26 Apr

Ystävyyssuhteen päättymistä on lupa surra

Ystävyys ei aina kestä. Kuva: Pixabay

 

Ero ystävästä tekee kipeää, mutta on joskus ainoa oikea ratkaisu. Jatkuvan huonon ilmapiirin taustalla voi olla esimerkiksi kateutta, joka kalvaa etenkin sitä tuntevaa. Psykoterapeutti Piritta Pitkäsen mukaan huonoon ystävyyssuhteeseen ei kannata jäädä roikkumaan.

 

PARHAIMMILLAAN YSTÄVÄ voi olla hengenpelastaja. Tällaisen määritelmän ystävyydelle antaa Väestöliitto. Hyvä ystävyys on kallisarvoinen asia, jota kannattaa vaalia. Joskus suhde voi kuitenkin muuttua – joko hiljaa hiipumalla tai dramaattisesti repeytymällä.

Ystävyyden päättyminen voi tehdä kipeää, mutta on kuitenkin tilanteita, joissa kaveruuden katkaiseminen on oikea ratkaisu.

Syyt nuorten välisen ystävyyden päättymiselle ovat usein hieman erilaisia kuin aikuisiässä. Psykoterapeutti Piritta Pitkäsen mukaan aikuisena elämäntilanteen ajavat joskus luontaisesti erilleen, kun ura ja perheen perustaminen tulevat elämässä keskeisiksi. Nuorilla taas ystävyyssuhteiden päättymisen taustalla on usein luottamuspulaa, jatkuvaa negatiivisuutta sekä toisen arvostelemista ja lannistamista.

– Jos ystävä ei osaa iloita sinun puolestasi tai ystävyys on yksipuolista ja sen teema pyörii toisen tarpeiden ympärillä, kehottaisin nostamaan asioita keskusteluun mahdollisuuksien mukaan, sanoo Pitkänen.

Parisuhteessa ikävistä tunteista puhuminen on tavallisempaa, ja Pitkäsen mukaan kumppanit saattavat pitää toisensa ajantasalla yhdessäoloon liittyvista odotuksistaan ja toiveistaan. Ystävyyssuhteissa samanlaisia kehityskeskusteluja kuitenkin käydään harvemmin.

Sen lisäksi, että ystävyyteen kuuluu kyky surra ja iloita yhdessä, keskeisiä piirteitä toimivalle ihmissuhteelle ovat tasa-arvoisuus ja vastavuoroisuus. Pitkänen lisää listaan sen, että hyvä ystävyys on luontevaa. Esimerkiksi velvollisuudentunne ystävyydestä voi aiheuttaa jännitteitä.

– Jos ystävän kohtaaminen on jatkuvasti jännitteistä, se ei tuota sitä iloa, mitä luonteva ja hyvä ystävyys tuottaa. Silloin on syytä miettiä, mistä jännite tulee.

 

YSTÄVYYTTÄ VOIVAT rikkoa monet asiat, mutta eräs kivuliaasti kalvava vaiva on kateus. Tavanomainen ihailu kuuluu hyvään ystävyyteen. Lisäksi Pitkänen huomauttaa, että kateus on inhimillinen tunne, joka voi nostaa päätään ystävyyssuhteissa.

– Silloin, kun tunne on jollain tavalla hallinnassa, se on niin sanotusti normaalia. Pientä kateutta liittyy erilaisiin ihmissuhteisiin. Tunne on kuitenkin hyvä tunnistaa silloin kun se herää. Jos kateus saa liikaa valtaa, se alkaa muodostaa negatiivista ilmapiiriä ystävyyssuhteen ympärille.

Kateus voi aiheuttaa erilaisia ilmiöitä ja se näkyy usein puhumattomuutena tai ikävinä kommentteina. Joskus kateuden kohdetta aletaan vältellä tai hänelle ollaan kiukkuisia. Pitkänen sanoo, että vaikka kateus vaikuttaa myös sen kohteena olevan oloon, se vaikuttaa vahvasti myös kateellisen itsensä vointiin.

Kateuden taustalla voi olla omaan itsetuntoon ja huonommuuteen liittyviä kysymyksiä. Pitkäsellä on vastaus siihen, miten kateuden aiheuttamaa pahaa oloa voi hoitaa: kun kateuden tunnistaa, omaa mieltään voi ruokkia myönteisemmillä ajatuksilla.

– Kannattaa esimerkiksi miettiä asioita, jotka ovat itsellä hyvin ja suunnata ajatuksiaan enemmän niihin.

 

OMISTA RAJOISTAAN ystävyydessä on Pitkäsen mukaan tärkeää olla tietoinen. Itsekseen voi pohtia, millaiseksi hyvän ystävyyden mieltää. Toisinaan on hyvä pysähtyä tarkastelemaan myös sitä, millainen ystävä itse on.

Huonossa ystävyyssuhteessa ei kannata kärsiä. Pitkänen korostaa keskustelun tärkeyttä ja toteaa, että ystävän kanssa kannattaa ainakin yrittää puhua. Hänen mukaansa etenkin nuorille on tyypillistä se, että jos asioista ei jutella, oma mieli alkaa rakentaa tarinoita.

Jos keskustelu ei auta, Pitkänen kehottaa irrottautumaan kaveruudesta. Ratkaisua kannattaa pohtia etenkin, jos suhteessa on koko ajan huono olla ja siihen liittyy negatiivisuutta ja arvostelua.

– Ystävyys on yhteistä vaivannäköä. Jos ystävää kohtaan on kriittisiä ajatuksia , voi pohtia, millaiset ystävyyden edellytykset annan itse, kuinka paljon olen ystävyyteen antanut ja millaisia asioita ne ovat.

Vaikka ystävyyssuhde olisi muuttunut tukalaksi, sen päättäminen voi tehdä kipeää. Pitkäsen mukaan on tärkeää antaa itselleen lupa surra. Luopumisen ja surun tunteita ei kannata padota sisälleen, vaan ennemmin antaa niiden tulla ulos esimerkiksi muille puhumisen muodossa.

Selviytymiseen vaikuttaa myös se, miten kaveruus on katkennut: rikki revitty ystävyys vaatii enemmän käsittelyä ja voi Pitkäsen mukaan aiheuttaa itsesyytöksiä. Tällöin toipuminen on hyvin erilaisia kuin esimerkiksi silloin, kun ystävyys katkeaa välimatkan tai päättyneen harrastuksen takia.

– Kuulostaa kliseiseltä, mutta aika vie meitä eteenpäin ja auttaa haavoihin.

 

Teksti: Ida Kannisto

 

19 Apr

Uusi tablettisovellus on koululaisten ikkuna maailmaan, jossa ihmiset elävät riskien keskellä

Sovelluksen kautta pääsee näkemään sellaisia puolia maailmasta, jotka usein jäävät pimentoon. Alkuperäinen kuva: Benjamin Suomela / SPR

 

Punaisen Ristin uusi kouluille suunnattu sovellus antaa kokonaiskuvan planeettaamme ja sen asukkaita uhkaavista riskeistä, kuten luonnonkatastrofeista, ilmastonmuutoksesta ja sairauksista, mutta se kertoo myös ihmisistä, jotka elävät arkeaan niiden keskellä. Sovelluksen tarinat auttavat ymmärtämään toisella puolella maailmaa asuvien todellisuutta ja rohkaisevat yhteisiin ponnistuksiin paremman huomisen saavuttamiseksi.

 

OLEMME KAIKKI kuulleet koulussa, että jotkut maanosat ovat alttiimpia maanjäristyksille kuin toiset. Mutta minkälaista on olla nepalilainen alakoululainen, joka lapsesta asti opetetaan kyykistymään pulpetin alle, kun maa alkaa täristä?

Uutisissa kerrotaan viikoittain, kuinka tuhannet ihmiset ovat jumissa Etelä-Euroopan rannikoilla matkattuaan Välimeren yli pakoon sodan kauhuja. Vaan mitä ajattelee tilanteen keskellä elävä nuori mies, joka joutuu elämään erossa raskaana olevasta vaimostaan?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Punaisen Ristin uusi Riskien keskellä -sovellus, joka auttaa koululaisia ymmärtämään maailman haasteita ja niitä ihmisiä, joille esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja konfliktien vaikutukset ovat todellisuutta.

Uusi sovellus on kaikkien koulujen, opettajien ja oppilaiden käytettävissä ilmaiseksi.

Sovelluksen lukuisat valokuvat on suunniteltu näkymään nimenomaan tablettien laajoilla ruuduilla. Kuvakaappaus: Mikaela Remes

 

SOVELLUS HYÖDYNTÄÄ sitä tietoa, jota Punaisen Ristin sisällä on: organisaation ympäri maailmaa toimivat avustustyön ammattilaiset näkevät asioita, jotka monelle suomalaisille ovat tuttuja lähinnä uutisista ja oppikirjoista. Kokemusten pohjalta syntyneet tarinat on kerätty sovellukseen, jonka kautta annetaan kasvot ilmiöille, kuten konflikteille, kulkutaudeille ja ilmastonmuutokselle.

Sovelluksen teossa pedagogeina toimineet opettajat Hanna Hjerppe ja Helena Antikainen ovat pohtineet, miten materiaali tehdään kiinnostavaksi ja käyttökelpoiseksi kouluille.

– Sovellus on valtava tietopaketti, mutta se on myös monikäyttöinen: ilmiöitä voi tarkastella suurien kokonaisuuksien kautta tai vaikkapa henkilötasolla, Hjerppe kuvailee.

Tämä tarkoittaa, että oppilas voi saada yleistä tietoa esimerkiksi trooppisten myrskyjen esiintymisestä maailmanlaajuisesti, tai uppoutua siihen, miten hurrikaani Matthew muutti haitilaisen kylän elämää vuonna 2016.

 

MATERIAALI ON tällä hetkellä suunnattu yläkoululaisille, mutta tavoitteena on, että Riskien keskellä -sovellusta voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös alakoulussa ja lukiossa.

Sovelluksen käyttö ei rajoitu tiettyyn oppiaineeseen, vaan opettajat voivat poimia materiaalin joukosta opetukseensa sopivia teemoja.

– Maantiedossa voi käsitellä muun muassa luonnonkatastrofeja, kun taas esimerkiksi konfliktien taustoja voi pohtia historian tunneilla. Kokonaisuus painottaa myös monialaista oppimista, eli teemoja voidaan käsitellä yli oppiainerajojen. Sovellus ja Punaisen Ristin Opettajaportaali soveltuvat myös kielten opetukseen, sillä kaikki materiaalit löytyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, Hanna Hjerppe kertoo.

Opettajaportaali on opettajien tueksi kehitetty jatkuvasti päivittyvä materiaalipankki. Se sisältää esimerkiksi sovelluksen pohjalta annettavia tehtäviä sekä ideoita siihen, miten materiaalia voi käyttää opetuksessa. Myös Opettajaportaali on ilmainen, ja palveluun rekisteröityminen tapahtuu muutamassa minuutissa.

Sovelluksesta näkee, millaisia riskejä eri puolilla maailmaa on. Kuvakaappaus: Mikaela Remes

 

YKSINKERTAISIMMILLAAN RISKIEN KESKELLÄ -sovellusta voi käyttää keskustelun
avaajana ja tapana ymmärtää kanssaihmisten kokemuksia ja historiaa.

– Monessa luokassa on lapsia, jotka itse – tai heidän vanhempansa – ovat tulleet riskialueilta. He eivät välttämättä tahdo kertoa kokemuksistaan, mutta keskustelemalla sovelluksen pohjalta alueen riskeistä, nuoret voivat ymmärtää paremmin luokkakaverinsa taustoja, ilman, että keskustelun tarvitsee henkilöityä tiettyyn ihmiseen, Hanna Hjerppe kuvailee.

Ideana on myös helpottaa luotettavan tiedon löytämistä informaatiotulvassa.

– Nykyään tietoa on valtavasti. Jos etsit esimerkiksi tietoa ilmastonmuutoksesta Google-haun avulla, saat loputtomasti osumia ja tiedon laatu on hyvin vaihtelevaa. Tämän sovelluksen kanssa voi olla varma siitä, että lähde on luotettava.

Sovelluksen avulla halutaan välittää nuorille kuva siitä, mitä maapallolla tällä hetkellä todella tapahtuu ja minkälaisten riskien ympäröiminä ihmiset elävät. Ajatuksena ei kuitenkaan ole rypeä maailman ongelmissa, vaan suunnata katse eteenpäin.

– Ei ole tarkoitus vain näyttää ja shokeerata sillä, että näin kamalia asioita tapahtuu jollekulle, vaan yhdessä miettiä, mitä voimme tehdä, jotta maailma muuttuisi, Hjerppe sanoo.

Teksti: Mikaela Remes

Vaikka sovelluksessa käsitellään rankkoja aiheita, se on suunniteltu yläasteikäisille sopivaksi. Alkuperäinen kuva: Jarkko Mikkonen / SPR

 

22 Feb

Täältä niitä opintopisteitä ropisee: koulutkin ovat alkaneet tunnustaa vapaaehtoistyössä opittuja taitoja

Vapaaehtoistyöstä voi saada myös opintopisteitä, jos se liittyy omaan opiskelualaan. Esimerkiksi läksy- tai leikkikerhossa toimiminen voi täyttää vaatimukset. Kuvassa vapaaehtoinen Rosa Degerman askartelee Ziding Langin kanssa. Valokuva: Ari Räsänen/SPR.

 

 Korkeakoulut ovat pikkuhiljaa heränneet siihen, että vapaaehtoistyöstä saatu kokemus voi olla arvokasta opiskelijan tulevalla uralla. Harva oppilaitos kuitenkaan vielä hyväksilukee sitä osaksi korkeakouluopintoja. Pisimmällä vapaaehtoistyöstä palkitsemisen suhteen ollaan terveystieteiden sekä sairaanhoidon ja terveydenhuollon aloilla.

 

TAMPEREEN YLIOPISTON TERVEYSTIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMASSA vapaaehtoistyö on tunnustettu osaksi opiskelijan vapaavalintaisia opintoja nyt parin vuoden ajan. Vaikka kovin moni opiskelija ei ole vielä löytänyt vapaaehtoistyön mahdollisuutta, monenlaisia vapaaehtoistyötehtäviä voidaan lukea opintosuorituksiksi.

– Vapaaehtoistyö voi olla osallistumista vaikkapa kuntien, järjestöjen tai organisaatioiden ylläpitämään toimintaan. Opiskelija voi osallistua esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille ja monikielisille lapsille suunnatun läksykerhon vetämiseen tai turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liittyvään toimintaan. Jos vapaaehtoistyötä tehdään monikulttuurisessa ympäristössä, suoritus voidaan merkitä myös osaksi kansainvälistymiskokonaisuutta, Tampereen yliopiston terveystieteiden tutkinto-ohjelman opintokoordinaattori Helena Rantanen kuvailee.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat voineet saada opintopisteitä vapaaehtoistyöstä ainakin viiden vuoden ajan. Työtä ohjaavat valtakunnalliset sairaanhoidon osaamisvaatimukset, EU-direktiivit ja lainsäädäntö, ja siksi aivan mitä tahansa vapaaehtoistyötä ei voida lukea osaksi opintoja.

– Opiskelijoitamme on ollut esimerkiksi kriisityötehtävissä ja kriisityön koulutuksissa. He ovat järjestäneet terveyden edistämiseen suuntautuneita tapahtumia ja olleet mukana toteuttamassa teemapäiviä syöpäjärjestöille. Myös joitakin henkilökohtaisen avustajan tehtäviä on voitu hyväksyä osaksi opintoja, Kajaanin ammattikorkeakoulun sairaan- ja terveydenhoidon osaamisalueen koulutuspäällikkö Jaana Kemppainen kertoo.

Kuitenkin vasta muutama kourallinen opiskelijoita on hyödyntänyt vapaaehtoistyön mahdollisuutta Kajaanin ammattikorkeakoulussa, sillä jo pakollisten opintojen ja oman alan töiden yhdistäminen voi olla haastavaa ja viedä opiskelijalta kaiken liikenevän ajan. Kemppainen arvelee, että tällaisessa tilanteessa vapaaehtoistyöhön motivoitumiseen tarvitaan syvää halua ja sisäistä intohimoa.

 

VAPAAEHTOISTYÖSTÄ SAATAVIA OPINTOSUORITUKSIA pohdittaessa on tärkeää huomioida kaksi asiaa: vapaaehtoistyön pitää liittyä selvästi opiskelijan opiskelemaan alaan ja sen tulee kartuttaa osaamista osana tutkinto-ohjelman opintoja.

Käytännöt vapaaehtoistyön hyväksilukemiseen vaihtelevat eri oppilaitoksissa. Tampereen yliopistossa opiskelijan vastuulla on ottaa selvää soveltuvista vapaaehtoistyömahdollisuuksista, ja työtehtävistä tulee sopia etukäteen tiedekunnan opintopäällikön ja sen jälkeen vapaaehtoistyön tarjoajan kanssa. Samoin Kajaanin ammattikorkeakoulussa vapaaehtoistyön soveltuvuus selvitetään opinto-ohjaajan tai tutor-opettajan kanssa.

– Työn luonne katsotaan aina tapauskohtaisesti ja räätälöidään yhdessä kunkin opiskelijan kanssa, Kemppainen kertoo.

Useimmiten vapaaehtoistyö voidaan lukea osaksi opiskelijan vapaavalintaisia opintoja. Joskus myös muut kurssisuoritukset saattavat sisältää harjoittelujakson vapaaehtoistyötehtävissä. Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskelijaharjoittelukin on mahdollista suorittaa jossakin vapaaehtoisjärjestön projektissa vaikkapa mielenterveystyön parissa.

 

VAPAAEHTOISTYÖ EDISTÄÄ ERITYISESTI opiskelijan työelämätaitojen karttumista. Sekä Rantanen että Kemppainen pitävät hyvänä, että opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus hankkia erityisosaamista muualtakin kuin pakollisista korkeakouluopinnoista. Rantasen mielestä vapaaehtoistyö tarjoaa oivan kosketuspinnan yliopiston ulkopuoliseen maailmaan.

– Yliopisto haluaa kehittää työelämäyhteistyötä koko ajan avoimempaan suuntaa, ja vapaaehtoistyön tekeminen osana opintoja on hyvä esimerkki tästä. Haluamme varmistaa, että opiskelijat saavat monipuolista osaamista. Vapaaehtoistyöstä hyötyy samalla myös ympäröivä yhteiskunta, Rantanen kertoo.

Tampereen yliopiston terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa harjoittelu suoritetaan vasta maisterivaiheessa, jolloin työelämäkytkökset kandivaiheen, eli perinteisesti ensimmäisten kolmen opiskeluvuoden, ajalta jäävät marginaaliseen asemaan. Tässä Rantanen näkee sauman vapaaehtoistyön markkinoimiselle.

– Suoraan lukiosta tulleille tai välivuoden pitäneille vapaaehtoistyö antaisi mahdollisuuden tutustua työelämään järjestöjen ja vapaaehtoistyötä tekevien organisaatioiden kautta jo aiemmin. Tämä kehittäisi tuoreiden opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja tiimissä toimimista, eli toisin sanoen niitä työelämätaitoja, joista jokaiselle on hyötyä omalla työuralla.

 

TULEVAISUUDESSA VAPAAEHTOISTYÖN MERKITYS osana korkeakouluopintoja tulee lisääntymään. Näin uskotaan ainakin Tampereella ja Kajaanissa.

– Me Kainuun seudulla olemme alkaneet miettiä, kuinka paikalliset ja valtakunnalliset järjestöt voisivat saada lisää näkyvyyttä oppilaitoksessamme ja miten voisimme ylipäätään lisätä opiskelijoiden tietoisuutta vapaaehtoistyöstä. Haluaisimme lisätä järjestöjen ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä, Kemppainen valottaa.

Vaikka terveydenhuollon ammattilaiset ja terveystieteiden asiantuntijat työllistyvät nykyään hyvin oman alansa töihin, opiskelijalle voi olla arvaamatonta hyötyä erilaisista vapaaehtoistyökokemuksista.

– Koska järjestökentän, eli niin kutsutun kolmannen sektorin, merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan sote-uudistuksen takia, mietimme varmasti jatkossa vieläkin enemmän, kuinka yliopiston ja järjestöjen välistä yhteistyötä voisi kehittää edelleen, Rantanen summaa.

Teksti: Nelli Miettinen

 

15 Feb

Virtuaalimaailma ja sosiaalinen media yhdistävät uusia ystäviä

Vaikka sosiaalinen media on mullistanut ystävien välisen yhteydenpidon, virtuaaliystävyys ei korvaa yhdessä vietettyä aikaa. Kuva: Pixabay.com.

 

Toisin kuin vanhempamme aikoinaan, nykynuoriso viettää verkossa kymmeniä tunteja viikossa. Onkin luonnollista, että internet on avannut nuorille uuden maailman ja mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Erilaiset keskustelufoorumit, Facebookin harrastusryhmät ja sosiaalisen median yhteisöpalvelut kokoavat samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä yhteen.

 

YHÄ USEAMMAT YSTÄVYYSSUHTEET saavat alkunsa internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Vaikka sosiaalisen median kanavia käytetään ensisijaisesti keskusteluvälineenä jo olemassa olevien tuttujen ja ystävien välillä, sosiaalinen media on nuorille myös tärkeä kanava tutustua uusiin ihmisiin. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja eBrandin vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan 31,2 prosenttia 13–29-vuotiaista nuorista käyttää sosiaalista mediaa tutustuakseen uusiin ihmisiin ja 16,4 prosenttia löytääkseen samankaltaista seuraa. 

Myös 17-vuotias Lili ja 15-vuotias Isabella ovat tutustuneet internetin välityksellä. Kumpikin heistä kertoo niin etsineensä kuin löytäneensä uusia ystäviä elämäänsä Demi-lehden keskustelupalstalta. Internetin yhdistämät kaverukset vinkkaavat, että hyviä kanavia, joista löytää uusia tuttavuuksia, ovat keskustelufoorumit, ystävien etsimiseen keskittyneet verkkosivut sekä erilaiset Facebook-ryhmät. Facebookista löytyy niin harrastuksien, kiinnostuksen kohteiden kuin asuinpaikan mukaan perustettuja ryhmiä.

 

YHTEISET KIINNOSTUKSEN KOHTEET JA ELÄMÄNKOKEMUKSET toimivat usein ystävyyden alullepanijoina, ja yhteinen keskustelun sävel on helppo löytää.

Uskon, että netistä kavereita etsivät ihmiset ovat vailla samanhenkistä seuraa. Harvinaisemmista asioista, kuten tietyntyylisestä musiikista, kiinnostuneita ihmisiä on välillä vaikea löytää oikeassa elämässä. Silloin turvaudutaan nettiin. Harrastan musiikkia ja on outoa alkaa selittämään punk-kulttuurin synnystä ihmiselle, joka ei tiedä asiasta mitään. Tällöin saattaa olla juurikin tarve löytää ihminen, jonka kanssa jakaa asioita ja kokemuksia, jutella, ja mikä tärkeintä: saada ymmärrystä, Lili pohtii.

Toisaalta ystävien etsimiseen internetistä voi liittyä myös ujous tai yksinäisyys. Keskustelun aloittaminen kasvokkain on usein vaikeampaa kuin näppäimistön takaa. Internetissä ja sosiaalisessa mediassa on helpompi lähestyä tuntematonta ihmistä.

Netissä on paljon helpompaa jutella, Isabella vahvistaa.

 

VAIKKA NYKYPÄIVÄNÄ ystävien välinen yhteydenpito on siirtynyt suurelta osin sosiaalisen median kanaviin, eivät ruudulle ilmestyvät tykkäykset ja viestit korvaa ystävän kanssa vietettyä aikaa. Sekä Lilin että Isabellan mielestä ystävyydessä parasta on viettää vapaa-aikaa ja harrastaa yhdessä. Kumpikin heistä viihtyy nuorisotalolla, kyläilee ystäviensä luona ja käy elokuvissa ystäviensä kanssa.

Ystäviä on erilaisia, ja heidän kanssa pidetään yhteyttä eri tavoin. Joitakin kavereita nähdään vain koulussa, toisia nähdään joka päivä tai pari kertaa vuodessa, ja nettikavereiden kanssa ei välttämättä tavata koskaan kasvokkain.

Minulla on esimerkiksi yksi kaveri, jonka kanssa käyn välillä kuntosalilla, mikä on todella hauskaa, Lili kertoo.

Mielestäni paras tekeminen, mitä ystävän kanssa voi olla, on syvällinen keskustelu karkin ja limun äärellä. Sellainen, jossa kadottaa paikan- ja ajantajun tällaiset hetket tuovat ihmisiä lähemmäs toisiaan, Lili jatkaa.

 

YSTÄVYYS ON yksi arvokkaimmista asioista koko maailmassa. Erityisesti nuoruudessa ystävien mielipidettä saatetaan jopa arvostaa enemmän kuin vanhempien.

Ystävyys on syvää ymmärrystä, luottamusta, hauskanpitoa ja tukea. Ystävän kanssa voi olla hiljaa ilman kiusallisuuden tunnetta. Ystävän kanssa voi itkeä ja nauraa. Läheisiä ystäviä minulta löytyy vain muutama, mutta he ovat sitäkin tärkeämpiä. Ystävyys merkitsee minulle itseni tärkeäksi ja välitetyksi tuntemista, Lili kuvailee.

Isabella nostaa luottamuksen ja lojaalisuuden tärkeimmiksi piirteiksi ystävyydessä. Kun ystävän kanssa on hyvä olla, saa olla oma itsensä ja tuntea olonsa hyväksytyksi. Kumpikin heistä arvostaa ystävyydessä erityisesti iloa, jota ystävyys tuo elämään, sekä yhteistä hauskanpitoa. Ystävän kanssa jaettu ilo tuntuu kaksinkertaiselta ja suru puolittuu.

 

UUDEN YSTÄVYYDEN synty vaatii vaivaa ja aktiivisuutta. Keskustelun aloittaminen ja kommentointi on helppoa esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Sosiaalisessa mediassa ihmiset tuovat usein esiin mielenkiinnon kohteitaan, joten aihepiiri keskustelulle löytyy varmasti. Kiinnostavaa keskustelukumppania kannattaa pyytää Facebook-kaveriksi ja kahville tai mihin tahansa muuhun menoon, josta voisi kuvitella hänen pitävän. Lili ja Isabella neuvovat kuitenkin tutustumaan ihmiseen mahdollisimman hyvin ennen tapaamisen sopimista. Uuden tuttavuuden näkeminen kannattaa sopia julkiselle paikalle, jossa on paljon muita ihmisiä. Uteliaisuus ja aktiivisuus ystävyydessä kuitenkin kannattavat.

Älä häpeä etsiä ystäviä netistä! Mistä tiedät, ettei yhden klikkauksen päässä sinua odota juuri se ihminen, joka on myöskin kiinnostunut vaikka keppihevostelusta? Maailma on täynnä upeita ihmisiä ja jokainen löytää varmasti oman palasensa: ihmisen joka ymmärtää ja jonka kanssa voi jakaa ilot ja surut. Parhaissa tapauksissa nettiystävästä saattaa kehittyä elinikäinen kaveruus, Lili lopettaa.

 

Lähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut (2016): Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo.

Teksti: Maria Hietajärvi