04 Oct

Kolumni: Syksyt puskevat meitä elämässä eteenpäin – joskus aikalisä tulee tarpeeseen

Syksyisin luonto hiljenee, mutta ihmiselämissä alkaa uusia asioita. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

Päiväkodista esikouluun. Eskarista ykköselle. Alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta jatko-opintoihin.

 

SIINÄ MISSÄ KEVÄT jättää taakseen pitkän talven ja tarkoittaa monelle koulua käyvälle vapautta, puiden kellastuvat lehdet sitovat meidät tulevaan: nykäisemättömiin koulukirjoihin ja aiemmin kokeilemattomiin harrastuksiin.

Meidät opetetaan pienestä pitäen ajattelemaan, että syksy on uusien alkujen aikaa. Järvien viilentyessä ihminen ottaa kasvussaan harppauksia.

 

SEN HOKSAA, kun pieni eskarilainen reipastuu koululaiseksi ja aakkoset alkavat hahmottua sanoiksi.

Sen kuulee ja tuntee, kun kesällä keppihevosta ulkoiluttaneesta 12-vuotiaasta tulee nuoruudessa kipuileva yläkoululainen.

Toden teolla aikuisuus alkaa, kun ihminen ensimmäistä kertaa asettelee muutamaa kahvikuppiaan ensimmäisen oman vuokrayksiönsä kuivauskaappiin. Kurkkua saattaa vähän kuristaa, kun jälleen on alkamassa uusi koulu. Kumpparit kasvavat, eikä jalka meinaa pysyä perässä.

 

KOULUN KÄYMINEN JA OPISKELU rakentavat minäkuvaamme pitkän aikaa. Koulun avulla löydämme kenties ne asiat, joissa olemme hyviä, tai vähintään ne, joista emme pidä.

Opiskelun myötä meillä on suunta ja päämäärä. Saamme kavereita. Puemme päällemme haalarit ja kerromme ylpeästi edustavamme tiettyä opiskelijaryhmää. Elämä etenee. Myös muut ihmiset ovat tyytyväisiä, kun opiskelemme.

Kun syksylle ei olekaan suunnitelmia, tulee hätä. Kaikki kysyvät, mitä seuraavaksi.

Osa ei saanut hakemaansa koulupaikkaa. Osa uupui koulunkäyntiin jo edellisessä urakassaan. Osa valmistui jo ja etsiskelee paikkaansa työelämässä.

 

SEURAAVA TIETO SAATTAA tulla yllätyksenä: koulutus on supertärkeä juttu, mutta elämäntaitoja oppii koulun ulkopuolellakin!

Vuoden 2017 nuorisobarometrissä 93 prosenttia nuorista kertoi oppineensa sosiaalisia taitoja paljon tai erittäin paljon aivan jossain muualla kuin kouluympäristössä. Lisäksi 75 prosenttia vastanneista kertoi oppineensa suvaitsevaisuutta, ongelmanratkaisukykyä, päätöksentekokykyä ja kriittistä ajattelua nimenomaan opinahjon ulkopuolella.

Minulle välivuosi lukion ja korkeakouluopintojen välissä tuli tarpeeseen, sillä ylioppilaskirjoitusurakan jälkeen olo oli väsynyt. Pääsykoekirja tuntui heprealta, eivätkä ovet auenneet haluamaani paikkaan.

Teki hyvää tehdä töitä ja matkustaa maailmalle. Välivuosi ei ollut perinteistä koulunkäyntiä, mutta se opetti elämästä, omasta itsestä ja muista ihmisistä ja pisti ajatuksia järjestykseen. Keväämmällä alkoi kirkastua myös jatko-opintojen suunta. Tarvittiin vain niin sanottu time out, aikalisä.

 

SE EI TARKOITA HÄVIÖTÄ, jos ei ensimmäisellä yrittämällä pääse eteenpäin elämässään tai tiedä suuntaansa. Se tarkoittaa mahdollisuutta ottaa aikaa itselleen, levätä ja pohtia päätöksiä, jotka auttavat elämässä eteenpäin.

Pitää vain luottaa, että syksyt puskevat meitä eteenpäin jatkossakin.

Teksti ja kuva: Ulriikka Myöhänen

27 Sep

Kuinka pärjätä opiskelijabudjetilla? Tässä ovat Henry Goes Liven parhaat penninvenytysvinkit opiskelijoille

Useista pienistä säästötoimenpiteistä syntyy vuolas virta. Kuva: Pixabay.com

 

Syyslukukausi on jälleen pyörähtänyt käyntiin. Pelkkää opintotukea voi olla vaikea saada riittämään kaikkiin menoihin, ja rahahuolet kuormittavat monen opiskelijan mieltä. Keräsimme käytännöllisimmät säästövinkit, joilla opiskelija-arjessa pärjääminen helpottuu.

 

JOKAISELLE ON MUODOSTUNUT omia automaattisia rahankäyttötapoja, joita ei tule ajateltua päivittäisessä toiminnassa. Esimerkiksi muutaman euron takeaway-kahvit maksavat yllättävän paljon kuukaudessa. Siksi opiskelijan kannattaa laatia kuukausibudjetti. Laske ensimmäisenä kokonaistulosi, kuten tuet ja mahdolliset palkkatulot. Sen jälkeen pidä kirjaa kaikista menoistasi esimerkiksi kuukauden ajan. Vertaa keskimääräisiä menojasi tuloihisi, niin saat tietoosi kuinka paljon voit käyttää pakollisten menojen jälkeen muihin asioihin. Budjetoimalla rahasi ohjaat kulutustasi ja tiedät tarkemmin, mihin rahasi kuluvat.

Opiskelijabudjettiin saa lisää liikkumavaraa ansaitsemalla lisätuloja. Voit kasvattaa tulojasi tekemällä töitä opiskelujen loma-aikoina tai osa-aikaisesti opintojen ohella. Sen lisäksi, että lisätienestit helpottavat pärjäämistä, keräät tärkeää työkokemusta tulevaisuutta varten.

Opiskelijabudjetilla elämisessä tärkeintä on suunnitelmallisuus. Rahat loppuvat varmasti kesken, mikäli ostaa jokaisen kiinnostavan asian. Heti opiskelun alusta lähtien kannattaakin ottaa säästölinja kuluttamiseen.

 

ASUMISKULUT VIEVÄT OPISKELIJABUDJETISTA suurimman siivun. Opiskelujen alkaessa kannattaa olla yhteydessä kaupungin opiskelija-asuntosäätiöihin, sillä opiskelija-asuntojen vuokra on huomattavasti edullisempi kuin vapaiden markkinoiden vastaavien asuntojen. Yksinasuminen on yleensä kalliimpaa kuin kimppakämpän tai soluasunnon jakaminen, joten yhteisasumista kannattaa ainakin kokeilla. Opiskelijat saavat yleistä asumistukea, jonka suuruus riippuu vuokran suuruudesta. Kelan sivuilta löytyvän asumistukilaskurin avulla voit vertailla tuen määriä eri asumismuodoissa.

Omilleen muuttavan opiskelijan iso menoerä on yleensä huonekalut ja astiat. Ikean sijaan huonekaluja kannattaa aluksi etsiä ilmaiseksi. Esimerkiksi vanhemmillasi tai sukulaisillasi on varmasti ylimääräisiä astioita kaapeissaan ja huonekaluja pyörimässä nurkissaan. Myös kierrätyskeskukset ja Facebookin kierrätysryhmät ovat mainioita paikkoja löytää käytettyjä huonekaluja ja sisustustavaraa edullisesti.

Kilpailuta kaikki asumiseen liittyvät sopimukset säännöllisesti. Käy läpi vakuutus-, netti- ja sähkösopimuksesi. Soita muutamalle alan toimijalle ja kysy, tarjoavatko he halvemman sopimuksen kuin nykyisesi. Säästät todennäköisesti pitkän pennin, kun jaksat nähdä vähän vaivaa. Myös puhelinliittymä kannattaa kilpailuttaa silloin tällöin. Lähes jokaisella operaattorilla on tarjolla liittymiä rajattomilla puheluilla, viesteillä ja mobiilidatalla, jolloin puhelinlasku ei ainakaan pääse yllättämään ikävällä tavalla. Lisäksi tarkista, millainen palvelupaketti sinulla on pankissasi. Monet pankit tarjoavat opiskelijoille kattavat edut ja ilmaiset tilipalvelut valmistumiseen asti.

 

RUOKA ON JOKAISEN PÄIVITTÄINEN kulu. Ruokamenoissa on onneksi monta tapaa säästää. Suunnittele ostoslista ennen kauppaan menoa ja osta vain sen verran ruokaa kuin tarvitset. Mahdollisuus heräteostoksiin pienenee, kun teet ruokaostokset kerralla useammaksi päiväksi tai vaikka viikoksi. Kaupassa kannattaa olla tarkkana ja vertailla tuotteiden kilo- ja kappalehintoja. Suosi ruokaostoksissa kauppojen omia merkkejä, jotka ovat edullisempia kuin tunnetut brändit. Myös ruokakauppojen hintatasoissa on suuria eroja. Lähikaupassa hinnat ovat yleensä huomattavasti korkeammat kuin isoissa marketeissa.

Kaupasta kannattaa ostaa alennettuun hintaan sellaisia tuotteita, joiden viimeinen myynti- tai käyttöpäivämäärä lähenee. Monet tuotteet säilyvät syömäkelpoisina huomattavasti pidempään kuin päivämäärä kertoo. Voit myös pakastaa niitä myöhempää käyttöä varten. Suosi ruokaostoksilla isoja pakkauksia kalliiden yksittäistuotteiden sijaan. Esimerkiksi lihaa ja leipää myydään yksinasuvan näkökulmasta isoissa pakkauksissa, jolloin ne kannattaa jakaa annoksiksi ja pakastaa. Kodin kulutustavaroita, kuten vessapaperia, shampoita ja pesuaineita, on myös järkevää ostaa tarjouksista kerralla enemmän.

Suomeen on hiljattain avattu hävikkiruokakauppoja, joissa myydään 20-90 prosentin alennuksella ruokaa, joka päätyisi muuten roskiin esimerkiksi pakkausuudistuksen tai lähenevän parasta ennen -päiväyksen vuoksi. Suomen ensimmäinen pelkästään hävikkiruokaa myyvä ruokakauppa WeFood toimii Helsingissä Kalasatamassa. Matsmart ja Fiksuruoka ovat puolestaan netissä toimivia hävikkikauppoja, ja ne toimittavat tilaukset koko Suomen alueelle. Hävikkikaupoista kannattaa ostaa erityisesti kuivatuotteita ja säilykkeitä, jotka säilyvät pitkään hyvänä.

Herkullisen ruoan ei tarvitse olla kallista. Itsetehty ruoka on huomattavasti terveellisempää ja halvempaa kuin valmisruoka. Raaka-ainevalinnoilla on suurin merkitys lopputulokseen. Valmista helppoja ja yksinkertaisia kotiruokia tuoreista aineksista. Ruoanlaitossa kannattaa suosia sesongin raaka-aineita, jotka ovat juuri silloin parhaimmillaan ja edullisimmillaan. Satokausikalenterin blogista löytyy tietoa sesongin raaka-aineista ja ajankohtaisia reseptejä. Syksyllä kauden juureksista valmistetut keitot ja pataruoat ovat edullista ruokaa, ja niistä riittää useammaksi kerraksi syötävää. Tee ruokaa aina suurempi määrä kerralla ja pakasta valmiita annoksia pitkiä päiviä varten. Näin ei myöskään tule heitettyä ruokaa roskiin. Ruuantähteet kannattaa aina hyödyntää. Jääkaapin jämät voi helposti kätkeä pyttipannuun, munakkaisiin, piirakoihin ja sosekeittoihin.

 

OPISKELIJABUDJETILLA ELÄESSÄ JOUTUU suunnittelemaan hankintansa. Mielitekoja ja heräteostoksia kannattaa välttää viimeiseen asti. Ostoksille lähtiessäsi päätä aina, mitä olet menossa ostamaan, ja pysy päätöksessäsi.

Vaateostoksilla käydessäsi hyödynnä alennusmyynnit, mutta osta niistäkin vain tarpeeseen. Kierrä kirpputoreja ja 2nd hand -liikkeitä, joista voit löytää vaatteita ja tavaroita puoli-ilmaiseksi. Osta kirpputoreiltakin vain vaatteita, joista todella pidät. Myymällä eteenpäin kaikki ylimääräiset vaatteet, joita et enää tarvitse, saat tavarat kiertoon ja ansaitset rahaa. Kaveripiirissä voi myös vaihtaa vaatteita ja asusteita ja saada näin uutta päällepantavaa. Harvoin tarvittavia juhlavaatteita kannattaa vuokrata tai lainata ostamisen sijaan.

Ostoksilla ei pidä sokaistua halvasta hinnasta. Erityisesti vaatteissa kannattaa panostaa laatuun. Hieman kalliimpi tuote on yleensä tehty paremmasta materiaalista ja kestää käytössä pidempään. Ylen juttuun on kerätty seitsemän vinkkiä, joiden avulla tunnistat laadukkaan vaatteen kaupassa. Pesemällä ja hoitamalla vaatteitasi oikein saat niille lisää käyttöaikaa. Myös kenkiä kannattaa huoltaa säännöllisesti.

 

HAUSKANPITO JA HARRASTUKSET kuuluvat erottamattomasti opiskelijaelämään. Pihistelystä tulee kuitenkin helposti mieleen kaikkea ankeaa. Se ei kuitenkaan tarkoita kaikesta kivasta luopumista! Penninvenyttäjä valitsee halvemmat huvit. Järjestäkää kavereiden kanssa kotiravintolailtoja, joissa laitatte ruokaa yhdessä ja jaatte kustannukset. Jos haluatte nauttia lasin viiniä, ostakaa pullo jaettavaksi baarireissun sijaan. Pitäkää leffailtoja kotona, se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin koko kaveriporukan elokuvateatterissa käynti.

Harrastuksissakin on paljon valinnanvaraa. Valtaosalla oppilaitoksista on tarjolla monenlaisia järjestettyjä harrastusmahdollisuuksia edulliseen hintaan. Pihistelijä ei osta salijäsenyyttä kaupungin kalleimmalle kuntosalille, vaan tekee kotijumppia, ulkoilee ja hyödyntää opiskelijaliikunnan mahdollisuudet. Myös uimahalliin pääsee yleensä edulliseen opiskelijahintaan. Pitkät koulupäivät ja työt verottavat aikaa urheilulta, joten koulumatkat ovat mainiota hyötyliikuntaa kävellen tai pyöräillen.

Opiskelijana joudut suunnittelemaan tarkasti menosi. Ei kannata kuitenkaan ajatella, ettet siksi pystyisi nauttimaan elämästä. Joudut ehkä päättämään, mikä on tärkeää ja mistä voi luopua. Säästämisen jälkeen jokin odotettu hankinta tuntuu kuitenkin entistä paremmalta. Ja sitä paitsi, opiskelut kestävät vain rajallisen ajan – yritä ottaa niistä kaikki irti!

Teksti: Maria Hietajärvi

 

09 Aug

Väkivaltaisessa suhteessa elänyt Salla: ”Miesystäväni sai minut ajattelemaan, etten saisi parempaakaan”

Lähisuhdeväkivallassa on kyse nimenomaan vallasta. Kuva: Pixabay.com

 

Pelko ja musertunut itsetunto voivat saada väkivallan uhrin jäämään suhteeseen, vaikkei hän itsekään enää uskoisi väkivallantekijän muuttuvan.

 

JAUHELIHA JA VIHANNEKSET tirisivät pannulla samalla, kun Salla pakkasi keittiötavaroita pahvilaatikoihin. Oli pidettävä kiirettä, sillä Pekka oli tulossa pian kotiin. Muutama ilta sitten mies oli riidan yhteydessä potkaissut hänen koiraansa.

Väkivalta Sallaa kohtaan ei ollut mitään poikkeavaa, mutta eläinrakkaalle Sallalle lemmikin kaltoinkohtelu oli käänteentekevä kohta.

Salla laittoi levyn pois päältä, ettei Pekan päivällinen palaisi pohjaan. Hänen jalkansa olivat nauliintuneet paikoilleen. Salla oli varma, ettei pystyisikään lähtemään.

 

SIITÄ ON NYT kuusi vuotta. Tuona iltana hän oli lopulta lähtenyt, vaikka Pekka oli hätäpäissään tarjonnut kihlasormustakin. Lähtöpäätöstä Salla ei ole katunut hetkeäkään. Toisinaan hän jopa syyttää itseään siitä, ettei lähtenyt suhteesta aiemmin.

Neljän vuoden aikana Pekka haukkui häntä, veti tukasta ja puristi ranteista. Mies mittasi Sallan vyötärönympäryksen viikoittain siltä varalta, että tyttöystävä oli lihonut, ja eristi hänet ystävistään sillä perusteella, että he olivat Pekan mielestä huonoa seuraa. Lopulta hän myös potki Sallaa, uhkasi tappaa hänet ja löi Sallaa naamaan lohkaisten häneltä hampaan.

– Sitä kysyy itseltään, miten sitä saattoi olla niin tyhmä, että jäi siihen. Pekka lupasi kyllä aina muuttua, ja vaikka toisaalta en uskonut sitä, niin silti jäin suhteeseen, Salla kertoo.

Joskus Pekka jopa pyysi anteeksi aiheuttamiaan fyysisiä vammoja. Monesti mies itki ja lupasi, ettei vastaavaa enää tapahtuisi – yhdellä ehdolla.

– Hän laittoi tapahtuneen minun viakseni. Hän lupasi, ettei se toistu, kunhan minä en ärsytä häntä.

 

SALLA SAI KUULLA monesti Pekalta siitä, miten huono hän oli. Samalla mies kehui muiden naisten paremmuutta, toisinaan myös sellaisten, joiden kanssa oli Sallaa pettänyt. Salla ei ollut mitään ja Sallan oli hyvä muistaa se, jos mietti Pekan jättämistä. Ei häntä kukaan Pekkaa parempi haluaisi.

– Tavallaan minä uskoinkin sen. Pekka oli ainut, mitä minulla oli. Hän ei pitänyt ystävistäni ja kielsi näkemästä heitä, joten ei minulla ollut enää oikein ketään. Kaikki aikakin meni Pekkaan. Minun piti huolehtia, että asunto olisi siisti, ruoka valmis ja kaikki järjestyksessä, kun Pekka tulisi kotiin. Jos jotain oli vialla, niin huutia tuli, Salla kertoo.

Ajatus lähtemisestä kauhistutti Sallaa; hän pelkäsi sekä oman että läheistensä turvallisuuden puolesta. Sama pelko vaivaa myös monia muita, jotka miettivät väkivaltaisesta suhteesta lähtemistä.

– Väkivallan tekijä voi uhkailla, että jos teet tai et tee jotain, niin sillä on seurauksia. Henkilö voi uhata esimerkiksi omalla tai toisen kuolemalla, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Helena Ewalds.

 

TILANTEEN JATKUTTUA PITKÄÄN voi väkivaltaa kokeneen olla vaikea hahmottaa tilannetta todenmukaisesti. Manipulointi ja jatkuva lyttääminen voivat johtaa siihen, että uhri on niin väsynyt, ettei jaksa enää pyristellä vastaan tai jopa kokee ansaitsevansa huonon kohtelun.

– Useimmiten itsetunto ja itsearvostus murenee. Jos koko ajan saa kuulla, että sinä et ole minkään arvoinen, et osaa mitään, sinua pitää kontrolloida ja nöyryyttää eri tavoin, niin ihminen alkaa uskomaan siihen, Ewalds kertoo.

Sallan itsearvostus oli pitkään palasina. Se alkoi kuitenkin palautua pikkuhiljaa eron jälkeen, etenkin uusien suhteiden vaikutuksesta. Niissä häntä on kuvattu lähinnä viisaaksi ja kauniiksi.

– Joskus minä yhä mietin, puhuiko Pekka totta sanoessaan, että olin tyhmä. Mutta sisimmässäni tiedän, ettei se ole niin, Salla kertoo.

Enää hän ei antaisi kenenkään kohdella itseään samalla tavalla.

– Huomaan nykyään paremmin sellaiset piirteet ihmisissä ja vältän sellaisten ihmisten seuraa, joissa tuntuu olevan samoja piirteitä kuin Pekassa. Olen tarkempi jopa ystäviä valitessa.

Sallan ja Pekan nimet on muutettu.

 

Oletko huolissasi itsesi tai esimerkiksi läheisesi kokemasta väkivallasta tai sen uhkasta? Nollalinja palvelee vuorokauden ympäri. 

Apua lähisuhdeväkivaltaan voi löytää myös esimerkiksi Väestöliiton linkkilistan tai Suomen Mielenterveysseuran apusivun kautta. Samalta Väestöliiton sivulta löytyy myös lista tahoista, jotka auttavat väkivallan tekijöitä lopettamaan sen käyttämisen.

 

Teksti: Milla Asikainen

Kuva: Pixabay.com

26 Jul

Rantojen siivoaminen, nuttujen neulominen ja pulahdus hyytävään mereen – Luonto sanelee Huippuvuorilla asuvien nuorten harrastukset

Skotlantilainen Connor McKnight, 23, ja kanadalainen Rosalie McKay, 34, siistivät Longyearbyenin rantoja toukokuun alussa Huippuvuorilla.

 

Huippuvuorilla asuvien ihmisten elämäntyyli on täysin omanlaisensa, sillä kaukainen saaristo on syrjässä kaikesta.

 

ON TOUKOKUINEN PERJANTAI-ILTA Norjan Huippuvuorilla. Yöttömän yön valo kylpee vuonossa sijaitsevassa Longyearbyenin kylässä. Vuorokauden ajan vaihtumisen huomaa ainoastaan auringon valon sävystä. Keskipäivän kova kirkkaus on hieman pehmentynyt.

Ihmiset ovat jo vetäytyneet koteihinsa tai kylän muutamiin pubeihin viikonlopun viettoon. Kylmän meren rannalla liikkuva kolmikko kuitenkin kiinnittää huomion. Kanadalainen Rosalie McKay, 34, skotlantilainen Connor McKnight, 23, ja yhdysvaltalainen Gabby Kleber, 30, kulkevat rannalla pussit käsissään. Mitä on tekeillä?

 

UTELIAS KYSELIJÄ otetaan vastaan hymyillen, ja pian selviää myös myöhäisen kokoontumisen syy. Nämä nuoret aikuiset viettävät perjantai-iltaa arktisia rantoja siivoten.

Kleber kertoo keränneensä roskia muuallakin maailmassa, mutta toukokuinen roskaretki on hänelle ensimmäinen laatuaan Huippuvuorilla.

– Täällä satoi kolme päivää sitten lunta. Nyt aurinko on sulattanut lumen, ja roskat alkavat paljastua lumen alta, Kleber selittää.

 

Connor McKnight kertoi, että jäiden sulettua nuoret ovat käyneet useampana iltana keräämässä roskia pois rannoilta. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

 

– Olemme nyt pari päivää keränneet roskia rannoilta, ja jätettä on löytynyt monta isoa säkillistä, McKnight täydentää.

Roskalenkkeily on noussut tänä keväänä trendi-ilmiöksi ruotsalaisten brändäämänä. Uusi juttu roskien kerääminen harrastuksena ei kuitenkaan ole.  Suomalainen Roska päivässä -liike (http://www.roskapaivassa.net/) täyttää tänä vuonna 18 vuotta.

 

KLEBER, MCKNIGHT JA MCKAY ovat päätyneet opintojensa myötä vaihto-opiskelemaan Huippuvuorille. Longyearbyenin kylässä sijaitsee maailman pohjoisin yliopistokeskus. Kolmikko on opinnoissaan perehtynyt arktiseen alueeseen ja napaseutuun.

Puolet Huippuvuorten opiskelijoista on kansainvälisiä opiskelijoita. Vaihtuvuus on suurta, sillä usein Longyearbyenissä opiskellaan yksi tai kaksi lukukautta. Yliopistokeskuksen verkkosivujen mukaan 759 opiskelijaa yli 43 maasta osallistui keskuksen kursseille vuonna 2016.

Viihtyäkseen Huippuvuorilla pidemmän aikaa ihmisen on oltava kiinnostunut luonnosta ja simppelistä elämäntavasta. Ripaus seikkailumieltä tuo mausteensa arkeen.

– Aika kuluu luonnossa retkeillen. Yhden on aina kannettava asetta jääkarhuvaaran vuoksi, McKay painottaa.

Jääkarhuvaara on todellinen, sillä Huippuvuorilla elää enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä. Viimeksi kesäkuussa rantaa uimalla lähestynyt jääkarhu keskeytti opiskelijoiden rantajuhlat. Samoihin aikoihin jääkarhu tunkeutui varastorakennukseen saaren keskiosissa.

– Nämä ovat aika vaikuttavia. On käsittämätöntä ajatella, mitä kaikkea merissä ajelehtii, Rosalie McKay sanoo esitellessään illan roskasatoa. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

KEHNOLLA KELILLÄ ja kaamoksen aikaan nuorten vapaa-aika kuluu kavereiden kanssa.

– Leivomme paljon yhdessä. Olen oppinut täällä myös uuden taidon, neulomisen. Kokoonnumme yhdessä neulomaan, McKay kertoo.

Itse neulottu nuttu lämmittää arktisessa viimassa. Kolmikko jatkaa rantojen perkaamista juttelun lomassa, ja roskasäkit täyttyvät hyvää vauhtia.

– Ai niin, on meillä vielä yksi harrastus, Kleber huikkaa.

Kolmikko kertoo, kuinka he käyvät yliopistokavereidensa kanssa aamu- ja iltauinneilla. Meri on vastikään avautunut jääpeitteestään, joten vesi on todella kylmää.

– Kerää porukka, niin nähdään aamulla vaikka puoli kymmeneltä, McKay sanoo ja nauraa.

Kieltäydyn kohteliaasti.

 

Teksti ja kuvat: Ulriikka Myöhänen