huomattavasti. Tänä vuonna Hyvä Joulumieli -keräys tuo ruokaa 30 000 vähävaraisen perheen pöytään.

 

16-vuotiaat Jenni ja Minttu ovat koulukavereita. He tapasivat lukiossa ja viettävät vapaa-aikaansa yhdessä aina, kun Mintulla ei ole treenejä. Minttu harrastaa judoa ja jalkapalloa.

Jennikin haluaisi liikkua, mennä vaikka tanssitunneille. Rakas harrastus jäi kuitenkin kesken jo vuosia sitten samoihin aikoihin, kun isä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Perheen taloudellinen tilanne ei enää antanut periksi. Viimeiset vuodet yläkoulussa sujuivat yksinäisesti, sillä kaveripiiri jäi tanssin pariin.

– Mennäänkö hampurilaiselle? Minttu kysyy, kun parivaljakko koulun jälkeen suuntaa kohti keskustaa.

– Ei mulla ole nälkä, mutta voin tulla seuraksi, Jenni ehdottaa.

Pikaruokaravintolassa Jenni tuijottaa vatsa kurnien Mintun ranskalaisia. Mieltä painavat pikkuveljen sairaus ja siitä koituvat hoitokustannukset, jotka nähtyään äiti oli purskahtanut itkuun. Tänä jouluna ei anneta lahjoja, isä oli todennut vakavana.

Jenni toivoo, ettei perheen taloudellinen tilanne pakota häntä pois koulusta. Niin kävi naapurin Eeville, joka syksyllä aloitti parturi-kampaajan ammattiopinnot. Eevi joutui keskeyttämään koulun, koska kampaajan varusteet olisivat tehneet liian ison loven perheen budjettiin.

 

VAIKKA OTE Jennin, Mintun ja Eevin elämästä on keksitty, tarinan juonenkäänteet ovat joillekin totisinta totta. Suomessa 126 000 lasta eli köyhyydessä vuonna 2014, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alarannan mukaan taloudellisesta huono-osaisuudesta kärsivien perheiden tilanteet ovat moninaisia, ja usein ongelmat kasaantuvat.

– Perheissä on työttömyyttä ja sairauksia, joista seuraa lisää kuluja. Näissä perheissä nuorilla ei ole varaa harrastaa, ja se aiheuttaa kokemuksen siitä, ettei nuori pääse mukaan kaveriporukkaan. Vähävaraisuus aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja vaikuttaa ihmissuhteisiin. Koko perhe voi tuntea olevansa yksin, koska ei ole varaa tehdä sitä, mitä muut perheet tekevät, Alaranta summaa.

Kuvitteellisen Jennin huolet koulutuksen hinnasta eivät ole aiheettomia. Ensi vuonna julkaistavan Nuorisobarometrin ennakkotulokset osoittavat, että joka neljäs toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo rahan puutteen vaikuttaneen opintojen keskeytymiseen Lukio-opinnot voivat kustantaa jopa 2600 euroa, ja joissakin ammatillisissa koulutuksissa työvälineet maksavat vieläkin enemmän. Nuoruusajan köyhyys vaikuttaa kauaskantoisesti, sillä ilman koulutusta on vaikeaa saada töitä.

– Osa nuorista varmaan pystyy puhumaan huolistaan perheen ulkopuolelle, mutta usein vähävaraisuuteen liittyy tunne häpeästä. Ylen Aamu-TV:n lapsuusajan köyhyyttä koskevassa jutussa käsiteltiin hyvin sitä, miten nuoret kantavat huolta ja haluavat suojella omia vanhempiaan. Nuoret saattavat hakea muuhun asiaan apua, ja perheen taloudelliset ongelmat paljastuvat siinä sivussa, Alaranta kertaa.

 

SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN joulubudjetti on Tilastokeskuksen mukaan ollut viime vuosina noin 500 euroa. Monelle perheelle perinteinen joulunvietto, ruoka ja lahjat jäävät kuitenkin haaveiksi.

Suomen Punaisen Ristin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ylen yhteistyössä toteuttama Hyvä Joulumieli -keräys on helpottanut vähävaraisten perheiden joulunviettoa jo 21 vuoden ajan. Myös fiktiiviset nuoret Jenni ja Eevi perheineen voisivat olla keräyksen kohderyhmää. 70 euron arvoisella lahjakortilla perheet voivat ostaa ruokaa joulupöytään.

– Tänä vuonna jaamme 30 000 lahjakorttia, mutta silti apu ei tavoita kaikkia. Vuoden tavoitteena on kerätä 2,1 miljoonaa euroa. Olemme hyvässä vauhdissa, ja vielä ehtii mukaankin. Keräys on saanut lunastettua paikkansa suomalaisten jouluun valmistautumisessa, Alaranta kiittelee.

Lahjakortin saavat perheet päätetään jo varhain syksyllä kuntien, sosiaalityön, neuvolan ja diakoniatyön arvioiden perusteella, ja myös vapaaehtoiset osallistuvat keräyksen ja avun perillemenon organisointiin. Kortit toimitetaan perheille marras–joulukuussa.

– Lahjakortteja jaetaan ympäri Suomea aina Lappia ja Ahvenanmaata myöten. Kun raha ruokaan tulee muualta, monet perheet saavat mahdollisuuden ostaa lapsilleen pienet lahjat. Näin joulun alla olen saanut palautetta kiitollisilta perheiltä, jotka ovat saaneet lahjakortin esimerkiksi 20 vuotta sitten, kun oma perhe on ollut epätoivoisessa tilanteessa. Lahjakortin muistaa koko loppuelämän, Alaranta iloitsee.

Hyvä Joulumieli- keräys jatkuu jouluaattoon asti.

 

Teksti: Ulriikka Myöhänen

06 Apr

Eloa raunioissa, teltoissa ja taistelussa ‒ mitä kuvat kertovat Syyriasta

Syyrian yli kuusivuotisen konfliktin aikana maa ja sen asukkaat on  ikuistettu lukuisiin kuviin, jotka kertovat tilanteen vakavuudesta. Tämä pikkulapsi kuvattiin pakolaisleirillä vuonna 2014. Kuva: Ibrahim Malla/IFRC

 

Valokuvat luovat Syyrian konfliktin kauhuja seuraaville ikkunan paikallisten ihmisten todellisuuteen. Kuvia käytetään todisteena vaarasta, vetoomuksena ihmisarvosta ja avunhuutona epätoivoisen tilanteen keskeltä.

 

VALOKUVA LINKITTÄÄ ihmisiä ympäri maailmaa saman asian ääreen. Jo kymmeniä vuosia sitten napalmia alasti pakenevat lapset käännyttivät yhdysvaltalaiset Vietnamin sotaa vastaan. Viime vuonna kuva, jossa pieni poika istuu tyhjin silmin ambulanssin oranssilla penkillä kasvot veressä, nousi yhdeksi Syyrian konfliktin vastaiseksi symboliksi. Kuva levisi ympäri maailmaa. Sen vaikuttavuudesta kertoo hyvin tapaus, jossa CNN:n uutisankkuri puhkesi kyyneliin suorassa lähetyksessä kertoessaan pojan tarinaa.

Valokuva vaikuttaa katsojaan empatian kautta. On tutkittu, että ihmisen aivoissa on ”peilineuroneja”, jotka aiheuttavat empatian kokemuksen. Neuronit auttavat meitä ymmärtämään kanssaihmistemme tuntemuksia. Tutkimusten mukaan samat neuronit aktivoituvat myös silloin, kun ihminen katsoo valokuvaa. Sen vuoksi valokuva luo muuhun kanssakäymiseen verrattavissa olevan tunnereaktion. Kuvasta on tullut jo niin yleinen tapa kommunikoida, että siitä on syntynyt universaali kieli, jota ei tarvitse kääntää.

Näiden ominaisuuksien ansiosta valokuva on tehokas keino viestiä kriisialueen tilanteesta. Syyrian konfliktista julkaistu kuvamateriaali näyttää, millaista tulitaistelun ja pommitusten keskellä on elää.

Kansainvälisen Punaisen Ristin Komitean ja Syyrian Punaisen Puolikuun jäsenet pääsivät viime marraskuussa arvioimaan Aleppon itäosassa sijaitsevan Hananon elinolosuhteita. Kuva: Sevim Turkmani/ICRC

 

TAISTELUT ALEPPOSSA alkoivat vuonna 2012. Väkivaltaisuuksien tuloksena Syyrian suurin kaupunki ja Unescon suojelukohde on muuttunut vain varjoksi entisestä. Ikkunat ovat räjähtäneet sisään, eikä yksikään julkisivu ole enää ehjä.

Sortuneet rakennukset ovat tehokasta kuvastoa kahdesta syystä. Ensinnäkin, kuvat ovat todisteita iskuista, jotka ovat kohdanneet kaupunkia. Toiseksi, kuvat rakennuksista eivät itsessään sisällä väkivaltaa. Katsojan on helpompi lähestyä ja tutkailla niitä kuin esimerkiksi ihmisuhreja sisältäviä kuvia. Jokainen voi kuitenkin kuvitella, millaisia vammoja rakennuksen murskaava pommi aiheuttaa ihmiselle.

Isä ja poika keittivät vettä itse tehdyllä liedellä Aleppossa marraskuussa 2015. Ruokaa ja lämpöä oli pommitusten keskellä vaikea saada. Kuva: Pawel Krzysiek/ICRC

 

KUVIA ALEPPON tuhoutuneesta kaupungista voidaan lukea vertauksena kaupungin ihmisten hädästä. Kuvat vettä keittävästä miehestä ja lapsesta, tuhoutuneesta seinästä ja saranoillaan roikkuvista ovenkarmeista kertovat koko Aleppon tarinan. Kaupunkia ja sen asukkaita on pommitettu kerta toisensa jälkeen, eivätkä he pysty itse korjaamaan tilannetta. Monet eivät voi tehdä muuta kuin yrittää elää tilanteen keskellä.

Kuvat, joissa ihmiset tekevät arkisia asioita, kuten ovat ostoksilla tai peseytyvät, ovat voimakkaita samaistuttavuuden vuoksi. Katsoja voi nähdä itsensä tekemässä juuri samoja asioita kuin kuvan henkilö. Syyriasta julkaistavissa kuvissa halutaan tuoda esiin maailma, jossa kaaos on asettunut osaksi ihmisten arkea.

Samaistumisen lisäksi katsojan halutaan tuntevan kuvissa myös toiseutta. Repaleiset vaatteet, tuhoutuneet talot ja roskia täynnä oleva maa kertovat länsimaalaiselle katsojalle, että kuvassa oleva henkilö elää hyvin erilaisessa todellisuudessa kuin hän itse. Kun katsoja samaistuu kuvassa olevaan ihmiseen, mutta tuntee toiseutta tämän erilaisen elämäntilanteen vuoksi, syntyy halu auttaa.

Tytöt väestönsuojaksi muutetussa koulussa Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa helmikuussa 2016. Kuva: Ibrahim Malla/IFRC

 

SYYRIAN KONFLIKTIN uhreiksi on joutunut kymmeniätuhansia alaikäisiä. Lasten ja nuorten näyttäminen Syyriasta tulevassa kuvastossa on vetoomus maailmalle. Valokuva Kreikan rannalle huuhtoutuneesta punapaitaisesta pikkupojasta on osuva esimerkki siitä, miten yksi lapsi voi edustaa kaikkia maailman lapsia kuvassa oleva poika voisi yhtä hyvin olla Suomessa kuvaa katsovan ihmisen oma.

Lapsiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus herättää yhden suurimmista tunnereaktioista. Sen vuoksi lasten kuvia käytetään oikeastaan kaikissa humanitaariseen apuun liittyvissä kampanjoissa. Naisten ja lasten nostaminen hätää kärsivien keskiöön on tyypillistä. Suomalaisten reaktioista julkisessa keskustelussa on ollut hyvin luettavissa se, miten turvapaikkaa hakevaan nuoreen mieheen suhtaudutaan varauksellisemmin verrattuna naiseen tai lapseen. Avuntarve ei kuitenkaan katso ikää tai sukupuolta.

Syyrian konfliktia pakeneville jaettiin peittoja ja hygieniapakkauksia Pohjois-Libanonissa vuonna 2014. Tuolloin edessä olivat kylmyys ja talvimyrskyt. Kuva: Ibrahim Malla/IFRC

 

SYYRIAN KONFLIKTISTA julkaistavaan kuvastoon kuuluvat oleellisesti myös kuvat pakolaisista. Noin 11 miljoonaa syyrialaista on joutunut jättämään kotinsa. Suurin osa pakolaisista on paennut maan muihin osiin sekä naapurimaihin. Euroopasta turvapaikkaa on hakenut noin miljoona syyrialaista.

Pakolaisleirikuvissa korostuu tilanteen epämukavuus. Tilaa on vähän, ruuanlaitto vaikeaa ja jätehuolto alkeellinen. Ihmiset kuvataan välitilassa telttamaisissa asumuksissa. Katsoja kuitenkin tietää, että kuvan ihminen on voinut elää näissä oloissa jo vuosikausia.

Länsimaalaisille esitettävissä kuvissa keskitytään näyttämään, miten sotatoimet vaikuttavat siviilien elämään. Esimerkiksi sotilaita tai muuta aseellista toimintaa ei kuvissa juuri näytetä. Syyrian kansasta tehdään kuvissa samanlainen sivustaseuraaja kuin mitä länsimaalaisetkin ovat paikalliset vain joutuvat kärsimään myös maassaan vallitsevan konfliktin seuraukset.

 

Teksti: Saara Tuominen