15 Feb

Virtuaalimaailma ja sosiaalinen media yhdistävät uusia ystäviä

Vaikka sosiaalinen media on mullistanut ystävien välisen yhteydenpidon, virtuaaliystävyys ei korvaa yhdessä vietettyä aikaa. Kuva: Pixabay.com.

 

Toisin kuin vanhempamme aikoinaan, nykynuoriso viettää verkossa kymmeniä tunteja viikossa. Onkin luonnollista, että internet on avannut nuorille uuden maailman ja mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Erilaiset keskustelufoorumit, Facebookin harrastusryhmät ja sosiaalisen median yhteisöpalvelut kokoavat samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä yhteen.

 

YHÄ USEAMMAT YSTÄVYYSSUHTEET saavat alkunsa internetissä tai sosiaalisessa mediassa. Vaikka sosiaalisen median kanavia käytetään ensisijaisesti keskusteluvälineenä jo olemassa olevien tuttujen ja ystävien välillä, sosiaalinen media on nuorille myös tärkeä kanava tutustua uusiin ihmisiin. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja eBrandin vuonna 2016 toteuttaman tutkimuksen mukaan 31,2 prosenttia 13–29-vuotiaista nuorista käyttää sosiaalista mediaa tutustuakseen uusiin ihmisiin ja 16,4 prosenttia löytääkseen samankaltaista seuraa. 

Myös 17-vuotias Lili ja 15-vuotias Isabella ovat tutustuneet internetin välityksellä. Kumpikin heistä kertoo niin etsineensä kuin löytäneensä uusia ystäviä elämäänsä Demi-lehden keskustelupalstalta. Internetin yhdistämät kaverukset vinkkaavat, että hyviä kanavia, joista löytää uusia tuttavuuksia, ovat keskustelufoorumit, ystävien etsimiseen keskittyneet verkkosivut sekä erilaiset Facebook-ryhmät. Facebookista löytyy niin harrastuksien, kiinnostuksen kohteiden kuin asuinpaikan mukaan perustettuja ryhmiä.

 

YHTEISET KIINNOSTUKSEN KOHTEET JA ELÄMÄNKOKEMUKSET toimivat usein ystävyyden alullepanijoina, ja yhteinen keskustelun sävel on helppo löytää.

Uskon, että netistä kavereita etsivät ihmiset ovat vailla samanhenkistä seuraa. Harvinaisemmista asioista, kuten tietyntyylisestä musiikista, kiinnostuneita ihmisiä on välillä vaikea löytää oikeassa elämässä. Silloin turvaudutaan nettiin. Harrastan musiikkia ja on outoa alkaa selittämään punk-kulttuurin synnystä ihmiselle, joka ei tiedä asiasta mitään. Tällöin saattaa olla juurikin tarve löytää ihminen, jonka kanssa jakaa asioita ja kokemuksia, jutella, ja mikä tärkeintä: saada ymmärrystä, Lili pohtii.

Toisaalta ystävien etsimiseen internetistä voi liittyä myös ujous tai yksinäisyys. Keskustelun aloittaminen kasvokkain on usein vaikeampaa kuin näppäimistön takaa. Internetissä ja sosiaalisessa mediassa on helpompi lähestyä tuntematonta ihmistä.

Netissä on paljon helpompaa jutella, Isabella vahvistaa.

 

VAIKKA NYKYPÄIVÄNÄ ystävien välinen yhteydenpito on siirtynyt suurelta osin sosiaalisen median kanaviin, eivät ruudulle ilmestyvät tykkäykset ja viestit korvaa ystävän kanssa vietettyä aikaa. Sekä Lilin että Isabellan mielestä ystävyydessä parasta on viettää vapaa-aikaa ja harrastaa yhdessä. Kumpikin heistä viihtyy nuorisotalolla, kyläilee ystäviensä luona ja käy elokuvissa ystäviensä kanssa.

Ystäviä on erilaisia, ja heidän kanssa pidetään yhteyttä eri tavoin. Joitakin kavereita nähdään vain koulussa, toisia nähdään joka päivä tai pari kertaa vuodessa, ja nettikavereiden kanssa ei välttämättä tavata koskaan kasvokkain.

Minulla on esimerkiksi yksi kaveri, jonka kanssa käyn välillä kuntosalilla, mikä on todella hauskaa, Lili kertoo.

Mielestäni paras tekeminen, mitä ystävän kanssa voi olla, on syvällinen keskustelu karkin ja limun äärellä. Sellainen, jossa kadottaa paikan- ja ajantajun tällaiset hetket tuovat ihmisiä lähemmäs toisiaan, Lili jatkaa.

 

YSTÄVYYS ON yksi arvokkaimmista asioista koko maailmassa. Erityisesti nuoruudessa ystävien mielipidettä saatetaan jopa arvostaa enemmän kuin vanhempien.

Ystävyys on syvää ymmärrystä, luottamusta, hauskanpitoa ja tukea. Ystävän kanssa voi olla hiljaa ilman kiusallisuuden tunnetta. Ystävän kanssa voi itkeä ja nauraa. Läheisiä ystäviä minulta löytyy vain muutama, mutta he ovat sitäkin tärkeämpiä. Ystävyys merkitsee minulle itseni tärkeäksi ja välitetyksi tuntemista, Lili kuvailee.

Isabella nostaa luottamuksen ja lojaalisuuden tärkeimmiksi piirteiksi ystävyydessä. Kun ystävän kanssa on hyvä olla, saa olla oma itsensä ja tuntea olonsa hyväksytyksi. Kumpikin heistä arvostaa ystävyydessä erityisesti iloa, jota ystävyys tuo elämään, sekä yhteistä hauskanpitoa. Ystävän kanssa jaettu ilo tuntuu kaksinkertaiselta ja suru puolittuu.

 

UUDEN YSTÄVYYDEN synty vaatii vaivaa ja aktiivisuutta. Keskustelun aloittaminen ja kommentointi on helppoa esimerkiksi Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa. Sosiaalisessa mediassa ihmiset tuovat usein esiin mielenkiinnon kohteitaan, joten aihepiiri keskustelulle löytyy varmasti. Kiinnostavaa keskustelukumppania kannattaa pyytää Facebook-kaveriksi ja kahville tai mihin tahansa muuhun menoon, josta voisi kuvitella hänen pitävän. Lili ja Isabella neuvovat kuitenkin tutustumaan ihmiseen mahdollisimman hyvin ennen tapaamisen sopimista. Uuden tuttavuuden näkeminen kannattaa sopia julkiselle paikalle, jossa on paljon muita ihmisiä. Uteliaisuus ja aktiivisuus ystävyydessä kuitenkin kannattavat.

Älä häpeä etsiä ystäviä netistä! Mistä tiedät, ettei yhden klikkauksen päässä sinua odota juuri se ihminen, joka on myöskin kiinnostunut vaikka keppihevostelusta? Maailma on täynnä upeita ihmisiä ja jokainen löytää varmasti oman palasensa: ihmisen joka ymmärtää ja jonka kanssa voi jakaa ilot ja surut. Parhaissa tapauksissa nettiystävästä saattaa kehittyä elinikäinen kaveruus, Lili lopettaa.

 

Lähde: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut (2016): Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo.

Teksti: Maria Hietajärvi

 

14 Dec

Some pyörii ja näppäimistö laulaa – viestintävapaaehtoiset kertovat asioista, jotka muuten jäisivät pimentoon

Miten toimia, kun oma porukka tekee jotain hienoa ja kiinnostavaa, mutta kukaan ei tiedä siitä? Pääkaupunkiseudun Punainen Risti on vastannut kysymykseen kouluttamalla viestintään keskittyviä vapaaehtoisia.

 

JOS VIESTINTÄVAPAAEHTOISUUS kiinnostaa, ota yhteyttä oman alueesi osastoon. Toiminta on vielä niin uutta, että osastojen käytännöissä on paljon vaihtelua.

 

Video: Tapio Pellinen

26 Oct

Mieti ennen kuin jaat tai retweettaat – kriisin keskellä some antaa huhuille siivet

Jos huomaat kaverin jakavan väärää tietoa, asiasta kannattaa huomauttaa ja samalla pyytää kaveria lopettamaan. Väärää tietoa jakavaa voi lähestyä esimerkiksi yksityisviestillä. Kuva: Flickr / LearningLark / CC BY 2.0

 

Totta vai tarua, hätiköityjä päätelmiä vai tarkoituksellista harhaanjohtamista? Somessa kriisit alkavat helposti elämään omaa elämäänsä ja pahimmillaan valheellisten huhujen leviäminen vaikeuttaa poliisin työtä. Vastuullinen somekäyttäjä suhtautuu tietoon kriittisesti ja auttaa kitkemään väärää tietoa sellaiseen törmätessään.

 

USKALLANKO LÄHTEÄ kotiin vai jatkanko piileskelemistä? Tätä turkulainen opiskelija Venla*, 25, joutui pohtimaan istuessaan eräänä elokuisena perjantai-iltapäivänä sisustuskaupassa lukkojen takana. Kukaan ei osannut sanoa, mitä Turun keskustassa tapahtui, mutta Venlan puhelin täyttyi puukotusiskuun liittyvistä kyselyistä, ilmoituksista ja arvailuista.   

Venla ja hänen ystävänsä olivat kiertelemässä ydinkeskustassa olevassa liikkeessä, kun hätääntynyt poikaystävä soitti toistamiseen kysyäkseen, onko kaikki varmasti kunnossa. Tilanteen vakavuus ei ystävyksille aluksi auennut, mutta someen tulvivien viestien perusteella alkoi näyttää siltä, että ulos ei ollut menemistä. Tilanne oli sekava ja epätietoisen aika pitkä.

– Meitä oli kaupan sisällä miltei parikymmentä ihmistä, ja kaikki olivat kiinni puhelimissaan. Olen 100 hengen Whatsapp-ryhmässä, jossa ihmiset jakoivat perätöntä tietoa. Puhuttiin esimerkiksi iskuista eri puolilla kaupunkia. Siksi emme uskaltaneet poistua kaupasta ennen kuin näimme, että ihmiset alkoivat liikkua normaalisti kaupan ulkopuolella, Venla kertoo.

 

ON TYYPILLISTÄ, että kriisin keskellä tapahtumien kulusta on hankala muodostaa yhtenäistä kuvaa. Kun jotain yllättävää tapahtuu, ihmisten tiedon tarve lisääntyy. Poliisin mukaan on hyvä, että ihmiset pyrkivät poikkeustilanteissa omatoimisesti selvittämään tapahtumien kulkua. On kuitenkin pyrittävä erottamaan oikea ja väärä tieto toisistaan.

– Tiedon etsinnässä kannattaa ensisijaisesti hyödyntää viranomaisten omia sosiaalisen median tilejä ja tiedotteita sekä suuria ja tunnettuja valtakunnallisia ja alueellisia medioita, neuvoo Lounais-Suomen poliisin viestintäpäällikkö Teemu Äikäs.

Varsinkin lähdekritiikin suhteen kannattaa olla tarkka.

– Ongelmaksi muodostuu se, että huhut leviävät samalla tavalla kuin oikea tieto. Joukossa on myös henkilöitä, jotka ”ruokkivat” sosiaalista mediaa väärillä tiedoilla. Väärää tietoa voidaan kertoa ”huvin vuoksi” tai omiin vääriin johtopäätöksiin perustuen, Äikäs sanoo.

 

MIKSI KUKAAN levittäisi tahallisesti väärää tietoa? Syynä saattaa poliisin mukaan olla omien aatteiden ja tarkoitusperien ajaminen ja yhteiskunnan hämmentäminen.

– Kriisitilanteet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tällaiseen, koska silloin on liikkeellä paljon tietoa. Sellaisella viestinnällä on tietty tavoite ja se on usein suunnitelmallista. Toisaalta tahallinen väärän tiedon levittäminen saattaa jonkun mielestä olla ”hyvä läppä”. Viesti laitetaan liikkeelle hetken mielijohteesta ajattelematta tarkemmin sen seurauksia.

Hyvä läppä voi kuitenkin olla kriisin keskellä huono veto. Tilanne saattaa olla todella vakava ja kaikki somessa liikkuva virheellinen tieto lisää epätietoisuutta ja saattaa työllistää viranomaisia turhaan. Sosiaalisessa mediassa levitetty virheellinen tieto saattaa myös täyttää rikoksen tunnusmerkistön, Äikäs huomauttaa.

Jos huomaat kaverin jakavan väärää tietoa, asiasta kannattaa huomauttaa ja samalla pyytää kaveria lopettamaan. Väärää tietoa jakavaa voi lähestyä esimerkiksi yksityisviestillä.

 

HUHUT SAATTAVAT myös syntyä ja levitä tiedonjanosta, kun malttamattomat ihmiset yhdistävät johtolankoja ja tekevät päätelmiä omin päin. Poliisi myöntääkin, että ihan kaikkia yksityiskohtia ei välttämättä heti voida kertoa. Liiallisten yksityiskohtien avaaminen julkisuudessa saattaa esimerkiksi vaikuttaa silminnäkijöiden kertomuksiin ja sillä saattaa puolestaan olla vaikutuksia itse rikostutkintaan.

Turun puukotuksen alla virheellistä tietoa liikkui poliisin mukaan paljon. Kriisin aikaan poliisin viestintäosastolla työskenteli somehuhuja seuraava virkamies, joka kävi korjailemassa väärinkäsityksiä mahdollisuuksiensa mukaan.

Poliisi ei kuitenkaan luonnollisesti voinut tietää, mitä suljetuissa ryhmissä ja mobiilikeskusteluissa liikkui. Teemu Äikäksen mukaan on toki ymmärrettävää, että ihmiset viestittävät omaisilleen. Tieto siitä, että läheinen on turvassa huojentaa omaisia ja vähentää puolestaan viranomaisille suunnattujen tiedustelujen tarvetta, hän sanoo. Rikoksen ratkominen ja kriisin selvittely sen sijaan kuuluu ammattilaisille.

– Jos itse havaitsee jotain oleellista tapahtumaan liittyvää, asiasta kannattaa ilmoittaa hätänumeron kautta viranomaisille sen sijaan, että alkaisi asiasta viestittämään suljettujen ryhmien kautta omille kavereilleen, Äikäs painottaa.

 

Somettajan muistilista kriisitilanteessa:

  1. Varmojen tietojen saaminen vie aikaa.  On tavallista, että heti tapahtuneen jälkeen ei vielä tiedetä kaikkea, vaan asiat aukeavat vähä vähältä. Viranomaisten periaatteena on, että nopeutta ei koskaan voida asettaa luotettavuuden edelle. Ensin on selvitettävä tilanne ja vahvistettava tiedot, jotta niitä voi jakaa eteenpäin.
  2. Suhtaudu kriittisesti somessa liikkuviin väitteisiin. Tarkista, löydätkö saman tiedon toisesta lähteestä. On myös hyvä arvioida itse lähdettä: onko se luotettava, ja voisiko julkaisijalla olla erityinen halu tai motivaatio levittää tietynlaista tietoa?
  3. Kanna vastuu omasta somekäytöksestäsi. Kun tilanne on päällä, tiedon jakaminen on tärkeää. Yhtä tärkeää on kuitenkin olla osallistumatta vahvistamattomien huhujen levittämiseen. Jos jälkikäteen huomaat, että olet jakanut väärää tietoa, oikaise väittämäsi. Omien virheellisten tietojen korjaaminen on vastuullista somekäyttäytymistä.

 

Lähde: Suojelupoliisin viestintäosasto

*) Haastateltava esiintyy omasta pyynnöstään nimettömänä.

Teksti: Mikaela Remes

22 Sep

Oletko koskaan miettinyt, mitä sinä tekisit kriisitilanteessa?

Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta toimitettiin Turun sairaalapalosta evakuoiduille potilaille 220 sänkyä, 200 makuualustaa ja 400 huopaa.  Mukana tuli myös työntekijöitä, jotka yhdessä Turun piirin vapaaehtoisten ja henkilökunnan kanssa kokosivat sänkyjä Turun kapunginsairaalassa.

Vapaaehtoiset ja työntekijät auttoivat evakuoinnissa Turussa syyskuussa 2011, jolloin yliopistollisessa keskussairaalassa syttyi tulipalo. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Onnettomuus voi sattua kenelle tahansa, ja usein juuri kun sitä vähiten odottaa. Kriisitilanteeseen reagoiminen on helpompaa, kun sitä on harjoitellut etukäteen.

Aamuyö 17.3.2016 Lahdessa. Muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta ajaa kuorma-auto pitkin Valtatietä 12, lastinaan yli 40 tonnia vaaralliseksi aineeksi luokiteltavaa rikkihappoa.

Kuorma-autoja kulkee tiellä yhtenään, mutta tänään tapahtuu jotakin normaalista poikkeavaa: kuljettaja menettää ajoneuvon hallinnan. Täysperävaunullinen kuorma-auto törmää kahteen puuhun ja yhdistelmän vetoauto kaatuu lähelle kerrostalon seinää. Ympäristöön pääsee vuotamaan joitakin kymmeniä litroja rikkihappoa.

Suuronnettomuuden vaara on lähellä; muiden aineiden kanssa reagoidessaan rikkihappo voi muun muassa aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen. Vaarana on myös lähitalojen asukkaiden altistuminen rikkihapolle. Viranomaiset päättävät, että onnettomuuspaikan lähellä olevat kerrostalot on evakuoitava.

Punaisen Ristin Lahden alueen ensihuoltoryhmällä ja Lahden kaupungin sosiaalitoimella on sopimus yhteistyöstä, ja kello 4.20 sosiaalitoimi hälyttää ryhmän apuun. Vapaaehtoiset lähtevät välittömästi paikalle.

Harjoittelu auttaa toimimaan tositilanteessa

– Asukkaat päätettiin evakuoida Hennalan vastaanottokeskuksen tiloihin. Lähdimme yhdessä muiden ensihuoltoryhmän vapaaehtoisten kanssa auttamaan sekä onnettomuuspaikalle että Hennalaan. Järjestimme evakuoiduille muun muassa aamupalaa ja keskustelimme heidän kanssaan, ensihuoltoryhmän johtaja Päivi Heikkilä muistelee maaliskuista tapausta.

Lahden onnettomuudesta selvittiin säikähdyksellä. Kukaan ei loukkaantunut, ja suuronnettomuudelta vältyttiin. Heikkilän mukaan evakuointi sujui hyvin, ja asukkaat saivat lähteä kotoaan rauhassa.

Aina kotoa poistumiseen ei kuitenkaan ole samalla tavalla aikaa, ja esimerkiksi tulipalon sattuessa on lähdettävä kiireellä. Heikkilä kertoo, että maaliskuun evakuoinnin jälkeen ensihuoltoryhmä on ollut mukana myös kahdessa tulipalo-evakuoinnissa.

Ryhmä harjoittelee ahkerasti vastaavia tilanteita varten. Omia harjoituksia on kahdesti kuussa, ja lisäksi vapaaehtoiset käyvät ulkopuolisissa koulutuksissa.

– Pohdimme etukäteen erilaisia tilanteita ja mietimme, mitä kaikkea niissä pitää ottaa huomioon. Silloin on huomattavasti helpompi toimia, kun jotain oikeasti tapahtuu, Heikkilä toteaa.

Tämän vahvistaa myös Punaisen Ristin valmiuden yksikössä työskentelevä Petra Alijärvi.

– Onnettomuusriski voi jäädä ”läheltä piti” -tilanteeksi tai onnettomuuden seuraukset vähäisemmiksi, koska on osattu toimia oikein. Tätä on valmius parhaimmillaan, Alijärvi toteaa.

Valmius on joukkuelaji

Nuoret pääsevät eläytymään kuvitteellisiin kriisitilanteisiin lokakuussa, kun Punaisen Ristin Äkkilähtö-valmiusharjoitus alkaa eri puolilla Suomea. Harjoituksessa nuoret pääsevät kokemaan miltä tuntuu, kun kotoa joutuu lähtemään ilman varoitusta ja evakuointikeskuksesta tulee hetkeksi koti.

Valtakunnallinen harjoitus järjestetään 1.-7. lokakuuta. Viikon aikana Punaisen Ristin paikallisosastot järjestävät yhdessä koulujen ja viranomaisten kanssa erilaisia kriisiskenaarioita, joissa toimimista harjoitellaan yhdessä. Skenaariona voi olla esimerkiksi vastaavanlainen kemikaalivuoto kuin Lahdessa, pitkä sähkökatkos, tulva tai tulipalo.

– Poikkeustilanteita varten on äärimmäisen tärkeää harjoitella yhdessä. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa, olet juuri liittynyt uuteen jalkapalloseuraan. Kukaan ei tunne toisiaan etkä sinäkään tiedä, mitä paikkaa sinun pitäisi pelata. Näyttää siltä, että kaikki joukkueen jäsenet ovat puolustajia. Tällaisessa tilanteessa peli tuskin sujuu kovin hyvin.

– Sitten mieti, miten toimii joukkue, joka on harjoitellut säännöllisesti ja jokainen pelaaja tietää paikkansa. Kaikilla on sama tavoite ja kaikki tietävät mitä tehdä. Samanlaisesta joukkuepelaamisen harjoittelusta on kyse valmiusharjoituksissa viranomaisten kanssa, Alijärvi havainnollistaa.

Myös Lahden alueen ensihuoltoryhmän toiminnassa korostuu yhteistyön tärkeys. Ryhmä harjoittelee yhdessä esimerkiksi kaupungin sosiaalitoimen kanssa.

– Todellisessa tilanteessa on aina mukana pelkoa ja jännitystä. Selviänkö? Selviääkö perheeni? Miten pärjäämme tilanteen jälkeen? Nuorten turvallisuudentunne lisääntyy, kun he pääsevät harjoittelemaan valmiustaitoja turvallisissa olosuhteissa, yhdessä ystävien kanssa. Samalla kokemus luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, Alijärvi sanoo.

10 sekuntia aikaa – mitä ottaisit mukaasi? Osallistu kilpailuun!

Punainen Risti haastaa ihmiset ympäri Suomen miettimään omaa valmiuttaan. Mitä sinä ottaisit mukaasi, jos kotoa pitäisi lähteä ilman varoitusta? Mikä yksi tavara auttaisi sinua selviytymään?

Ota kuva tavarasta tai asiasta, jonka sinä ottaisit mukaasi ja jaa se Instagramissa hashtageilla #äkkilähtö2016 ja #punainenristi, niin osallistut kilpailuun! Voit myös kertoa, miksi valitsit kyseisen esineen.

Kilpailuaika on 23.9.–7.10., ja osallistujien kesken arvotaan kaksi Canon PowerShot SX720 HS -kameraa. 

Katso tarkat kilpailusäännöt täältä ja lue lisää Äkkilähdöstä.

Muista myös seurata Äkkilähtöä somessa ja jaa oma kokemuksesi tunnisteella #äkkilähtö2016.

Teksti: Kiia Etelävuori