06 Sep

Väkivaltaisen suhteen käsittely ei lopu eroon

Omia kokemuksia voi joutua työstämään vielä sen jälkeen, kun on lähtenyt väkivaltaisesta suhteesta. Kuva: Pixabay.com

 

Parisuhteesta jääneet traumat voivat vaikuttaa elämään vielä vuosia suhteen jälkeen. Juttu on Henry Goes Liven lähisuhdeväkivaltaa käsittelevän juttusarjan kolmas osa. Edellinen osa Sallan ja Pekan tarinasta löytyy täältä. Henkisen väkivallan uhrin auttamista taas puidaan jutussa, joka löytyy täältä.

 

VÄKIVALTAISESSA SUHTEESSA ELÄMINEN itsessään on painajainen, mutta monesti psyykkinen työ jatkuu vielä pitkään eron jälkeen. Salla eli melkein neljä vuotta suhteessa, jossa nimittely, lyttääminen ja tukasta vetäminen olivat arkipäivää. Toisinaan poikaystävä Pekka myös uhkasi tappaa Sallan, potki ja löi häntä.

Pekka oli saanut Sallan uskomaan, ettei kukaan muu koskaan huolisi Sallaa. Hieman ennen pariskunnan eroa Salla kuitenkin tapasi huomaavaisen ja kiltin miehen, Jussin. Jussi osoitti, ettei Pekan sanoissa ollut perää. Pekka ei kuitenkaan luovuttanut hevillä.

– Asuin eromme jälkeen äitini luona väliaikaisesti. Pekka pyysi, että saisi nähdä koiraani, johon annoinkin luvan ensiksi. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään, koska koira pelkäsi Pekkaa. Se valahti aina aivan lötköksi, kun olisi pitänyt mennä hänen luokseen, Salla kertoo.

 

KUN TAPAAMISILLE EI RIITTÄNYT enää luonnollisia syitä, Pekka ilmestyi tiuhaan ajelemaan moottoripyörällään Sallan äidin asunnon edustalle. Hän myös selvitti, missä Salla kävi lenkillä, ja ilmestyi samoille lenkkipoluille.

Samaan aikaan Jussi alkoi saada tekstiviestejä oudosta numerosta. Niissä sanottiin, että Salla haikaili yhä Pekan perään. Jussi ei ottanut viestejä todesta, saati suuttunut Sallalle niistä. Mies oli kokonaisuudessaan toista maata kuin Pekka.

– Jussin kanssa minua ei pelottanut yhtään, ei missään vaiheessa. Mikäli hänessä olisi ollut edes vähän samoja piirteitä kuin Pekassa, tilanne olisi varmaan ollut toinen. Jussi ei kuitenkaan koskaan edes korottanut ääntään.

 

MUUSSA ELÄMÄSSÄ VÄKIVALLAN jättämät arvet ovat näkyneet selkeämmin. Jos kukaan miespuolinen henkilö korottaa ääntään tai edes puhuu vähän äkäisesti, pillahtaa Salla vielä tänä päivänäkin itkuun – etenkin jos tämä on jonkinlaisessa auktoriteettiasemassa. Kaupassa käyminen yksin pelottaa. Salla ei osaa sanoa miksi, mutta pelko ilmaantui väkivaltaisen suhteen päättyessä. Hän on myös huomannut alkaneensa pelätä miehiä. Eniten kuitenkin kammottaa ajatus Pekkaan törmäämisestä.

– Niin on käynytkin pari kertaa. Muistan, kun olin kerran ostoskeskuksessa työkeikalla, ja ovilla seisoi lastenrattaiden kanssa aivan Pekan näköinen mies. Minua alkoi ahdistaa saman tien, etenkin kun olin huomaavinani hänellä tatuoinnin samassa kohtaa, missä Pekallakin oli. Kävelin ohi yrittämättä katsoa miestä, mutta vilkaisin vahingossa. Pekkahan se oli. Hän tuijotti minua suoraan silmiin. Menin aivan paniikkiin, meinasin pudottaa puhelimeni ja olin varma, että saan sydänkohtauksen.

 

SALLAA VAIVAAVAT EDELLEEN myös jatkuvat painajaiset vanhasta elämästä. Monesti hän yhä herää keskellä yötä omaan huutoonsa.

– Vähän aikaa sitten myös tämä Pekan hajottama hammas alkoi kipuilla oikein kovasti. Kävin jo silloin teon jälkeen näyttämässä tätä hammaslääkärille ja väitin kaatuneeni portaissa. Ei lääkäri sitä kyllä uskonut, enkä tiedä laittoiko hän asiasta jonkun merkinnänkin. Nyt käydessäni lääkäri sanoi, että kannattaa tehdä asiasta rikosilmoitus, sillä hammas tulee todennäköisesti syömään minulta tuhansia euroja.

Hampaan kunto oli viimeinen niitti, ja Salla teki tapahtuneesta rikosilmoituksen. Tällä hetkellä hän odottaa yhä oikeudenkäynnin alkamista.

– Tämä oikeudenkäynti on viimeinen asia, mitä voin tälle tehdä. Toivon, että se laittaa asialle pisteen, etten enää näkisi painajaisia ja saisin asialta rauhan lopullisesti.

Jutussa esiintyneiden henkilöiden nimet on muutettu.

Teksti: Milla Asikainen

Oletko huolissasi itsesi tai esimerkiksi läheisesi kokemasta väkivallasta tai sen uhkasta? Nollalinja palvelee vuorokauden ympäri. 

Apua lähisuhdeväkivaltaan voi löytää myös esimerkiksi Väestöliiton linkkilistan tai Suomen Mielenterveysseuran apusivun kautta. Samalta Väestöliiton sivulta löytyy myös lista tahoista, jotka auttavat väkivallan tekijöitä lopettamaan sen käyttämisen.

09 Aug

Väkivaltaisessa suhteessa elänyt Salla: ”Miesystäväni sai minut ajattelemaan, etten saisi parempaakaan”

Lähisuhdeväkivallassa on kyse nimenomaan vallasta. Kuva: Pixabay.com

 

Pelko ja musertunut itsetunto voivat saada väkivallan uhrin jäämään suhteeseen, vaikkei hän itsekään enää uskoisi väkivallantekijän muuttuvan.

 

JAUHELIHA JA VIHANNEKSET tirisivät pannulla samalla, kun Salla pakkasi keittiötavaroita pahvilaatikoihin. Oli pidettävä kiirettä, sillä Pekka oli tulossa pian kotiin. Muutama ilta sitten mies oli riidan yhteydessä potkaissut hänen koiraansa.

Väkivalta Sallaa kohtaan ei ollut mitään poikkeavaa, mutta eläinrakkaalle Sallalle lemmikin kaltoinkohtelu oli käänteentekevä kohta.

Salla laittoi levyn pois päältä, ettei Pekan päivällinen palaisi pohjaan. Hänen jalkansa olivat nauliintuneet paikoilleen. Salla oli varma, ettei pystyisikään lähtemään.

 

SIITÄ ON NYT kuusi vuotta. Tuona iltana hän oli lopulta lähtenyt, vaikka Pekka oli hätäpäissään tarjonnut kihlasormustakin. Lähtöpäätöstä Salla ei ole katunut hetkeäkään. Toisinaan hän jopa syyttää itseään siitä, ettei lähtenyt suhteesta aiemmin.

Neljän vuoden aikana Pekka haukkui häntä, veti tukasta ja puristi ranteista. Mies mittasi Sallan vyötärönympäryksen viikoittain siltä varalta, että tyttöystävä oli lihonut, ja eristi hänet ystävistään sillä perusteella, että he olivat Pekan mielestä huonoa seuraa. Lopulta hän myös potki Sallaa, uhkasi tappaa hänet ja löi Sallaa naamaan lohkaisten häneltä hampaan.

– Sitä kysyy itseltään, miten sitä saattoi olla niin tyhmä, että jäi siihen. Pekka lupasi kyllä aina muuttua, ja vaikka toisaalta en uskonut sitä, niin silti jäin suhteeseen, Salla kertoo.

Joskus Pekka jopa pyysi anteeksi aiheuttamiaan fyysisiä vammoja. Monesti mies itki ja lupasi, ettei vastaavaa enää tapahtuisi – yhdellä ehdolla.

– Hän laittoi tapahtuneen minun viakseni. Hän lupasi, ettei se toistu, kunhan minä en ärsytä häntä.

 

SALLA SAI KUULLA monesti Pekalta siitä, miten huono hän oli. Samalla mies kehui muiden naisten paremmuutta, toisinaan myös sellaisten, joiden kanssa oli Sallaa pettänyt. Salla ei ollut mitään ja Sallan oli hyvä muistaa se, jos mietti Pekan jättämistä. Ei häntä kukaan Pekkaa parempi haluaisi.

– Tavallaan minä uskoinkin sen. Pekka oli ainut, mitä minulla oli. Hän ei pitänyt ystävistäni ja kielsi näkemästä heitä, joten ei minulla ollut enää oikein ketään. Kaikki aikakin meni Pekkaan. Minun piti huolehtia, että asunto olisi siisti, ruoka valmis ja kaikki järjestyksessä, kun Pekka tulisi kotiin. Jos jotain oli vialla, niin huutia tuli, Salla kertoo.

Ajatus lähtemisestä kauhistutti Sallaa; hän pelkäsi sekä oman että läheistensä turvallisuuden puolesta. Sama pelko vaivaa myös monia muita, jotka miettivät väkivaltaisesta suhteesta lähtemistä.

– Väkivallan tekijä voi uhkailla, että jos teet tai et tee jotain, niin sillä on seurauksia. Henkilö voi uhata esimerkiksi omalla tai toisen kuolemalla, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Helena Ewalds.

 

TILANTEEN JATKUTTUA PITKÄÄN voi väkivaltaa kokeneen olla vaikea hahmottaa tilannetta todenmukaisesti. Manipulointi ja jatkuva lyttääminen voivat johtaa siihen, että uhri on niin väsynyt, ettei jaksa enää pyristellä vastaan tai jopa kokee ansaitsevansa huonon kohtelun.

– Useimmiten itsetunto ja itsearvostus murenee. Jos koko ajan saa kuulla, että sinä et ole minkään arvoinen, et osaa mitään, sinua pitää kontrolloida ja nöyryyttää eri tavoin, niin ihminen alkaa uskomaan siihen, Ewalds kertoo.

Sallan itsearvostus oli pitkään palasina. Se alkoi kuitenkin palautua pikkuhiljaa eron jälkeen, etenkin uusien suhteiden vaikutuksesta. Niissä häntä on kuvattu lähinnä viisaaksi ja kauniiksi.

– Joskus minä yhä mietin, puhuiko Pekka totta sanoessaan, että olin tyhmä. Mutta sisimmässäni tiedän, ettei se ole niin, Salla kertoo.

Enää hän ei antaisi kenenkään kohdella itseään samalla tavalla.

– Huomaan nykyään paremmin sellaiset piirteet ihmisissä ja vältän sellaisten ihmisten seuraa, joissa tuntuu olevan samoja piirteitä kuin Pekassa. Olen tarkempi jopa ystäviä valitessa.

Sallan ja Pekan nimet on muutettu.

 

Oletko huolissasi itsesi tai esimerkiksi läheisesi kokemasta väkivallasta tai sen uhkasta? Nollalinja palvelee vuorokauden ympäri. 

Apua lähisuhdeväkivaltaan voi löytää myös esimerkiksi Väestöliiton linkkilistan tai Suomen Mielenterveysseuran apusivun kautta. Samalta Väestöliiton sivulta löytyy myös lista tahoista, jotka auttavat väkivallan tekijöitä lopettamaan sen käyttämisen.

 

Teksti: Milla Asikainen

Kuva: Pixabay.com