13 Sep

Kolumni: Ihmisen elämä on sattuman kauppaa, joten muista välittää muista

15-vuotias Muhammad Faizal, hänen sylissään oleva pikkuveli ja heidän muu perheensä joutuivat pakenemaan väkivaltaa Myanmarista Bangladeshiin vuonna 2017. Kuva: Benjamin Suomela / Suomen Punainen Risti

 

Ihminen ei ole oman onnensa seppä. Sattuma määrää pitkälti sitä, millaisia mahdollisuuksia ihmisellä on ja millaisia tilanteita hänen eteensä tulee, kirjoittaa Henry Goes Liven päätoimittaja Tapio Pellinen. Sattuman ja huonon onnen mellastusta pehmennetään Suomessa ja ulkomailla Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston avulla. Ensi viikolla rahastoon kerätään varoja vuotuisessa Nälkäpäivä-keräyksessä.

 

MILLAINEN ELÄMÄSI OLISI, jos olisit syntynyt eri perheeseen, maahan, sosiaaliseen luokkaan tai sukupuoleen? Entä jos sairastaisit vakavaa tautia tai olisit vammautunut liikenneonnettomuudessa?

Veikkaan, että erot olisivat valtavia.

Ihmisen vapaus rakentaa elämäänsä haluamakseen tapahtuu aina tiettyjen, meitä kutakin ympäröivien rajojen sisällä. Ja toisin kuin self help -gurut mielellään väittävät, kaikki ei riipu omasta asenteesta. Hyvin suuri osa meitä ympäröivistä ja valintojamme määrittävistä rajoista on sokean sattuman meille heittämiä.

 

VASTASYNTYNEEN IHMISEN tulevan tulotason voi ennustaa parhaiten sen perusteella, mihin maahan hän on syntynyt. The Economist -lehden Open Future -projektin artikkelissa muun muassa kerrotaan, kuinka Yhdysvaltoihin työskentelemään päässeiden haitilaisten maataloustyöläisten tulotaso nousi 1 400 prosenttia aiempaan verrattuna. Ihminen ja hänen kaksi kättään eivät matkalla muuksi muutu, joten heistä tuskin maagisesti tuli yhtäkkiä 15 kertaa tehokkaampiakaan.

Syntyperä määrittää jopa niin sanottua tahdonvoimaa. Psykologi Walter Mischel työryhmineen julkaisi vuonna 1990 tutkimuksen, jossa testattiin itsehillinnän vaikutusta myöhempään menestykseen. Testiryhmän lapsille kerrottiin, että jos he kestävät vartin verran syömättä pöydällä olevaa vaahtokarkkia, he saavat palkkioksi toisen. Heidän myöhempää elämäänsä seurattaessa huomattiin, että mikäli lapsi pysyi hillitsemään itsensä tulevan palkkion toivossa, hän menestyi todennäköisesti kaikilla mittareilla paremmin kuin nopeasti herkkuun kiinni iskeneet lapset.

Tutkimus sai paljon huomiota, sillä onhan ajatus oikein arkijärkevä: jos malttaa puurtaa tulevan hyvän toivossa, saa tehtyä hienompia asioita kuin jos haluaa kaiken heti nyt.

 

TODELLISUUS ON TIETYSTI monimutkaisempi. Viime toukokuussa Tyler Watts, Greg Duncan ja Hoanan Quan julkaisivat uuden tutkimuksen, jossa he tutkivat kymmenkertaista lapsimäärää, joka edusti Yhdysvaltojen väestörakennetta selvästi paremmin. Tuloksena oli, että elämässä pärjäämisellä ja itsehillinnällä vaahtokarkin edessä oli yhteys. Molempia kuitenkin selitti ennen kaikkea perheen varallisuus ja sosiaalinen asema.

Rikkaiden perheiden lasten on luultavasti helpompi luottaa siihen, että lupaukset tulevasta hyvästä pidetään, joten odottaminen kannattaa. Köyhemmistä taustoista tulevat ovat kokeneet elämässään enemmän epävarmuutta tulevasta, jolloin hyviin asioihin on parempi tarttua heti, ettei tilaisuus pääse livahtamaan ohi suun.

Nuoret pojat kantavat polttopuuta sateessa Bangladeshissa Kutupalongin pakolaisleirissä Cox’s Bazaarissa. Kuva: Benjamin Suomela / Suomen Punainen Risti

 

IHMINEN EI VALITSE saamaansa kasvatusta, synnyinmaataan, taifuunin alle joutumista, syöpää tai päälle syöksyneen kaahaajan kaasujalan kulmakerrointa. Oikeudenmukaista yhteiskuntaa kannattaa yhteiskuntafilosofi John Rawlsin mukaan miettiä ajatuskokeen avulla. Millaisessa ympäristössä haluaisit elää, jos et ennen syntymäänsä tietäisi, keneksi tulet syntymään? Järkipohjalta toimiva ihminen tietenkin haluaisi syntyä yhteiskuntaan, jossa heikko-osaisistakin pidetään huolta ja eri kansanryhmien syrjintä on vähäistä, sillä hän saattaisi olla heidän asemassaan.

Niin jäsenistään huolta pitävät yhteisöt kuin Nälkäpäivän kaltaiset keräykset ovat keino jakaa kovien sattumien tuottamia taakkoja useammille ja leveämmille harteille. Nähdäkseni juuri tästä suunnasta löytyy se pohja, jolle maallistuvassa maailmassa oman moraalitajunsa voi jykevästi perustaa. Kun ymmärtää sen, kuinka suuri osa omasta hyvästä elämästä ja sen saavutuksista juontuu pohjimmiltaan onnellisista sattumuksista, joutuu väistämättä kohtaamaan myös kolikon toisen puolen: jos onneni olisi ollut huonompi, minä voisin olla tuo koditon, sotaa tai luonnonmullistusta pakeneva taikka köyhyydestä kärsivä. Ja vaikka nyt olisinkin onnekseni syntynyt vakaaseen maahan ja pystynyt kouluttautumaan, taloni voi silti palaa yllättäen. Millaisen yhteiskunnan toivoisin silloin ympärilleni?

 

FAKTA

  • Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston avulla lähetetään pikaista apua luonnonmullistusten ja sotien uhreille monissa maissa. Apua saavat myös Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneet, kuten esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet perheet.
  • Katastrofirahaston varoilla tuetaan myös kadonneiden etsinnöissä auttavaa Vapaaehtoista Pelastuspalvelua, vastaanottokeskuksissa toimivien vapaaehtoisten koulutusta ja  turvapaikanhakijoiden kotouttamista muun muassa ystävätoiminnan ja kielikerhojen kautta.
  • Katastrofirahastoon annettuja lahjoituksia ei ole etukäteen korvamerkitty mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, joten apua voidaan antaa hyvin nopeasti tilanteen niin vaatiessa. Tällä hetkellä lahjoituksia käytetään etenkin kenttäsairaalan ylläpitämiseen Bangladeshissa, jonne lähes miljoona ihmistä on paennut väkivaltaa Myanmarista.
  • Katastrofirahastoon kerätään lahjoituksia Nälkäpäivänä, jota on järjestetty vuodesta 1980 lähtien eri puolilla Suomea. Nälkäpäivän lipaskeräys on tänä vuonna 20.–22. syyskuuta, ja verkkolahjoituksia otetaan vastaan ympäri vuoden. Vähintään 85 prosenttia kaikista lahjoitetuista rahoista menee suoraan avustuskohteeseen.
  • Nälkäpäivää voi tukea lahjoitusten ohella myös ryhtymällä vapaaehtoiseksi lipaskerääjäksi.

 

Teksti: Tapio Pellinen

08 Mar

Kestävän kuluttamisen trendi voi hyvin – yhä useampi sisustaa kotinsa kierrättäen

Kierrätystavaratalojen suosio on kasvanut tasaisesti jo kolmen vuoden ajan. Kuva: Kaisa Rautiainen

 

Sesongit ohjaavat kierrätystavaratalojen myyntiä, sillä esimerkiksi luminen talvi kiihdyttää talvivaatteiden ja talviurheiluvälineiden kysyntää. Myös käytetyt kodin tavarat ja second hand -sisustaminen ovat nyt in.

 

SUOMEN PUNAISEN RISTIN Kontti-kierrätystavaratalojen hyllyistä ja rekeistä löytyy kaikenlaista ihmisten myyntiin lahjoittamaa tavaraa urheiluvälineistä leluihin ja asusteisiin. Asiakaskunta on laaja, ja asiakkaiden tarpeet ovat kirjavia.

– Viime aikoina selkeästi nouseva trendi ovat olleet kotiin ja sisustamiseen liittyvät ostokset. Meillä naisten vaatteet ja kodin ja sisustamisen tavarat kisailevat tällä hetkellä parhaimmasta myynnistä, Kuopion konttipäällikkö Merja Voutilainen kertoo.

Voutilaisen arvio saa tukea Kontti-ketjun tilastoista, joiden mukaan valtakunnallisesti ostetuimmat tuoteryhmät vuonna 2017 olivat astiat ja sisustus, huonekalut ja naisten vaatteet.

– Tällä hetkellä ihmiset näyttävät sisustavan rohkeammin, ja esimerkiksi värejä on nykyään tarjolla enemmän kuin aiemmin.  Osa porukasta kerää jotakin tiettyä merkkiä, kuten Arabiaa tai Iittalaa, Voutilainen kuvailee.

Varsinkin käytetyt sisustustavarat tekevät kauppansa. Kuva: Johanna Sjöholm

 

Kontti-ketjussa myyntiään jatkuvasti kasvattaviin tuoteryhmiin kuuluvat astioiden ja sisustustavaran lisäksi muun muassa miesten pukeutuminen ja lasten tarvikkeet. Kierrätystavaratalojen tarjonta riippuu kuitenkin lahjoitetuista tuotteista.

– Kun tulin taloon, lahjoitukset tulivat sykleissä ja kauppaa tehtiin käyttövaatteilla. Nyt lahjoitusten määrä on runsas ja tasainen, seitsemän vuotta Kontissa työskennellyt Voutilainen kertoo.

 

KONTEISSA PELATAAN sesongeilla siinä missä vähittäiskaupassakin. Kierrätystavaratalon etu on kuitenkin Voutilaisen mukaan se, että sesonkien vaihtumisessa voidaan olla joustavampia. Jos ulkona on kova pakkanen, talvivaatteet pysyvät rekeissä pidempään.  

– Tällä hetkellä kevät näkyy valikoimassa, mutta meillä on vielä mukavasti talvivaatteitakin. Tämä on ollut hirveän hyvä vuosi vapaa-ajan tavaroille. Esimerkiksi lahjoitetut sukset ja luistimet menevät suurin piirtein heti, Voutilainen kiittelee.

Pitkä ja kylmä talvi näkyy myös maan pohjoisimman Kontin valikoimassa.

– Puoli vuotta myydään talvivaatteita ja -urheiluvälineitä, Rovaniemen konttipäällikkö Sanna Niska-Grönroos vahvistaa.

Etenkin naisten vaatteille ja asusteille on sekä kysyntää että tarjontaa, mutta miestenvaatteiden osuus kasvaa nopeasti. Kuva: Kaisa Rautiainen

 

NISKA-GRÖNROOSILLA ON 11 vuoden kokemus kierrätystavaratalosta. Hänen mukaansa kierrättämisen ideologia ja tietoisuus kestävästä kuluttamisesta ovat tulleet asiakkaille tutummiksi vuosien mittaan. Konttien tuloksella kerrytetään Punaisen Ristin katastrofirahastoa ja tuetaan kotimaan vapaaehtoistoimintaa. Osa vaatelahjoituksista lähetetään vaateapuna kriisialueille.

– Kierrätyksen yleinen trendi on koko ajan kasvanut. Monelle myös Punainen Risti taustajärjestönä on tärkeä syy siihen, miksi haluaa meille lahjoittaa ja meiltä ostaa. Silloin on osa auttamisen ketjua, Niska-Grönroos perustelee.

Ilmiö näkyy suoraan Kontti-tavaratalojen myynnissä. Vuonna 2014 ketjun tavarataloissa kävi 753 000 ostavaa asiakasta. Kolmessa vuodessa ostokertojen määrä kasvoi 46 prosenttia, sillä vuonna 2017 ostokertoja laskettiin jo 1,1 miljoonaa.

– Konteissa myytiin vuonna 2017 yhteensä 3,3 miljoonaa tuotetta – aikamoinen määrä kierrätystavaraa liikkuu siis kauttamme! Kontti-ketjun tiedottaja Johanna Sjöholm kertoo.

 

Haluatko tehdä lahjoituksen Konttiin? Katso ohjeet tästä. https://kontti.punainenristi.fi/lahjoita-konttiin/mita-voi-lahjoittaa

Teksti: Ulriikka Myöhänen

08 Feb

Nuorisodelegaattikoulutuksen kautta maailmalle pääsee monensorttisia halukkaita

Vuoden 2017 nuorisodelegaattikurssilla nähtiin monenlaisia ilmeitä. Kuva: Viivi Kirvesoja

 

Nuorisodelegaattikurssi on nuorten avustustyöntekijöiden peruskurssi, joka antaa valmiudet toimia järjestökehitystehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Kurssilla opitaan Punaisen Ristin organisaation toimintaperiaatteista sekä opetellaan esimerkiksi järjestöviestintää ja humanitaarisen oikeuden perusteita.

 

JOKA TOUKOKUU HEINOLAN KUPEESEEN Nynäsiin kokoontuu viikoksi parikymmentä nuorta, jotka ovat saapuneet opiskelemaan Punaisen Ristin nuorisodelegaateiksi. Kurssille voi hakea kuka tahansa 18–28-vuotias, jolla on kokemusta vapaaehtoistoiminnasta ja sujuva englannin kielen taito. Kokemus Punaisen Ristin vapaaehtoisena katsotaan hakiessa eduksi, mutta se ei ole välttämätöntä. Kurssin jälkeen nuorisodelegaateilla on mahdollisuus hakea kansainvälisiä Youth Delegate -komennuspaikkoja, joissa he matkustavat työskentelemään jonkin toisen maan Punaiselle Ristille.

Kuten alla haastatellut vuoden 2017 kurssilaiset kertovat, osallistujilla on erilaiset taustat ja omat syynsä hakea koulutukseen, mutta heitä kaikkia yhdistää kiinnostus vaikuttaa Punaisen Ristin toimintaan. Koulutukseen osallistui esimerkiksi sairaanhoitajia, toimittajia, viimeistä vuotta lukiota käyviä, insinöörejä, opiskelijoita ja kansainvälisiä vieraita. Jokainen osallistuja kuitenkin lähtee viikon jälkeen kotiin hyvin ruokittuna ja saunotettuna – ja pää täynnä uusia ideoita!

 

Kuva: Saara Tuominen

Camilla Mattjus, sairaanhoitaja

“Olen aina ollut kiinnostunut vapaaehtoistyöstä. Alun perin tulin mukaan Punaisen Ristin rasismin vastaisiin kampanjoihin, ja sitten aloin toimia  Vaasan nuorisotoimikunnassa. Samaan aikaan aloitin myös valtakunnallisessa nuorisotoimikunnassa.  

Haluan tehdä sairaanhoitajana töitä kentällä. Hain nuorisodelegaatiksi, koska uskon koulutuksesta olevan hyötyä, kun haen kansainvälisessä avussa työskentelyyn valmistavalle IMPACT-kurssille. Nyt tuntuu kuitenkin, että voin tehdä paljon jo nuorisodelegaattina. Aion jatkaa myös muille kursseille. Minua kiinnostavat kansainvälisen humanitaarisen lain kurssi sekä turvallisuuskoulutus.

Sain tältä kurssilta uusia ideoita ja uskoa siihen, että voin vaikuttaa Punaisen Ristin kautta. Kotiin mennessäni aion olla entistä aktiivisempi omassa osastossani.”

 

Kuva: Saara Tuominen

Elsa Korkman, oikeustieteen opiskelija

“Kiinnostuin Punaisesta Rististä, kun Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita ja uusia vastaanottokeskuksia perustettiin. Liityin Punaisen Ristin toimintaan vetämällä vastaanottokeskuksessa kerhoa alle kouluikäisille lapsille.

Tänä keväänä etsin uusia tapoja aktivoitua Punaisen Ristin toiminnassa. Etsin väyliä, jotka on tarkoitettu varsinkin nuorille vapaaehtoisille. Myös kansainvälisyys kiinnosti minua. Nuorisodelegaattikurssi vaikutti hyvältä tilaisuudelta saada selville, mitä kaikkea Punaisessa Ristissä oikeasti tehdään ja mihin kaikkeen voisin päästä mukaan.

Tällä kurssilla olen oppinut sekä miten Punainen Risti toimii maailmalla että mitä se tekee Suomessa. Olen myös saanut tietoa siitä, miten voin itse nuorisodelegaattina päästä ulkomaille Youth Delegate -komennuksen kautta. Mieleen koulutuksesta jäi erityisesti harjoitus, jossa peitimme silmämme ja annoimme toisen osallistujan johdattaa meitä. Se opetti kommunikaation ja yhteistyön merkitystä sekä luottamista toisiin.

Olen saanut täältä intoa aktivoitua omalla osastollani, opiskella lisää humanitaarista oikeutta ja myös opettaa sitä myöhemmin Punaisen Ristin kurssin vetäjänä. Haluan myös kertoa Punaisesta Rististä opiskelukavereilleni.”

 

Kuva: Saara Tuominen

Tatevik PetoyanArmenian Punainen Risti

“Kuulin Punaisesta Rististä alun perin ystävältäni. Koska minulla oli vapaata aikaa, päätin lähteä vapaaehtoiseksi. Ensin se oli minulle harrastus, mutta nyt siitä on tullut pikemminkin elämäntapa. Olen ollut vapaaehtoinen Punaisella Ristillä nyt jo viisi vuotta.

Tärkeintä tällä kurssilla olivat uudet ystävät. Sain myös uskomattoman paljon uutta tietoa seitsemän päivän aikana. Lähdin tänne, koska uskon nuorisodelegaattina toimimisen olevan paras tapa kehittää toimintaa Armeniassa. Aion viedä mukanani kotiin uusia ideoita.”

 

Kuva: Saara Tuominen

Ali Saqlain, insinööritieteiden jatko-opiskelija

“Kiinnostuin alun perin Punaisen Ristin ystävätoiminnasta, mutta puutteellisen kielitaitoni vuoksi en voinut osallistua siihen. Sitten aloin käydä erilaisissa koulutuksissa ja osallistuin nuorisokonferenssiin, jossa kuulin nuorisodelegaatin koulutuksesta. Ajattelin sen olevan hieno tilaisuus oppia lisää, joten päätin hakea sinne.

Merkittävintä kurssilla oli minulle se, että kurssilla vieraili ulkomailla työskennelleitä nuorisodelegaatteja ja saimme kuulla, mitä he ovat saaneet aikaan työssään. Oli hienoa saada tietää myös muiden kurssille osallistuneiden kokemuksista ja taustoista. Yhteishenki täällä oli todella upea.

Haluaisin koota ihmisiä yhteen ja kehittää ratkaisuja teknisiin ongelmiin, joita syntyy kriisitilanteissa. Teen tohtorin tutkintoani Aalto-yliopistossa ja haluaisin hyödyntää siellä opiskelevien ihmisten teknistä osaamista. Lisäksi haluan aktivoitua oman alueeni monikulttuurisessa toiminnassa.”

Haku nuorisodelegaattikoulutukseen on auki 15.3. asti täällä. 

Teksti: Saara Tuominen

30 Nov

Valtakunnallinen nuorisotoimikunta aloittaa joulukuussa uudella kokoonpanolla – Puheenjohtaja: “Järjestössä on liian vähän poikia ja miehiä”

Syksyllä valitun valtakunnallisen nuorisotoimikunnan puheenjohtajana toimii Sami Laitinen. Kuva: Maria Santto, SPR

 

Henry Goes Live kysyi nuorisotoimikunnan uudelta puheenjohtajalta Sami Laitiselta, mitä seuraavalla kolmivuotiskaudella on luvassa.

 

KUN valtakunnallisen nuorisotoimikunnan kokoonpano julkistettiin syksyllä, miesten vähäinen lukumäärä aiheutti ihmetystä. Uuden toimikunnan kaikki jäsenet puheenjohtajaa lukuun ottamatta ovat naisia. Neljästä varajäsenestä vain yksi on mies.

On totta, että miehet ovat toimikunnassa aliedustettuina, eikä mukana ole niin paljon miehiä tai poikia kuin mitä oltaisiin haluttu, sanoo joulukuussa ensimmäistä kertaa kokoontuvan uuden valtakunnallisen nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Sami Laitinen, 26.

Hän muistuttaa, että ongelma on laajempi ja koskee koko järjestöä. Suomen Punainen Risti on jäsenistöltään hyvin naisvaltainen.

Sukupuolijakauma on hyvin epätasainen ja asialle on tehtävä jotain. Järjestössä on liian vähän poikia ja miehiä, Laitinen sanoo.

Hän uskoo, että uudistumalla järjestö pystyy houkuttelemaan riveihinsä monipuolisesti eri sukupuolten edustajia. Toiminnan on oltava ennen kaikkea sellaista, ettei se houkuttele vain tiettyä kohderyhmää.

En usko, että tytöt ja naiset ovat valikoituneet toiminnan keskiöön tietoisilla päätöksillä, vaan toimintamme on pitkään ollut sellaista, joka houkuttelee pariinsa etenkin naisia, Laitinen arvelee.

Hän painottaa, että nuoret kokonaisuudessaan ovat kohderyhmä, johon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Järjestössä on paljon osaamista, jonka avulla nuoria voidaan tukea nyky-yhteiskunnan haasteissa. Etenkin Nuorten turvataloissa on Laitisen mukaan paljon tietotaitoa, josta olisi hyötyä myös järjestön muussa toiminnassa.

Meillä on oikeasti hyvä mahdollisuudet vastata esimerkiksi poikien syrjäytymiseen.

Laitinen toivoo, että uusi nuorisotoimikunta pohtii laajemmin nuorten roolia järjestössä. Huomiota on lisäksi jälleen kerran kiinnitettävä siihen, miten yhä useammat nuoret sukupuoleen katsomatta saadaan mukaan Suomen Punaisen Ristin toimintaan.

Esimakua oli nähtävissä vuosina 2015 ja 2016, jolloin Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita.

Tuolloin monet nuoret tarjosivat apuaan ja tutustuivat järjestöön, Laitinen kertoo.

 

NUORTEN asiat ovat vahvasti esillä Laitisen ohjastamassa toimikunnassa, jonka tarkoituksena on saada nuorten ääni kuuluviin järjestön päätöksenteossa.

Mielestäni on tärkeää, että nuoret pääsevät myös itse harjoittelemaan päätöksentekoa. Samalla saamme kokemusta mielipiteiden perustelemisesta ja pääsemme kehittämään osaamistamme, Laitinen korostaa.

Toimikuntatyöskentelyssä on kyse vapaaehtoisesta luottamustoimesta, josta ei makseta rahallista korvausta. Kausi kestää vuoteen 2020 asti.

Toimikunta valittiin vaaleilla syyskuussa, minkä jälkeen Suomen Punaisen Ristin hallitus vahvisti toimikunnan kokoonpanon. Uuden toimikunnan ensimmäinen kokous on tarkoitus pitää joulukuussa.

Osa uuden ja väistyvän nuorisotoimikunnan jäsenistä kohtasi marraskuussa Tampereella. Paikalla oli myös piirien nuorisotoimikuntien edustajia.

Keskustelimme muiden asioiden ohella myös siitä, mitä piirien edustajat toivovat valtakunnalliselta toimikunnalta. Esille nousivat esimerkiksi viestinnän kehittäminen, näkyvyyden laajentaminen ja entistä aktiivisempi toiminta, Laitinen kertoo.

Väistyvää toimikuntaa hän kiittää etenkin sitä, että asenteet nuoria kohtaan ovat muuttuneet järjestön sisällä, ja nuorten mielipiteistä ollaan aiempaa kiinnostuneempia.

 

Fakta

Valtakunnallisen nuorisotoimikunnan uusi kokoonpano

Puheenjohtaj: Sami Laitinen

Varapuheenjohtaja: Katariina Kojo

Jäsenet: Riitta Nieminen, Noora Aho, Henrika Sandström, Tytti Wallenius ja Yannika Rönnqvist

Varajäsenet: Tiia-Reeta Tihinen, Niko Suokas, Tiitu-Lotta Paju ja Ada Hosio

 

Teksti: Linda Laine