05 May

Syyrialaisnuorten kahvila tuli kaupunkiin

Neljä syyrialaista kaverusta avasivat pop up-kahvilan Helsinkiin kahdeksi viikoksi netissä keräämänsä joukkorahoituksen avulla. Minkälaisen vastaanoton se sai? Katso videolta 27-vuotiaan Yasmin Abudin haastattelu ja sukella syyrialaisen kahvilan tunnelmaan.

Pieni kahvila Helsingin Kalliossa avautui huhtikuussa 2016 kahdeksi viikoksi. Asiakkaat pääsivät juomaan kahvia ja maistamaan Lähi-idän makuja, kuten baklawaa ja barazekiä, sekä tietenkin tutustumaan syyrialaiseen kulttuuriin.

Cafe Damascus on neljän nuoren kaveruksen yhteisprojekti, josta moni on jo ehtinyt kuulla. Syyrialaiset kaverukset Yasmin, Hanan, Wesam ja Issam ovat joutuneet olosuhteiden pakosta pakenemaan kodeistaan Syyriasta. Heidän kotikaupunkiensa Sweidan ja Aleppon turvallisuustilanne on hengenvaarallinen.

Nelikko päätyi Suomeen loppuvuodesta 2015. Koska turvapaikanhaku uudessa maassa voi kestää kauan, koulutetut kaverukset alkoivat suunnitella kahvilan perustamista uuteen kaupunkiinsa.

– Halusimme tehdä jotain, emme vain istua ja odottaa asioiden tapahtumista, kertoo Yasmin videolla.

Suosio tuli yllätyksenä

Kahvilan pyörittämiseen vaadittavia taitoja ei nelikolta ainakaan puutu. Yasmin ja Hanan ovat opiskelleet Damaskoksen yliopistossa kotimaassaan kauppatieteitä ja tehneet opiskeluaikanaan töitä tarjoilijoina. Wesam, Yasminin veli, on insinööri ja suunnitellut muun muassa kahvilan logon. Issam taas on muotisuunnittelija ja intohimoinen ruoanlaittaja, joka haluaa kouluttautua Suomessa kokiksi. Hän on myös vastuussa Cafe Damascuksen menusta. Kieliäkin tämä nelikko osaa; englantia, espanjaa, ranskaa ja pian myös suomea.

“Saimme mahdollisuuden todistaa itsellemme ja toisille, että pystymme tekemään sen, mitä emme voineet tehdä Syyriassa.”

Raha olisi voinut muodostua esteeksi, elleivät kaverukset olisi keksineet joukkorahoituspalvelua. He onnistuivat keräämään projektilleen rahoitusta mesenaatti.me-yhteisösivustolta syyrialaisen Damascus-kahvilansa pyörittämiseen. Tavoitteena oli 1500 euroa, mutta rahoitushaun sulkemiseen mennessä kasassa olikin yllättäen tuplasti enemmän.

– Saimme mahdollisuuden todistaa itsellemme ja toisille, että pystymme tekemään sen, mitä emme voineet tehdä Syyriassa, Yasmin sanoo.

Syyrialaisen pikkukahvilan suosio ja tuntemattomien suomalaisten tukijoiden suopeus on yllättänyt syyrialaisnuoret. Tuoreille kahvilayrittäjille tultiin parin ensimmäisen aukioloviikon aikana tarjoamaan tiloja ja ravintola-autoa käyttöön, jotta kahvila saisi varmasti jatkoa. Seuraava väliaikainen tila onkin jo löytynyt ainakin pariksi viikoksi kauppakeskus Kampista.

Cafe Damascus on auki 15. toukokuuta asti Helsingin ostoskeskus Kampissa. Kahvila on avoinna arkena 9-18 ja viikonloppuna 10–20.

Cafe Damascus Facebookissa

Video: Joona Möttö
Teksti: Mirkka Helkkula

06 Oct

Kannanotto: Ei kiviä

kivi3_tekstit_iso

[In English] [På svenska]

Suomen Punaisen Ristin nuoret ottavat kantaa turvapaikanhakijatilanteeseen ja nykyiseen keskusteluympäristöön. Osallistu kannanottoon jakamalla tätä kirjoitusta sosiaalisessa mediassa hashtagilla #eikiviä. Voit myös ladata ja lisätä omaan sosiaalisen median profiiliisi eikiviä-badgen.

Maahanmuuttokeskustelun sävy muuttui syyskuussa yhdessä yössä, kun kivet lensivät vastaanottokeskuksen portilla Punaisen Ristin työntekijää kohti. Tyrmistymistä seurasi huoli vapaaehtoisten ja vastaanottokeskusten asukkaiden puolesta. Lopulta jäljelle jäi hämmennys: mistä kivet kertovat? Mitä vaihtoehtoa tarjotaan tilalle, kun ehdotetaan, että Suomi jättäisi hädänalaiset ilman apua?

Jokainen, joka on pakon edessä joutunut jättämään kotinsa, on hädänalainen. Syyrian, Irakin ja Somalian kriisien vuoksi maailmassa on nyt enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen: arviolta 60 miljoonaa. Ihmetellessämme Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määriä unohdamme helposti, että suurin osa lähtijöistä jää naapurimaihin lähelle kotiaan. Vain harva jatkaa turvattomalle matkalle Eurooppaan. Osa heistä on kuitenkin jo saapunut ovellemme.

Auttaminen ei ole valintakysymys. Perustuslain mukaan meidän on suojeltava ulkomaalaisia, joita uhkaa lähtömaassaan kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Kansalaisuuteen katsomatta ihmisiä on kohdeltava ihmisarvoisesti ja heille on taattava välttämättömät terveyspalvelut. Kansainvälisesti on sovittu turvapaikkahakemusten käsittelystä, tulijoista huolehtimisesta ja siitä, että turvapaikan saaneille annetaan mahdollisuus aloittaa uusi elämä uudessa kotimaassaan.

 Vahvistamme avuntarvitsijoiden ääntä

Suomen Punainen Risti ei ota kantaa siihen, kenet Suomen olisi toivotettava tervetulleeksi ja kenen olisi parempi jäädä rajojen ulkopuolelle. Meidän tehtävämme on auttaa ihmisiä taustaan ja tulosyyhyn katsomatta ja tukea viranomaisten työtä nyt, kun Suomeen saapuu päivittäin satoja turvapaikanhakijoita. Toimimalla ja puhumalla avuntarvitsijoiden puolesta vahvistamme ihmisten omaa ääntä – avuntarvitsijoiden, joita Punainen Risti on jo auttanut lähtömaissa, pakolaisleireillä, Euroopan satamissa ja nyt Suomessa. Punaisen Ristin ja viranomaisten yhdessä järjestämä apu auttaa muitakin kuin tulijoita itseään: esimerkiksi rokotusten tarjoaminen tulijoille edistää kaikkien täällä asuvien terveyttä.

Toivomme, että vastaanottokeskuksen pihalla syyskuussa heitetyt kivet jäävät viimeisiksi. Joka tapauksessa jatkamme toimintaamme turvapaikanhakijoiden tukena. Iloksemme tuhannet suomalaiset ovat halunneet osallistua Punaisen Ristin ja muiden järjestöjen auttamistyöhön. Pelkästään syyskuussa saimme tuhat uutta jäsentä tavanomaisen sadan sijaan. Myös Nälkäpäivän lipaskeräyksen tulos oli kaikkien aikojen kolmanneksi paras.

On ollut upeaa huomata, että joka kolmas syksyn aikana mukaan tullut uusi vapaaehtoinen on alle 29-vuotias. Moni nuori siis ottaa kantaa inhimillisyyden puolesta toimimalla – tarttumalla keräyslippaaseen, tulemalla vapaaehtoiseksi vastaanottokeskukseen tai osallistumalla monikulttuuriseen toimintaan.

Samaan aikaan olemme havainneet, että keskustelu Punaisen Ristin nuorten omassa lähipiirissä, koulussa ja kaverien kesken on koventunut. Varsinkin somessa on helppoa tarttua vain omaa näkemystä tukeviin faktoihin ja laukoa rasistisia kommentteja, jotka jäisivät kasvokkain sanomatta. Kun myös mediassa turvapaikanhakijoista puhutaan tulvana, virtana tai massana, on vaikeaa muistaa, että ”massa” muodostuu ihmisistä, joista jokaisella on oma tarinansa. Tehokkain tapa lieventää omia pelkoja maahantulijoita kohtaan onkin tavata heidät rohkeasti kasvotusten – ihminen ihmisenä.

Jokaisessa tulijassa piilee mahdollisuus

Punaisen Ristin nuoret vaativat turvapaikanhakijoille ihmisarvoista kohtelua ja kannustavat jokaista pohtimaan omien asenteidensa vaikutusta omassa elinympäristössään. Maailma on jo tullut ovellemme. Emme voi yhteiskuntana toivottaa tervetulleiksi ainoastaan tulijoita, jotka hyödyttävät suomalaisia niillä tavoilla, jotka suomalaiset määrittelevät vain omien kokemustensa ja lähtökohtiensa pohjalta. Silloin luokittelemme ihmisiä ennakkoluuloihimme perustuen. Vaikka uuteen maahan sopeutuminen ei aina ole helppoa, haluamme muistuttaa, että jokaisessa tulijassa piilee myös mahdollisuus. Yhdistettynä jo nyt Suomessa asuvien osaamiseen tulijoiden taidot ja valmiudet voivat rikastuttaa Suomea niin aineellisesti kuin henkisestikin.

Pohtiessamme omaa suhtautumistamme tulijoihin voimme aloittaa tosiasioista. Luotettavaa tietoa turvapaikanhakijoista sekä pakolaisuudesta löytyy esimerkiksi Punaisen Ristin sivuilta.

Olet tervetullut mukaan osallistumaan kannanottoon. Jaa tätä kirjoitusta sosiaalisessa mediassa ja käytä kirjoittaessasi #eikiviä. Voit myös ladata ja lisätä omaan sosiaalisen median profiiliisi eikiviä-badgen. Kiitos, että autat!

Otto Kari

Suomen Punaisen Ristin varapuheenjohtaja

Nuorten vuosikokous 2015