08 Nov

Raha opiskelijaelämää pyörittää – Henry Goes Live kertoo, miten tasapainotella opintojen ja duunin puskemisen välissä

Suunnittelu auttaa kaikessa elämän järjestämisessä. Kuva: Maria Hietajärvi

 

Opiskelun ja työn yhdistäminen ei aina ole helppoa, mutta usein se kannattaa. Valtiotieteitä yliopistossa opiskellut Riikka kertoo, kuinka yhdisti opiskelun ja työssäkäynnin sekä kuinka opiskeluaikana hankittu työkokemus hyödytti häntä valmistumisen jälkeen.

 

SUOMESSA VALTAOSA OPISKELIJOISTA käy töissä opintojen ohella. Vuoden 2016 tilastojen mukaan 55 prosenttia niin ammattikorkeakoulu- kuin yliopisto-opiskelijoista työskentelevät samalla kun opiskelevat.  

Opiskelun aikaisesta työssäkäynnistä käydään paljon keskusteluja puolesta ja vastaan. Opintojen venyminen ja hidas valmistuminen ovat aiheuttaneet Suomessa huolta pitkään, ja korkeakouluopiskelijoita kannustetaankin suorittamaan tutkintojaan nopeammin. Toisaalta taas ilman työkokemusta opintonsa suorittanut vastavalmistunut on vaarassa pudota työelämän ulkopuolelle.

Työnteko opiskeluiden ohella on parhaimmillaan järjestely, josta sekä työnantaja että opiskelija hyötyvät. Työskentely parantaa opiskelijoiden työllistymistä opintojen jälkeen sekä auttaa luomaan uusia työpaikkoja opiskelijoille. Työnantaja taas saa opiskelijasta työvoimaa iltoihin, viikonloppuihin ja sesonkityöhön.

 

OPISKELIJOIDEN TYÖSSÄKÄYNTIIN ON monia syitä. Työkokemuksen kartuttamisen lisäksi osa työskentelee puhtaasti rahallisen pakon sanelemana. Esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa on vaikea tulla toimeen pelkällä opintotuella varsinkaan, jos ei halua nostaa opintolainaa.

Valtiotieteitä yliopistossa opiskellut Riikka työskenteli useissa eri työpaikoissa opintojensa ohella. Sen lisäksi hän teki myös neljä oman alansa harjoittelua. Riikan työpaikat vaihtelivat ravintolan tarjoilijasta rahanvaihtopisteen asiakaspalvelijaksi sekä baarimikoksi. Opintojen edetessä hän siirtyi tekemään oman alansa töitä.

– Näen työnteossa opintojen ohella paljon positiivisia puolia. Toki se esti joskus illanviettoihin osallistumisen ja edellytti tarkkaa arjen aikataulutusta. Toisaalta sain kerrytettyä arvokasta työkokemusta monilta aloilta, ja palkka mahdollisti mukavan elintason ilman opintolainaa, Riikka kertoo.

Riikka työskenteli koko opiskeluaikansa ja sai silti opintonsa suoritettua tavoiteajassa. Riikan mukaan työmarkkinat ovat nyky-yhteiskunnassa niin vaativat, että työpaikan saaminen vastavalmistuneena ilman työkokemusta on hankalaa. Valmistuttuaan hän onnistui saamaan ensimmäiseksi työpaikakseen oman alansa vakituisen viran.

Uskon, että sain viran monipuolisen työkokemukseni sekä oman alani harjoittelujen ansiosta. Sain hyvät suositukset yhdestä harjoittelupaikasta, josta ne kulkeutuivat työnantajalleni, Riikka kertoo.

Kaikki eivät kuitenkaan onnistu saamaan oman alansa töitä opintojen ollessa kesken. Siitä ei kannata huolestua. Kaikenlaisesta työkokemuksesta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa, Riikka kannustaa

– Oman alan töitä hakiessa työnantajat osaavat arvostaa, jos opiskelija on käynyt töissä opintojen ohella. Se osoittaa aktiivisuutta. Lisäksi työskentely opettaa erilaisia työelämätaitoja, joita ei voi oppia koulun penkillä istumalla, Riikka jatkaa.

Työnantajan kanssa kannattaa neuvotella siitä, voisiko työtunteja vähentää opiskelujen kiivaimmissa vaiheissa. Kuva: Maria Hietajärvi

 

TYÖSKENNELLESSÄÄN IHMINEN TUTUSTUU itseensä työntekijänä ja työyhteisön jäsenenä.

Opiskelijarooli ja työntekijärooli poikkeavat usein toisistaan, koska ympäristöt ovat erilaisia. Jos opiskelija on vastuussa opintojen etenemisestä vain itselleen, niin työelämässä hän on vastuussa asioista työtovereilleen ja esimiehelleen.

Työssäkäynti tarjoaa kokemuksen ja työelämään valmistamisen lisäksi myös mahdollisuuden kehittää itseään. Vuorovaikutustaidot, organisointikyky ja erilaiset henkiset voimavarat kehittyvät työelämässä. Riikka kertoo, että kiireisessä asiakaspalvelussa työskentely paransi hänen sosiaalisia taitojaan sekä paineensietokykyään enemmän kuin mikään muu sen jälkeinen työpaikka.

Työnteko saattaa kasvattaa myös opiskelumotivaatiota. Työ tuo usein opiskeluelämään rytmiä ja antaa vastapainoa pänttäämiselle, jolloin ajatukset saa pois opiskelusta. Työ voi parhaimmillaan tarjota mielekästä tekemistä, mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen sekä sosiaalisia suhteita.

Suurimman osan ystävistäni olen saanut opiskeluaikaisista työpaikoista. Usein samassa elämäntilanteessa olevat opiskelijat hakeutuvat tiettyihin töihin, jolloin ystävystyminen on helpompaa. Raskaat iltavuorot ja yötyöt tuntuivat hieman kevyemmiltä, kun ne sai tehdä ystäviensä kanssa, Riikka kertoo.  

 

OPISKELUJEN JA TYÖSSÄKÄYNNIN yhdistäminen voi olla ajoittain stressaavaa. Usein luennoille osallistumisen lisäksi täytyy kirjoittaa esseitä, lukea tenttikirjoja sekä löytää aikaa ryhmätöille. Vapaa-ajalla pitäisi ehtiä vielä harrastaa, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja muutoinkin huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Esimerkiksi sellaisiin opintoihin työt on helppo yhdistää, joissa kontaktiopetus ei ole pakollista ja suoritukset saa tenteistä tai esseistä. Tietenkin työt on vaikeampi yhdistää opintoihin, joissa on paljon läsnäolopakkoja, tehtäviä ja lukuisia deadlineja. Tällöin olisi hyvä, jos töitä voisi tehdä vaikka kotoa käsin, Riikka pohtii.

Useimmat opiskelijat pystyvät itse vaikuttamaan jossain määrin omaan lukujärjestykseensä ja kurssimääräänsä. Työssäkäyntiin on monella opiskelijalla siis mahdollisuus, ja kyse onkin siitä, miten aikataulunsa järjestää. Riikka neuvoo myös, että jokaisen opiskelijan kannattaa löytää itselleen tehokkain tapa oppia.

Minun ei esimerkiksi kannattanut käydä luennoilla istuskelemassa, koska opin paljon paremmin lukemalla itse omaan tahtiini. Näin sain aikaa työnteolle ja harrastuksille. Jonkun toisen taas kannattaa käydä luennolla, koska hän oppii paremmin opetusta kuuntelemalla, hän jatkaa.

 

KUINKA SITTEN YHDISTÄÄ OPISKELU ja työ? Kannattaa ajatella, että opiskelut ovat prioriteetti numero yksi ja töitä tehdään jaksamisen mukaan. Tarkoitus ei ole, että opinnot kärsisivät.

Töiden ja opintojen yhdistäminen vaatii ennen kaikkea hyvää ajanhallintaa ja itseohjautuvuutta. Tarkastele kalenteria jokaisen jakson alussa ja suunnittele etukäteen, milloin teet koulutyöt. Jos ahdat kalenterin liian täyteen, lipsut todennäköisesti aikatauluistasi, mikä on taas omiaan lisäämään stressiä.

Opiskelijalla on käytössään rajallinen määrä aikaa ja voimavaroja. Keskustele työnantajasi kanssa esimerkiksi siitä, voisitko tehdä vähemmän vuoroja silloin kun opiskelujen kanssa on kiirettä. Vastavuoroisesti voit olla töissä enemmän silloin, kun opiskeluissa on hiljaisempi jakso.

Kiinnitä huomiota myös siihen, miten käytät vapaa-aikasi. Jos olet päättänyt tehdä töitä opintojen ohessa, niin mieti, mihin kaikkeen muuhun sinulla riittää vielä energiaa. Voit myös merkitä kalenteriin aikoja, jolloin et työskentele tai opiskele vaan rentoudut. Hyvin levänneenä jaksat varmasti paremmin niin töissä kuin opintojen parissa.

 

Teksti ja kuvat: Maria Hietajärvi

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijoiden työssäkäynti.

 

 

03 May

Brändää tai ole brändäämättä – tässä ovat asiantuntijoiden vinkit onnistuneeseen työnhakuun

Go On Jyväskylän HR-päällikkö Essi Seppäsen ja HR- ja rekrytointiasiantuntija Hanna Tavastin mukaan paras valtti työnhaussa on olla oma itsensä. Kuva: Ulriikka Myöhänen

 

Itsensä ja osaamisensa esille tuominen sosiaalisessa mediassa voi viedä piilotyöpaikkojen äärelle, mutta työnhaun perusehto se ei ole – ainakaan kaikilla aloilla.

 

ITSENSÄ BRÄNDÄÄMINEN TYÖELÄMÄSSÄ on aikamme kuuma peruna. Kiteytettynä henkilöbrändi tarkoittaa sitä mielikuvaa, jonka annat itsestäsi muille. Usein mielikuvaan henkilöbrändistä yhdistetään käsityksiä menestyksestä, intohimosta, omistautuneisuudesta ja erityisosaamisesta (https://www.staffpoint.fi/osaaminen-esiin-eli-intohimo-brandataan/  ).

Aktiivisuus somessa ja oman osaamisensa markkinointi voivat avata uusia työmahdollisuuksia ja kuljettaa uralla eteenpäin. Kaikki eivät kuitenkaan ole luontaisia itsensä brändääjiä. Joillekin oman osaamisensa esille tuominen ja saavutusten ruotiminen ison yleisön edessä voivat aiheuttaa ahdistusta. Onko ihmisen pakko brändätä itsensä pärjätäkseen nykypäivän työnhaussa?

– Henkilöbrändäys on alariippuvaista, aloittaa HR-päällikkö Essi Seppänen henkilöstöpalveluratkaisuja tarjoavalta Go Onilta.

– Markkinointialan ihmiset brändäävät itsensä lähes automaattisesti. Heidän hakemuksistaan näkee, että sisällöntuotanto ja Adoben Illustratorin kaltaiset grafiikkaohjelmat ovat näillä ihmisillä hallussa. Toisaalta joillakin aloilla, esimerkiksi metalliteollisuuden parissa, ei tarvitse osata brändätä itseään päästäkseen töihin, Seppänen jatkaa.

Seppänen ja hänen kollegansa, HR- ja rekrytointiasiantuntija Hanna Tavast kuitenkin korostavat, että luova hakemus auttaa erottautumaan työmarkkinoilla.

– On mielekästä lukea hakemuksia, joista huomaa, että ihmisellä on paloa ja motivaatiota töihin. Jos hitsaajan paikkaa hakeva liittää hakemukseensa kuvan itsestään hitsaamassa, niin antaahan se kuvan, että henkilö on tosissaan.

 

VOIDAAN SIIS AJATELLA, että itsensä brändäämistä voi tehdä myös pienemmässä mittakaavassa. Silloin kannattaa somehahmoksi ryhtymisen sijaan panostaa hakemuksiin ja pohtia tarkkaan, mikä omassa osaamisessa ja kokemuksessa on sellaista, millä voisi erottua muista työntekijöistä.

Siitähän henkilöbrändäämisessä lopulta on kyse: erityisyytensä, työtapojensa ja taitojensa esille tuomisesta. Myös brändäämisen asiantuntijat korostavat aitoutta (hyperlinkki: https://www.helsinginuutiset.fi/blogi/531293-henkilobrandays-somessa-yleistyy-tyonhaussa ), sillä valheellisen henkilöbrändin rakentamisesta jää helposti kiinni.

– Hakemuksessa ei tarvitse antaa itsestään liian hyvää kuvaa. Kaikkien ei tarvitse olla sosiaalisia ja puheliaita. Myös työhaastattelussa kannattaa olla rehellinen. Älä siis väitä rakastavasi taulukkolaskentaa, jos todellisuudessa vihaat sitä. Saatat nimittäin päätyä kehittämään Excel-ohjelmia moneksi vuodeksi, Tavast muistuttaa.

 

Asiantuntijoiden vinkit työnhakuun

HAKUVAIHE

1. Panosta hakemukseen. Lue työpaikkailmoitus huolellisesti, kysy lisätietoja tarvittaessa ja perustele hakemuksessasi osaamistasi esimerkkien avulla. Jos työhistoriassasi on taukoja, kerro, miten olet pitänyt itsesi aktiivisena niiden aikana. Tarkista kielioppi ja pyydä kaveria lukemaan hakemuksesi.

2. Jos työkokemuksesi on vähäistä tai sitä ei ole, perustele motivaatiosi muilla tavoin. Puuttuvaa kokemusta voi paikata esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksilla ja työskentelytavoilla. Sihteerin tehtävissä tarvitaan huolellisuutta, ja varaosakaupan myyjä voi hyötyä mopoiluharrastuksestaan.

3. Pidä ansioluettelosi napakkana ja selkeänä. Merkitse ansioluetteloon myös pätkätyöt ja mahdolliset suosittelijat.

4. Hakemuksen sisältö on tärkein, mutta visuaalisesti erilainen työhakemus voi jäädä paremmin rekrytoijan mieleen. Esimerkiksi Canvassa voit tehdä näppärästi tavallisesta poikkeavia työhakemuksia ja ansioluetteloita.

5. Jos hakemus täytetään verkossa työnantajan valmiiseen hakemuspohjaan, varaudu tallentamaan hakemuksesi videomuotoon.

HAASTATTELU

6. Valmistaudu haastatteluun huolellisesti. Varaudu kertomaan itsestäsi, motivaatiostasi, ja kehittämiskohteistasi. Valmistaudu myös perustelemaan hakemuksesi väitteitä: jos olet kertonut olevasi erinomainen asiakaspalvelija, varaudu kertomaan mikä sinusta tekee asiakaspalvelun ammattilaisen.

7. Ole rehellinen kertoessasi osaamisestasi ja mielenkiinnonkohteistasi. Kerro rehellisesti myös niistä syistä, jotka mahdollisesti johtivat edellisen työsuhteesi purkamiseen. Älä kuitenkaan mustamaalaa edellistä työnantajaasi!

8. Muista, ettei kaikkiin kysymyksiin tarvitse vastata. Sinun ei tarvitse kertoa esimerkiksi perheen perustamissuunnitelmistasi, parisuhteestasi, poliittisesta suuntautumisestasi eikä vakaumuksestasi.

9. Jännittäminen kuuluu työhaastatteluun. Jos kuitenkin olet todella jännittynyt, voit kertoa siitä haastattelijalle.

10. Ole itse aktiivinen työnhakuprosessissa. Jos paikasta ei ala kuulua, ota itse yhteyttä ja kysy valinnan etenemisestä.

11. Kysy palautetta hakemuksestasi ja siitä, miten selvisit haastattelusta. Työhaastatteluissa voi kehittyä konkariksi!

 

Vinkit koottiin yhteistyössä Go On Jyväskylän toimipisteen Essi Seppäsen ja Hanna Tavastin kanssa.

Teksti & kuva: Ulriikka Myöhänen

22 Feb

Täältä niitä opintopisteitä ropisee: koulutkin ovat alkaneet tunnustaa vapaaehtoistyössä opittuja taitoja

Vapaaehtoistyöstä voi saada myös opintopisteitä, jos se liittyy omaan opiskelualaan. Esimerkiksi läksy- tai leikkikerhossa toimiminen voi täyttää vaatimukset. Kuvassa vapaaehtoinen Rosa Degerman askartelee Ziding Langin kanssa. Valokuva: Ari Räsänen/SPR.

 

 Korkeakoulut ovat pikkuhiljaa heränneet siihen, että vapaaehtoistyöstä saatu kokemus voi olla arvokasta opiskelijan tulevalla uralla. Harva oppilaitos kuitenkaan vielä hyväksilukee sitä osaksi korkeakouluopintoja. Pisimmällä vapaaehtoistyöstä palkitsemisen suhteen ollaan terveystieteiden sekä sairaanhoidon ja terveydenhuollon aloilla.

 

TAMPEREEN YLIOPISTON TERVEYSTIETEIDEN TUTKINTO-OHJELMASSA vapaaehtoistyö on tunnustettu osaksi opiskelijan vapaavalintaisia opintoja nyt parin vuoden ajan. Vaikka kovin moni opiskelija ei ole vielä löytänyt vapaaehtoistyön mahdollisuutta, monenlaisia vapaaehtoistyötehtäviä voidaan lukea opintosuorituksiksi.

– Vapaaehtoistyö voi olla osallistumista vaikkapa kuntien, järjestöjen tai organisaatioiden ylläpitämään toimintaan. Opiskelija voi osallistua esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille ja monikielisille lapsille suunnatun läksykerhon vetämiseen tai turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liittyvään toimintaan. Jos vapaaehtoistyötä tehdään monikulttuurisessa ympäristössä, suoritus voidaan merkitä myös osaksi kansainvälistymiskokonaisuutta, Tampereen yliopiston terveystieteiden tutkinto-ohjelman opintokoordinaattori Helena Rantanen kuvailee.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat voineet saada opintopisteitä vapaaehtoistyöstä ainakin viiden vuoden ajan. Työtä ohjaavat valtakunnalliset sairaanhoidon osaamisvaatimukset, EU-direktiivit ja lainsäädäntö, ja siksi aivan mitä tahansa vapaaehtoistyötä ei voida lukea osaksi opintoja.

– Opiskelijoitamme on ollut esimerkiksi kriisityötehtävissä ja kriisityön koulutuksissa. He ovat järjestäneet terveyden edistämiseen suuntautuneita tapahtumia ja olleet mukana toteuttamassa teemapäiviä syöpäjärjestöille. Myös joitakin henkilökohtaisen avustajan tehtäviä on voitu hyväksyä osaksi opintoja, Kajaanin ammattikorkeakoulun sairaan- ja terveydenhoidon osaamisalueen koulutuspäällikkö Jaana Kemppainen kertoo.

Kuitenkin vasta muutama kourallinen opiskelijoita on hyödyntänyt vapaaehtoistyön mahdollisuutta Kajaanin ammattikorkeakoulussa, sillä jo pakollisten opintojen ja oman alan töiden yhdistäminen voi olla haastavaa ja viedä opiskelijalta kaiken liikenevän ajan. Kemppainen arvelee, että tällaisessa tilanteessa vapaaehtoistyöhön motivoitumiseen tarvitaan syvää halua ja sisäistä intohimoa.

 

VAPAAEHTOISTYÖSTÄ SAATAVIA OPINTOSUORITUKSIA pohdittaessa on tärkeää huomioida kaksi asiaa: vapaaehtoistyön pitää liittyä selvästi opiskelijan opiskelemaan alaan ja sen tulee kartuttaa osaamista osana tutkinto-ohjelman opintoja.

Käytännöt vapaaehtoistyön hyväksilukemiseen vaihtelevat eri oppilaitoksissa. Tampereen yliopistossa opiskelijan vastuulla on ottaa selvää soveltuvista vapaaehtoistyömahdollisuuksista, ja työtehtävistä tulee sopia etukäteen tiedekunnan opintopäällikön ja sen jälkeen vapaaehtoistyön tarjoajan kanssa. Samoin Kajaanin ammattikorkeakoulussa vapaaehtoistyön soveltuvuus selvitetään opinto-ohjaajan tai tutor-opettajan kanssa.

– Työn luonne katsotaan aina tapauskohtaisesti ja räätälöidään yhdessä kunkin opiskelijan kanssa, Kemppainen kertoo.

Useimmiten vapaaehtoistyö voidaan lukea osaksi opiskelijan vapaavalintaisia opintoja. Joskus myös muut kurssisuoritukset saattavat sisältää harjoittelujakson vapaaehtoistyötehtävissä. Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskelijaharjoittelukin on mahdollista suorittaa jossakin vapaaehtoisjärjestön projektissa vaikkapa mielenterveystyön parissa.

 

VAPAAEHTOISTYÖ EDISTÄÄ ERITYISESTI opiskelijan työelämätaitojen karttumista. Sekä Rantanen että Kemppainen pitävät hyvänä, että opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus hankkia erityisosaamista muualtakin kuin pakollisista korkeakouluopinnoista. Rantasen mielestä vapaaehtoistyö tarjoaa oivan kosketuspinnan yliopiston ulkopuoliseen maailmaan.

– Yliopisto haluaa kehittää työelämäyhteistyötä koko ajan avoimempaan suuntaa, ja vapaaehtoistyön tekeminen osana opintoja on hyvä esimerkki tästä. Haluamme varmistaa, että opiskelijat saavat monipuolista osaamista. Vapaaehtoistyöstä hyötyy samalla myös ympäröivä yhteiskunta, Rantanen kertoo.

Tampereen yliopiston terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa harjoittelu suoritetaan vasta maisterivaiheessa, jolloin työelämäkytkökset kandivaiheen, eli perinteisesti ensimmäisten kolmen opiskeluvuoden, ajalta jäävät marginaaliseen asemaan. Tässä Rantanen näkee sauman vapaaehtoistyön markkinoimiselle.

– Suoraan lukiosta tulleille tai välivuoden pitäneille vapaaehtoistyö antaisi mahdollisuuden tutustua työelämään järjestöjen ja vapaaehtoistyötä tekevien organisaatioiden kautta jo aiemmin. Tämä kehittäisi tuoreiden opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja tiimissä toimimista, eli toisin sanoen niitä työelämätaitoja, joista jokaiselle on hyötyä omalla työuralla.

 

TULEVAISUUDESSA VAPAAEHTOISTYÖN MERKITYS osana korkeakouluopintoja tulee lisääntymään. Näin uskotaan ainakin Tampereella ja Kajaanissa.

– Me Kainuun seudulla olemme alkaneet miettiä, kuinka paikalliset ja valtakunnalliset järjestöt voisivat saada lisää näkyvyyttä oppilaitoksessamme ja miten voisimme ylipäätään lisätä opiskelijoiden tietoisuutta vapaaehtoistyöstä. Haluaisimme lisätä järjestöjen ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä, Kemppainen valottaa.

Vaikka terveydenhuollon ammattilaiset ja terveystieteiden asiantuntijat työllistyvät nykyään hyvin oman alansa töihin, opiskelijalle voi olla arvaamatonta hyötyä erilaisista vapaaehtoistyökokemuksista.

– Koska järjestökentän, eli niin kutsutun kolmannen sektorin, merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan sote-uudistuksen takia, mietimme varmasti jatkossa vieläkin enemmän, kuinka yliopiston ja järjestöjen välistä yhteistyötä voisi kehittää edelleen, Rantanen summaa.

Teksti: Nelli Miettinen

 

04 Jan

Norsunluurannikolla vapaaehtoistyö toimii ponnahduslautana työmarkkinoille

Norsunluurannikon Punaisen Ristin päätoimistolla pidettiin kansallisen nuorisokomitean kokous. Kuvassa (vas.) Wiam Elfadl, Ouattara Ya Aimee, Mian Etchonwa Anick, Akindejo Angui Mobitou, Kroa Yao Faguisse, Diarrassouba Abdoulaye, Kouman Celine. Kuva: Wiam Elfadlin kuva-albumi.

 

Norsunluurannikolla Länsi-Afrikassa vapaaehtoistyö kerryttää kallisarvoista osaamista ja auttaa nuoria kiinni työelämään. Parhaimmillaan vapaaehtoistyössä hankitut taidot tunnustetaan yhtä arvokkaiksi kuin virallisen koulutusjärjestelmän piirissä kertynyt osaaminen.

 

ATLANTIN RANNALLA Länsi-Afrikassa sijaitseva Norsunluurannikko ei ole helppo paikka olla nuori. Yli puolet väestöstä on alle 25-vuotiaita, eikä koulutusta tai työpaikkoja ole tarjolla kaikille.

Suomen Punaisen Ristin järjestämä nuorisodelegaattikomennus Norsunluurannikolla Abidjanin suurkaupungissa paljasti Wiam Elfadlille, kuinka suuri merkitys vapaaehtoistyön tekemisellä on paikallisille. Jos esimerkiksi korkeat lukukausimaksut tekevät jatkokouluttautumisen mahdottomaksi, vapaaehtoistyö  tarjoaa monelle väylän tehdä muuten hyödyllistä työtä, oppia uusia asioita ja tuntea itsensä merkitykselliseksi.

– Paikalliset vapaaehtoiset olivat laajasti eri alojen osaajia: oli niin insinööriä, lakimiestä kuin sosiologia. Toisaalta vapaaehtoistyötä tekivät myös he, joilla ei ollut välttämättä mitään korkeakoulutusta. Kaikki kuitenkin kokivat vapaaehtoistyön itselleen merkityksellisenä toimintana, Elfadl kuvailee.

Koulutie voi siis nousta pystyyn Norsunluurannikolla, mutta myös oman alan työn löytäminen saattaa olla kiven alla. Koska Punaista Ristiä arvostetaan ja kunnioitetaan vastuullisena järjestönä, moni näkee sen hyvänä organisaationa paitsi yleishyödyllisen humanitäärisen työn vuoksi, myös oman tulevaisuutensa kannalta. Osa nuorista voi löytää töitä vapaaehtoistyön avulla.

 

Kuva on otettu Pan-Afrikkalaisen Konferenssin nuorten tapaamisesta. Kuvassa (vas.) Boa Marie Serge Karelle, Wiam Elfadl, Angui Mobitou ja Etchonwa Anick. Kuva: Wiam Elfadlin kuva-albumi.

PAIKALLISTEN NUORTEN vapaaehtoistehtävät vaihtelevat paljon. Tehtäviin kuuluu muun muassa raportointia, tapahtumien järjestämistä, tiedottamista ja läksykerhojen organisoimista. Elfadl näki komennuksellaan, kuinka vapaaehtoisille annettiin paljon vastuuta, mikä vaati myös vahvaa omistautumista ja sitoutumista.

– Vapaaehtoiset antoivat todella paljon itsestään, vaikka kyseessä on vapaaehtoistyö. He saattoivat tehdä pitkiäkin matkoja maaseudulle raportoidakseen paikan päältä kerättyä palautetta.

Vaikka vapaaehtoisten työpanosta arvostettiin kovasti, aina kaikkia välttämättömiäkään omasta pussista maksettuja kuluja ei pystytty korvaamaan. Elfadlin mielestä tämä oli ongelmallista, sillä yhtenä hänen nuorisodelegaattijaksonsa tavoitteena oli nimenomaan saada mukaan uusia nuoria vapaaehtoisia ja kehittää toimintaa edelleen.

– Esimerkiksi opiskelijoille ei aina pystytty hyvittämään liikkumisesta aiheutuneita kuluja tai myöntämään päivärahaa. Silti vapaaehtoiset tekivät pyyteettömästi arvokasta ja laadukasta työtä. Jos vain rahaa olisi ollut, heidät olisi voinut ottaa palkkalistoille vaikka saman tien.

 

VASTAVUOROISESTI Punainen Risti tarjosi vapaaehtoisille mahdollisuuksia osallistua hyödyllisiin koulutuksiin ja monenlaisille kursseille. Vapaaehtoistyö teki myös verkostoitumisesta ja ystävyyssuhteiden ylläpitämisestä helppoa.

– Toivottavasti vapaaehtoistyöstä tulee hyvä ponnahduslauta työelämään yhä useammalle. Paikalliset työnantajatkin alkavat onneksi olla kiinnostuneita vapaaehtoistyökokemuksesta ja sen eduista työmarkkinoilla, Elfadl kiittelee.

Abidjanin suurimman kaupunginosan Youpougonin paikallisosasto. Kuva: Wiam Elfadlin kuva-albumi.

 

FAKTA

Norsunluurannikko

Itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960

Väkiluku noin 24 miljoonaa

Elinajanodote 53 vuotta

Lähes 60 prosenttia väestöstä on alle 25-vuotiaita

Yksi maailman merkittävimmistä kaakaon ja kahvin tuottajista

Lähteet: Maailmanpankki, World Fact Book, OECD

 

Teksti: Nelli Miettinen