18 Oct

Kuoleman näkeminen voi järkyttää jopa vahvaa ammattilaista, mutta kokemus auttaa käsittelemään sen kohtaamista

Sairaalan syöpäosastolla sairaanhoitajana työskentelevä Linda Kulmala, 25, on joutunut sopeutumaan siihen, että kuoleman näkeminen on osa elämää. Kuva: Ida Kannisto.

 

Kuolema on luonnollinen osa elämää. Sen kohtaaminen voi kuitenkin olla traumaattista ja pahimmillaan viedä kyvyn työskennellä tai opiskella. Vaikka kuolema on etääntynyt arjestamme, joidenkin ihmisten elämässä se on vahvasti läsnä. Näin on esimerkiksi hoitajan työssä.

 

KUOLEMA PELOTTAA, sitä on vaikea ymmärtää ja ruumiita näkee vain kauhuelokuvissa. Etenkin nuori ihminen voi kokea elämän päättymisen tällaisena. Äskettäin 25 vuotta täyttänyt Linda Kulmala sen sijaan pohtii, suhtautuuko hän kuolemaan jotenkin liian kevyesti: se ei pelota, vaan tuntuu olevan osa normaalia elämän kiertokulkua.

Kulmala valmistui vajaat pari vuotta sitten sairaanhoitajaksi. Hän työskentelee syöpäosastolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Siellä kuolema on joskus jopa helpotus.

– Jos syöpä on edennyt niin pitkälle, että kuolema on lähellä, se voi olla jopa toivottua. Ihminen ei voi hyvin silloin, kun syöpä on levinnyt kehossa useaan paikkaan, Kulmala kertoo.

 

KUOLEMA ON KULMALAN MUKAAN syöpäosastolla arkipäivää. Vaikka elämän päättyminen tuntuu nyt luonnolliselta, kesti pitkään ennen kuin Kulmala kohtasi työelämässä ensimmäisen kuoleman. Harjoitteluissa hän hoiti paljon saattohoitopotilaita, mutta kuolema ei koskaan sattunut oman vuoron aikana. Lopulta se osui kohdalle keikkatyössä vanhustenhoidon puolella.

– Olin hoitanut tätä ihmistä edellisenä iltana. Hän oli saattohoidossa ja tiedettiin, että kuolema on tulossa pian. Asia oli mielessä koko vuoron ajan, ja yön aikana hän kuoli. Koska kyseessä oli vanhusten palvelutalo, vainaja oli siellä vielä aamulla.

Kulmala ei saapunut paikalle ensimmäisenä. Siksi kuolleen kohtaaminen tuntui turvalliselta: hän osasi odottaa, mitä on vastassa, ja mukana oli kokenut työkaveri.

 

VAHVASTA ASENTEESTA ei käy kiittäminen ainoastaan ammattitaitoa ja kasvattavia työkokemuksia. Kulmala uskoo, että oman henkisen kantin taustalla vaikuttaa myös oma kokemus syövästä.

– Sairastin syövän 11-vuotiaana. Silloin pälkähti idea siitä, että haluan sairaanhoitajaksi.

Nyt hän työskentelee aikuisten syöpäpotilaiden hoitajana. Kulmala ei pelkää puhua sairaudesta. Sen sijaan häntä hämmästyttää, että syöpä on yhä tabu, josta ei välttämättä uskalleta puhua tai kysyä.

– Uskon, että se teki paljon vahvemmaksi. Enää en hätkähdä ihan pienimmästä asiasta. Olen aina ollut peruspositiivinen ihminen ja olin sellainen jo ennen sairautta, mutta ehkä se on vielä jotenkin tuplaantunut sen jälkeen. Elämästä osaa nauttia ihan eri tavalla, eikä kaikista turhista pikkuasioista jaksa valittaa, Kulmala kertoo.

– Omalla kohdallani ei ollut suurta vaaraa kuolemasta tai ainakaan minulle ei niin kerrottu, hän jatkaa.

Syöpäosastolla tärkeää on Kulmalan mukaan niin potilaiden kuin omaistenkin huomioiminen ja heistä huolehtiminen, keskustelu ja kuulevana korvana toimiminen. Kuolema herättää aina tunteita, ja itkeminenkin on sallittua. Kulmala huomauttaa, että kovin toivottu ei kuitenkaan ole tilanne, jossa potilaan omaiset lohduttavat hoitajaa.

 

KULMALAN AJATUKSET saavat vahvistusta Ylöjärvellä sijaitsevan palvelutalon Keihäsniemen kodin vastaavalta hoitajalta Sanna Haapaselta, joka sanoo, että kuoleman kohtaaminen tuntuu, vaikka olisi työssään kuinka vahva ammattilainen.

Haapanen kertoo, että työpaikalla keskustellaan läpi jokainen kuolemantapaus. Uusilta opiskelijoilta hän usein tiedustelee, ovatko he kohdanneet kuolemaa, onko siitä keskusteltu opinnoissa ja millaisia ajatuksia opiskelijalla on kuolevan hoidosta.

Hoitajan ammatti-identiteettiin kuuluu ajatus siitä, että elämää ylläpidetään ja ihmistä kohdellaan ihmisenä loppuun saakka. Haapanen pyrkii valmistamaan opiskelijoita siihen, että vanhustyössä kuolema voi olla oven takana. Se voi olla vastassa esimerkiksi aamulla työpaikalle mentäessä.

– Jos opiskelija on kauhean nuori, hänellä ei välttämättä ole valmiuksia kohdata tai käsitellä kuolemaa, Haapanen pohtii.

– Toisaalta olen huomannut, että nuoremmat suhtautuvat usein kuolemaan teknisesti ja pystyvät kohtaamaan sen helpommin ilman tunnetaakkaa.

 

MYÖHEMMÄLLÄ IÄLLÄ ELÄMÄNKOKEMUS voi muuttaa suhtautumista. Jos esimerkiksi kuolleen ikä on lähellä omien vanhempien ikää, kuolema voi tulla tunnetasolla liian lähelle. Haapanen kertoo törmänneensä uransa aikana siihen, että jo valmistunut ja ammattitaitoinen hoitaja onkin kuolemantapauksen kohdatessaan heikoilla.

Taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi liian nuorena koetut tapahtumat: kuolema on voinut yllättää liian rajusti väkivaltatilanteessa tai nuori on voinut joutua hoitamaan omia vanhempiaan. Kokemuksista voi seurata epävarmuutta ja pelkoa siitä, että hoidettava kuolee.

– Tällöin hoitaja voi tuntea syyllisyyttä ja miettiä, aiheuttiko hän kuoleman. Syyllisyys voi olla dramaattista. Siihen voi loppua ura tai opinnot. Jos tapahtunutta ei pysty käsittelemään, se voi seurata mukana todella pitkään.

 

KUN OPISKELIJA KEHITTYY vuosien aikana ammattinsa osaavaksi hoitoalan ammattilaiseksi, myös tiedot, taidot ja tunnetaidot kehittyvät, ja hän kykenee näkemään kuoleman kokonaisuutena ja elämään kuuluvana. Tällöin kuolemaa osaa lähestyä vahvana ammattilaisena ja toisaalta säilyttää omat tunnepuolen kokemukset ominaan. Jos kuolema on luonnollinen, elintoiminnot hiipuvat hiljalleen. Elimistö voi tehdä kuolemaa usean päivän ajan, kunnes elintoiminnot lopulta lakkaavat. Sitä hetkeä ei voi ennustaa.

Haapanen kertoo, ettei opiskelijoiden ole pakko osallistua esimerkiksi saattohoitoon. Kenenkään onnistuminen työssään määräydy sen mukaan, uskaltaako hän koskettaa kuollutta.

Teksti ja kuva: Ida Kannisto

11 Oct

Satokausiruokaa kannattaa suosia ympäri vuoden

Kotimaiset juurekset, kaalit, marjat ja hedelmät ovat syksyllä herkullisimmillaan. Kuva: Maria Hietajärvi

 

Satokausiruoan suosimisessa on vain hyviä puolia. Ostamalla kaupasta sesongin kasviksia monipuolistat ruokavaliotasi, pienennät ruokalaskuasi ja teet hyvää ympäristölle. Kokosimme juttuun myös ajankohtaisia sadonkorjuureseptejä kotikeittiöön.

 

OLETKO MIETTINYT, MIKSI kaupassa tarjolla olevien kasvisten hinnat ja tarjonta muuttuvat vuoden aikana? Tai miksi kurkku ja tomaatti eivät maistu talvella juuri miltään? Syy löytyy kasvisten luontaisesta satokaudesta. Raaka-aineet ovat parhaimmillaan satokausiensa aikana, ja sama vihannes maistuu eri vuodenaikoina erilaiselta. Maukkauden lisäksi satokausikasvisten suosimisessa on paljon muitakin hyviä puolia.

Kaikki tietävät, että kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Luonnonvarakeskuksen teettämän Ravintotase-tutkimuksen  mukaan yli 90 prosenttia suomalaisten syömistä vihanneksista koostuu kuitenkin alle kymmenestä lajikkeesta. Syömme salaattia, tomaattia ja kurkkua rutinoituneesti ympäri vuoden. Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ruokalautaselle on ostaa satokausikasviksia. Aloita kokeilemalla kahta uutta sesongissa olevaa kasvista tai hedelmää kuukaudessa, ja maistat lähes 50 uutta lajiketta vuodessa.

 

USEIN PUHUTAAN, että terveellinen ruoka on kallista. Varmasti, jos ostaa Espanjasta lennätettyjä mansikoita keskellä talvea. Satokautensa aikana kasvikset ja hedelmät ovat edullista ruokaa runsaan tarjonnan sekä halvempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta. Satokausiensa aikana kasvikset ovat tuoreimmillaan ja ravintorikkaimmillaan. Ne ovat maukkaita, mehukkaita ja värikkäitä. Raakana poimittu, maapallon toiselta puolelta kuljetettu kasvis tai hedelmä ei myöskään sisällä yhtä paljon ravinteita kuin lähellä kasvanut ja tuoreena ruokapöytään poimittu kasvis.

Satokausikasvisten suosiminen on myös ekologinen valinta. Luonnollisen satokautensa aikana kasvatettuihin kasviksiin tarvitsee käyttää vähemmän lannoitteita sekä ulkopuolista energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Suosimalla lähellä kasvatettuja tuoreita kasviksia myös kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästöt pienenevät.

 

MISTÄ SITTEN TIETÄÄ, mitä kasviksia ja hedelmiä kannattaa ostaa kaupasta? Eri yritykset ovat keränneet satokausitietoja yhteen. Tunnetuin vaihtoehto on Satokausikalenteri, jonka kuukausittaiset sesonkitiedot löytyvät täältä. Muita vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Yhteishyvän (pdf-tiedosto) sekä Tuoreverkon sivuilta. Satokalenterien avulla on helppo seurata kasvisten satokausia ja löytää sesonkikasvikset kauppojen tarjonnasta.

 

SYKSY ON SADONKORJUUN aikaa. Suomessa sadonkorjuun merkitys on aina ollut suuri. Perinteiden mukaan sadonkorjuun päättymistä on juhlittu viettämällä kekriä, jolloin ihmiset kerääntyivät runsaiden ruokapöytien ympärille nauttimaan sadon antimista ja juomista. Sadonkorjuu on edelleenkin ruoanlaittajalle vilkas sesonki. Tuoreista raaka-aineista voi valmistaa monenlaisia herkkuruokia. Syksyisen sadonkorjuun parasta antia ovat erityisesti juurekset, sienet, kaalit, marjat ja kotimaiset omenat. Kun raaka-ainetarjontaa on yllin kyllin, tulee melkein valinnanvaikeus siitä, mitä reseptejä kokeilisikaan.

Juurekset ovat syksyn ja talven ruokaa parhaimmillaan: edullista, värikästä ja maukasta. Niistä voi tehdä esimerkiksi keittoa, pihvejä, pataa tai laatikkoa. Tai entäpä jos kokeilisi metsäistä juurespaistosta tai sadonkorjuupastaa? Porkkanoista voi valmista samettista keittoa tai porkkana-cashewpihvejä. Punajuuri taas on klassikkopari erilaisille juustoille: kokeile vaikka punajuuri-fetapaistosta, vuohenjuustosalaattia tai punajuuri-aurajuustovuokaa. Juurekset sopivat mainiosti myös leivontaan. Kokeile tehdä punajuuri-suklaakakkua tai leivo rakastettua porkkanakakkua.

Sienet ovat syksyisen metsän aarteita. Kantarellit, suppilovahverot, mustatorvisienet, tatit ja rouskut ovat hyviä ruoanlaittosieniä. Kannoitpa sienet kotiin metsästä tai kaupasta, herkullisia reseptejä riittää. Sienet sopivat piirakkaan, keittoon, salaattiin, pastaan ja kastikkeeseen.

Tai miltä kuulostaisi täyteläinen tattirisotto, koukuttava kantarellipizza tai lohi-sienipannu?

Kaalit ovat edullisia ja monipuolisia raaka-aineita. Lajikkeissa riittää valinnanvaraa perinteisestä valkokaalista pikkuruiseen ruusukaaliin. Suikaloi kaalia salaattiin, pyöräytä se kääryleiksi tai tee pataa. Kaalilaatikko joko jauhelihalla tai vegaanisena on kotiruokaa parhaimmillaan. Majoneesipohjainen parsakaalisalaatti on todellinen klassikko. Kokeile sitä joko alkuperäisenä pekoniversiona tai vegaanisoituna. Ruusukaalista taas valmistuu ihana piirakka ja lehtikaalista pastaa.

Metsiemme marjat ovat arvokasta ravintoa, koska ne sisältävät paljon vitamiineja ja tärkeitä hivenaineita. Marjat maistuvat kakuissa, leivonnaisissa sekä monissa muissa herkuissa. Yksi suomalaisten suosikkimarjoista on mustikka, josta on moneksi. Mustikoista voi valmistaa jälkiruokamoussea, terveellistä raakakakkua tai klassista mustikkamurupiirakkaa. Toinen marjametsän suosikki on kirpeä puolukka. Tee puolukoista vispipuuroa tai vaikkapa pellillinen piirakkaa. Ethän myöskään unohda pakastaa marjoja talven varalle sellaisenaan?

Kotimainen omena on yksi suosituimmista satokauden herkuista. Monikäyttöinen omena sopii niin leivontaan, hilloksi kuin suolaisiin resepteihin. Kanelilla maustettu omenahillo tai kompotti maistuu ihanalta puuron tai jugurtin kanssa. Perinteisen omenapiirakan ja kaura-omenapaistoksen lisäksi omena on oiva lisä lihapulliin ja salaatteihin.

 

Lähteenä käytettyä myös Luonnonvarakeskuksen Kasvistasetutkimusta vuodelta 2008

Teksti: Maria Hietajärvi

04 Oct

Kolumni: Syksyt puskevat meitä elämässä eteenpäin – joskus aikalisä tulee tarpeeseen

Syksyisin luonto hiljenee, mutta ihmiselämissä alkaa uusia asioita. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

Päiväkodista esikouluun. Eskarista ykköselle. Alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta jatko-opintoihin.

 

SIINÄ MISSÄ KEVÄT jättää taakseen pitkän talven ja tarkoittaa monelle koulua käyvälle vapautta, puiden kellastuvat lehdet sitovat meidät tulevaan: nykäisemättömiin koulukirjoihin ja aiemmin kokeilemattomiin harrastuksiin.

Meidät opetetaan pienestä pitäen ajattelemaan, että syksy on uusien alkujen aikaa. Järvien viilentyessä ihminen ottaa kasvussaan harppauksia.

 

SEN HOKSAA, kun pieni eskarilainen reipastuu koululaiseksi ja aakkoset alkavat hahmottua sanoiksi.

Sen kuulee ja tuntee, kun kesällä keppihevosta ulkoiluttaneesta 12-vuotiaasta tulee nuoruudessa kipuileva yläkoululainen.

Toden teolla aikuisuus alkaa, kun ihminen ensimmäistä kertaa asettelee muutamaa kahvikuppiaan ensimmäisen oman vuokrayksiönsä kuivauskaappiin. Kurkkua saattaa vähän kuristaa, kun jälleen on alkamassa uusi koulu. Kumpparit kasvavat, eikä jalka meinaa pysyä perässä.

 

KOULUN KÄYMINEN JA OPISKELU rakentavat minäkuvaamme pitkän aikaa. Koulun avulla löydämme kenties ne asiat, joissa olemme hyviä, tai vähintään ne, joista emme pidä.

Opiskelun myötä meillä on suunta ja päämäärä. Saamme kavereita. Puemme päällemme haalarit ja kerromme ylpeästi edustavamme tiettyä opiskelijaryhmää. Elämä etenee. Myös muut ihmiset ovat tyytyväisiä, kun opiskelemme.

Kun syksylle ei olekaan suunnitelmia, tulee hätä. Kaikki kysyvät, mitä seuraavaksi.

Osa ei saanut hakemaansa koulupaikkaa. Osa uupui koulunkäyntiin jo edellisessä urakassaan. Osa valmistui jo ja etsiskelee paikkaansa työelämässä.

 

SEURAAVA TIETO SAATTAA tulla yllätyksenä: koulutus on supertärkeä juttu, mutta elämäntaitoja oppii koulun ulkopuolellakin!

Vuoden 2017 nuorisobarometrissä 93 prosenttia nuorista kertoi oppineensa sosiaalisia taitoja paljon tai erittäin paljon aivan jossain muualla kuin kouluympäristössä. Lisäksi 75 prosenttia vastanneista kertoi oppineensa suvaitsevaisuutta, ongelmanratkaisukykyä, päätöksentekokykyä ja kriittistä ajattelua nimenomaan opinahjon ulkopuolella.

Minulle välivuosi lukion ja korkeakouluopintojen välissä tuli tarpeeseen, sillä ylioppilaskirjoitusurakan jälkeen olo oli väsynyt. Pääsykoekirja tuntui heprealta, eivätkä ovet auenneet haluamaani paikkaan.

Teki hyvää tehdä töitä ja matkustaa maailmalle. Välivuosi ei ollut perinteistä koulunkäyntiä, mutta se opetti elämästä, omasta itsestä ja muista ihmisistä ja pisti ajatuksia järjestykseen. Keväämmällä alkoi kirkastua myös jatko-opintojen suunta. Tarvittiin vain niin sanottu time out, aikalisä.

 

SE EI TARKOITA HÄVIÖTÄ, jos ei ensimmäisellä yrittämällä pääse eteenpäin elämässään tai tiedä suuntaansa. Se tarkoittaa mahdollisuutta ottaa aikaa itselleen, levätä ja pohtia päätöksiä, jotka auttavat elämässä eteenpäin.

Pitää vain luottaa, että syksyt puskevat meitä eteenpäin jatkossakin.

Teksti ja kuva: Ulriikka Myöhänen

27 Sep

Kuinka pärjätä opiskelijabudjetilla? Tässä ovat Henry Goes Liven parhaat penninvenytysvinkit opiskelijoille

Useista pienistä säästötoimenpiteistä syntyy vuolas virta. Kuva: Pixabay.com

 

Syyslukukausi on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Pelkkää opintotukea voi olla vaikea saada riittämään kaikkiin menoihin, ja rahahuolet kuormittavat monen opiskelijan mieltä. Keräsimme käytännöllisimmät säästövinkit, joilla opiskelija-arjessa pärjääminen helpottuu.

 

JOKAISELLE ON MUODOSTUNUT omia automaattisia rahankäyttötapoja, joita ei tule ajateltua päivittäisessä toiminnassa. Esimerkiksi muutaman euron takeaway-kahvit maksavat yllättävän paljon kuukaudessa. Siksi opiskelijan kannattaa laatia kuukausibudjetti. Laske ensimmäisenä kokonaistulosi, kuten tuet ja mahdolliset palkkatulot. Sen jälkeen pidä kirjaa kaikista menoistasi esimerkiksi kuukauden ajan. Vertaa keskimääräisiä menojasi tuloihisi, niin saat tietoosi kuinka paljon voit käyttää pakollisten menojen jälkeen muihin asioihin. Budjetoimalla rahasi ohjaat kulutustasi ja tiedät tarkemmin, mihin rahasi kuluvat.

Opiskelijabudjettiin saa lisää liikkumavaraa ansaitsemalla lisätuloja. Voit kasvattaa tulojasi tekemällä töitä opiskelujen loma-aikoina tai osa-aikaisesti opintojen ohella. Sen lisäksi, että lisätienestit helpottavat pärjäämistä, keräät tärkeää työkokemusta tulevaisuutta varten.

Opiskelijabudjetilla elämisessä tärkeintä on suunnitelmallisuus. Rahat loppuvat varmasti kesken, mikäli ostaa jokaisen kiinnostavan asian. Heti opiskelun alusta lähtien kannattaakin ottaa säästölinja kuluttamiseen.

 

ASUMISKULUT VIEVÄT OPISKELIJABUDJETISTA suurimman siivun. Opiskelujen alkaessa kannattaa olla yhteydessä kaupungin opiskelija-asuntosäätiöihin, sillä opiskelija-asuntojen vuokra on huomattavasti edullisempi kuin vapaiden markkinoiden vastaavien asuntojen. Yksinasuminen on yleensä kalliimpaa kuin kimppakämpän tai soluasunnon jakaminen, joten yhteisasumista kannattaa ainakin kokeilla. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea, jonka suuruus riippuu vuokran suuruudesta. Kelan sivuilta löytyvän asumistukilaskurin avulla voit vertailla tuen määriä eri asumismuodoissa.

Omilleen muuttavan opiskelijan iso menoerä on yleensä huonekalut ja astiat. Ikean sijaan huonekaluja kannattaa aluksi etsiä ilmaiseksi. Esimerkiksi vanhemmillasi tai sukulaisillasi on varmasti ylimääräisiä astioita kaapeissaan ja huonekaluja pyörimässä nurkissaan. Myös kierrätyskeskukset ja Facebookin kierrätysryhmät ovat mainioita paikkoja löytää käytettyjä huonekaluja ja sisustustavaraa edullisesti.

Kilpailuta kaikki asumiseen liittyvät sopimukset säännöllisesti. Käy läpi vakuutus-, netti- ja sähkösopimuksesi. Soita muutamalle alan toimijalle ja kysy, tarjoavatko he halvemman sopimuksen kuin nykyisesi. Säästät todennäköisesti pitkän pennin, kun jaksat nähdä vähän vaivaa. Myös puhelinliittymä kannattaa kilpailuttaa silloin tällöin. Lähes jokaisella operaattorilla on tarjolla liittymiä rajattomilla puheluilla, viesteillä ja mobiilidatalla, jolloin puhelinlasku ei ainakaan pääse yllättämään ikävällä tavalla. Lisäksi tarkista, millainen palvelupaketti sinulla on pankissasi. Monet pankit tarjoavat opiskelijoille kattavat edut ja ilmaiset tilipalvelut valmistumiseen asti.

 

RUOKA ON JOKAISEN PÄIVITTÄINEN kulu. Ruokamenoissa on onneksi monta tapaa säästää. Suunnittele ostoslista ennen kauppaan menoa ja osta vain sen verran ruokaa kuin tarvitset. Mahdollisuus heräteostoksiin pienenee, kun teet ruokaostokset kerralla useammaksi päiväksi tai vaikka viikoksi. Kaupassa kannattaa olla tarkkana ja vertailla tuotteiden kilo- ja kappalehintoja. Suosi ruokaostoksissa kauppojen omia merkkejä, jotka ovat edullisempia kuin tunnetut brändit. Myös ruokakauppojen hintatasoissa on suuria eroja. Lähikaupassa hinnat ovat yleensä huomattavasti korkeammat kuin isoissa marketeissa.

Kaupasta kannattaa ostaa alennettuun hintaan sellaisia tuotteita, joiden viimeinen myynti- tai käyttöpäivämäärä lähenee. Monet tuotteet säilyvät syömäkelpoisina huomattavasti pidempään kuin päivämäärä kertoo. Voit myös pakastaa niitä myöhempää käyttöä varten. Suosi ruokaostoksilla isoja pakkauksia kalliiden yksittäistuotteiden sijaan. Esimerkiksi lihaa ja leipää myydään yksinasuvan näkökulmasta isoissa pakkauksissa, jolloin ne kannattaa jakaa annoksiksi ja pakastaa. Kodin kulutustavaroita, kuten vessapaperia, shampoita ja pesuaineita, on myös järkevää ostaa tarjouksista kerralla enemmän.

Suomeen on hiljattain avattu hävikkiruokakauppoja, joissa myydään 20-90 prosentin alennuksella ruokaa, joka päätyisi muuten roskiin esimerkiksi pakkausuudistuksen tai lähenevän parasta ennen -päiväyksen vuoksi. Suomen ensimmäinen pelkästään hävikkiruokaa myyvä ruokakauppa WeFood toimii Helsingissä Kalasatamassa. Matsmart ja Fiksuruoka ovat puolestaan netissä toimivia hävikkikauppoja, ja ne toimittavat tilaukset koko Suomen alueelle. Hävikkikaupoista kannattaa ostaa erityisesti kuivatuotteita ja säilykkeitä, jotka säilyvät pitkään hyvänä.

Herkullisen ruoan ei tarvitse olla kallista. Itsetehty ruoka on huomattavasti terveellisempää ja halvempaa kuin valmisruoka. Raaka-ainevalinnoilla on suurin merkitys lopputulokseen. Valmista helppoja ja yksinkertaisia kotiruokia tuoreista aineksista. Ruoanlaitossa kannattaa suosia sesongin raaka-aineita, jotka ovat juuri silloin parhaimmillaan ja edullisimmillaan. Satokausikalenterin blogista löytyy tietoa sesongin raaka-aineista ja ajankohtaisia reseptejä. Syksyllä kauden juureksista valmistetut keitot ja pataruoat ovat edullista ruokaa, ja niistä riittää useammaksi kerraksi syötävää. Tee ruokaa aina suurempi määrä kerralla ja pakasta valmiita annoksia pitkiä päiviä varten. Näin ei myöskään tule heitettyä ruokaa roskiin. Ruuantähteet kannattaa aina hyödyntää. Jääkaapin jämät voi helposti kätkeä pyttipannuun, munakkaisiin, piirakoihin ja sosekeittoihin.

 

OPISKELIJABUDJETILLA ELÄESSÄ JOUTUU suunnittelemaan hankintansa. Mielitekoja ja heräteostoksia kannattaa välttää viimeiseen asti. Ostoksille lähtiessäsi päätä aina, mitä olet menossa ostamaan, ja pysy päätöksessäsi.

Vaateostoksilla käydessäsi hyödynnä alennusmyynnit, mutta osta niistäkin vain tarpeeseen. Kierrä kirpputoreja ja 2nd hand -liikkeitä, joista voit löytää vaatteita ja tavaroita puoli-ilmaiseksi. Osta kirpputoreiltakin vain vaatteita, joista todella pidät. Myymällä eteenpäin kaikki ylimääräiset vaatteet, joita et enää tarvitse, saat tavarat kiertoon ja ansaitset rahaa. Kaveripiirissä voi myös vaihtaa vaatteita ja asusteita ja saada näin uutta päällepantavaa. Harvoin tarvittavia juhlavaatteita kannattaa vuokrata tai lainata ostamisen sijaan.

Ostoksilla ei pidä sokaistua halvasta hinnasta. Erityisesti vaatteissa kannattaa panostaa laatuun. Hieman kalliimpi tuote on yleensä tehty paremmasta materiaalista ja kestää käytössä pidempään. Ylen juttuun on kerätty seitsemän vinkkiä, joiden avulla tunnistat laadukkaan vaatteen kaupassa. Pesemällä ja hoitamalla vaatteitasi oikein saat niille lisää käyttöaikaa. Myös kenkiä kannattaa huoltaa säännöllisesti.

 

HAUSKANPITO JA HARRASTUKSET kuuluvat erottamattomasti opiskelijaelämään. Pihistelystä tulee kuitenkin helposti mieleen kaikkea ankeaa. Se ei kuitenkaan tarkoita kaikesta kivasta luopumista! Penninvenyttäjä valitsee halvemmat huvit. Järjestäkää kavereiden kanssa kotiravintolailtoja, joissa laitatte ruokaa yhdessä ja jaatte kustannukset. Jos haluatte nauttia lasin viiniä, ostakaa pullo jaettavaksi baarireissun sijaan. Pitäkää leffailtoja kotona, se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin koko kaveriporukan elokuvateatterissa käynti.

Harrastuksissakin on paljon valinnanvaraa. Valtaosalla oppilaitoksista on tarjolla monenlaisia järjestettyjä harrastusmahdollisuuksia edulliseen hintaan. Pihistelijä ei osta salijäsenyyttä kaupungin kalleimmalle kuntosalille, vaan tekee kotijumppia, ulkoilee ja hyödyntää opiskelijaliikunnan mahdollisuudet. Myös uimahalliin pääsee yleensä edulliseen opiskelijahintaan. Pitkät koulupäivät ja työt verottavat aikaa urheilulta, joten koulumatkat ovat mainiota hyötyliikuntaa kävellen tai pyöräillen.

Opiskelijana joudut suunnittelemaan tarkasti menosi. Ei kannata kuitenkaan ajatella, ettet siksi pystyisi nauttimaan elämästä. Joudut ehkä päättämään, mikä on tärkeää ja mistä voi luopua. Säästämisen jälkeen jokin odotettu hankinta tuntuu kuitenkin entistä paremmalta. Ja sitä paitsi, opiskelut kestävät vain rajallisen ajan – yritä ottaa niistä kaikki irti!

Teksti: Maria Hietajärvi