25 Oct

Pimeyden väsyttämä mieli kaipaa valoa − kaamosväsymys saa karkin ja unen maistumaan

Kaamosväsymyksestä tai -masennuksesta kärsivälle päivien lyheneminen voi olla jokavuotinen riesa. Kuva: Ida Kannisto

 

Ravitseva vihersmoothie, kaapillinen pilleripurkkeja vai lomamatka etelään? Kaamosväsymyksen hoitoon on tarjolla monenlaisia ohjeita. Selvitimme, mitä tieteellinen tutkimus pitää toimivina keinoina.

 

SYYSKUUSSA SYKSY VIELÄ kukoisti kirjavissa väreissä ja antaa ohikulkijoille syyn ihailla itseään. Mutta kuten aina ennenkin, myös tänä vuonna oranssin ja punaisen sävyissä loistavat lehdet putosivat yhden viikonlopun aikana. Lokakuisena maanantaiaamuna puut olivat jo puoliksi paljaita − miten se taas tapahtui näin äkkiä?

Kuuma kesä on antanut monelle suomalaiselle luonnon omaa valohoitoa ja energiaa. Harmaa marraskuu on kuitenkin auttamatta jälleen edessä, ja kauniit kesäpäivät ovat enää kaukainen muisto. Moni ulkomailta Suomeen muuttanut kertoo, että vaikeinta Suomessa on marraskuun sietäminen. Se on vaikeaa myös usealle suomalaiselle, vaikka vuodenajat vaihtelevat saman kaavan mukaan joka vuosi.

Väsymys, loppumattomalta tuntuva unentarve ja herkkuhimo hiipivät monen arkeen joka syksy. Nämä kaamosväsymyksen oireet ovat melko yleinen ilmiö. Sen sijaan vakavampi kaamosmasennus on harvinaisempi ja saattaa haitata elämää merkittävästi. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan kaamosmasennus vaivaa noin seitsemää prosenttia aikuisista. 

 

KAAMOSMASENNUS ON yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö. Se viittaa masennustilaan, joka ilmenee toistuvasti talvikuukausien aikana. Oireet alkavat useimmiten lokakuussa ja rupeavat tavallisesti helpottamaan alkukeväästä. Väsymyksen tunne ei aina viittaa kaamosmasennukseen, vaan lievempiä oireiluja kutsutaan kaamosväsymykseksi tai -rasitukseksi. Oireet ovat masennuksen kaltaisia, mutta lievempiä: muun muassa väsymystä ja mielitekoa makeisiin ruokiin.

Kaamosmasennuksen oireet täsmäävät tavanomaisiin masennusoireisiin, sillä pimeä aika voi tuoda mukanaan alakuloisuutta, ahdistuneisuutta ja ärtymystä. Kaamosmasennuksesta kärsivä voi kadottaa tuntemukset mielenkiinnon ja mielihyvän kokemuksista. Unentarve lisääntyy ja ruokahalu kasvaa. Erityisesti hiilihydraattipitoiset ruoat maistuvat tavallista paremmin.

Kaamosmasennuksen hoitoon on tarjolla jos jonkinlaisia ohjeita, ja hoitokeinoja on tutkittu myös tieteellisesti. Suomalainen lääkäriseura Duodecim suosittaa kaamosmasennuksen itsehoitoon valohoitoa, jota seura kutsuu tehokkaimmaksi keinoksi taltuttaa masennusoireet.

Valohoitoa voi harjoittaa kirkasvalolamppujen avulla, joiden valkoisessa valossa potilas viettää puolesta tunnista tuntiin joka päivä. Kaikista tehokkainta valohoito on, jos sen toteuttaa aamuaikaan – mitä aikaisemmin, sen parempi. Valohoitoa tukee säännöllinen liikunta ja kuntoilu. Liikunnan ja kirkasvalohoidon tehon puolesta puhuu myös psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki väitöskirjassaan. 

Kirkasvalohoitoa suosittavat myös valtakunnalliset käypä hoito -suositukset. Niiden mukaan kaamosmasennusta voidaan hoitaa myös tietyillä masennuslääkkeillä, joskin lääkehoidosta on vasta melko vähän tutkimusta. 

 

EI OLE IHME, että pimeys vaikuttaa pohjoisissa maissa asuvien mielialaan. Vuoden pimeimpänä aikana, eli talvipäivän seisauksen aikaan, päivä on Suomessa vain muutaman tunnin pituinen. Maan kaikista pohjoisimmissa osissa napapiirin yläpuolella aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan. Tämänhetkisen tutkimuksen valossa vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaamosmasennus voi olla arveltua kinkkisempi vaiva.

Jutun alussakin linkatussa Turun yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa kävi ilmi, että iltaihmiset ovat kaamosmasennukselle alttiimpia kuin aamuihmiset. Sen sijaan etelässä ja pohjoisessa asuvien välillä eroavaisuuksia ei havaittu, mikä vaikuttaa viittaavan siihen, että kaamosmasennuksen taustalla voi olla muutakin kuin valon määrän väheneminen.

Jokaisen kannattaa etsiä itselleen sopivimmat keinot kaamoksesta selviämiseen kokeilemalla. Jos väsymys tuntuu ylitsepääsemättömältä eikä arjen askareita saa hoidetuksi, on aika mennä lääkärin juttusille.

Teksti ja kuvat: Ida Kannisto

 

 

11 Oct

Satokausiruokaa kannattaa suosia ympäri vuoden

Kotimaiset juurekset, kaalit, marjat ja hedelmät ovat syksyllä herkullisimmillaan. Kuva: Maria Hietajärvi

 

Satokausiruoan suosimisessa on vain hyviä puolia. Ostamalla kaupasta sesongin kasviksia monipuolistat ruokavaliotasi, pienennät ruokalaskuasi ja teet hyvää ympäristölle. Kokosimme juttuun myös ajankohtaisia sadonkorjuureseptejä kotikeittiöön.

 

OLETKO MIETTINYT, MIKSI kaupassa tarjolla olevien kasvisten hinnat ja tarjonta muuttuvat vuoden aikana? Tai miksi kurkku ja tomaatti eivät maistu talvella juuri miltään? Syy löytyy kasvisten luontaisesta satokaudesta. Raaka-aineet ovat parhaimmillaan satokausiensa aikana, ja sama vihannes maistuu eri vuodenaikoina erilaiselta. Maukkauden lisäksi satokausikasvisten suosimisessa on paljon muitakin hyviä puolia.

Kaikki tietävät, että kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Luonnonvarakeskuksen teettämän Ravintotase-tutkimuksen  mukaan yli 90 prosenttia suomalaisten syömistä vihanneksista koostuu kuitenkin alle kymmenestä lajikkeesta. Syömme salaattia, tomaattia ja kurkkua rutinoituneesti ympäri vuoden. Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ruokalautaselle on ostaa satokausikasviksia. Aloita kokeilemalla kahta uutta sesongissa olevaa kasvista tai hedelmää kuukaudessa, ja maistat lähes 50 uutta lajiketta vuodessa.

 

USEIN PUHUTAAN, että terveellinen ruoka on kallista. Varmasti, jos ostaa Espanjasta lennätettyjä mansikoita keskellä talvea. Satokautensa aikana kasvikset ja hedelmät ovat edullista ruokaa runsaan tarjonnan sekä halvempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta. Satokausiensa aikana kasvikset ovat tuoreimmillaan ja ravintorikkaimmillaan. Ne ovat maukkaita, mehukkaita ja värikkäitä. Raakana poimittu, maapallon toiselta puolelta kuljetettu kasvis tai hedelmä ei myöskään sisällä yhtä paljon ravinteita kuin lähellä kasvanut ja tuoreena ruokapöytään poimittu kasvis.

Satokausikasvisten suosiminen on myös ekologinen valinta. Luonnollisen satokautensa aikana kasvatettuihin kasviksiin tarvitsee käyttää vähemmän lannoitteita sekä ulkopuolista energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Suosimalla lähellä kasvatettuja tuoreita kasviksia myös kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästöt pienenevät.

 

MISTÄ SITTEN TIETÄÄ, mitä kasviksia ja hedelmiä kannattaa ostaa kaupasta? Eri yritykset ovat keränneet satokausitietoja yhteen. Tunnetuin vaihtoehto on Satokausikalenteri, jonka kuukausittaiset sesonkitiedot löytyvät täältä. Muita vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Yhteishyvän (pdf-tiedosto) sekä Tuoreverkon sivuilta. Satokalenterien avulla on helppo seurata kasvisten satokausia ja löytää sesonkikasvikset kauppojen tarjonnasta.

 

SYKSY ON SADONKORJUUN aikaa. Suomessa sadonkorjuun merkitys on aina ollut suuri. Perinteiden mukaan sadonkorjuun päättymistä on juhlittu viettämällä kekriä, jolloin ihmiset kerääntyivät runsaiden ruokapöytien ympärille nauttimaan sadon antimista ja juomista. Sadonkorjuu on edelleenkin ruoanlaittajalle vilkas sesonki. Tuoreista raaka-aineista voi valmistaa monenlaisia herkkuruokia. Syksyisen sadonkorjuun parasta antia ovat erityisesti juurekset, sienet, kaalit, marjat ja kotimaiset omenat. Kun raaka-ainetarjontaa on yllin kyllin, tulee melkein valinnanvaikeus siitä, mitä reseptejä kokeilisikaan.

Juurekset ovat syksyn ja talven ruokaa parhaimmillaan: edullista, värikästä ja maukasta. Niistä voi tehdä esimerkiksi keittoa, pihvejä, pataa tai laatikkoa. Tai entäpä jos kokeilisi metsäistä juurespaistosta tai sadonkorjuupastaa? Porkkanoista voi valmista samettista keittoa tai porkkana-cashewpihvejä. Punajuuri taas on klassikkopari erilaisille juustoille: kokeile vaikka punajuuri-fetapaistosta, vuohenjuustosalaattia tai punajuuri-aurajuustovuokaa. Juurekset sopivat mainiosti myös leivontaan. Kokeile tehdä punajuuri-suklaakakkua tai leivo rakastettua porkkanakakkua.

Sienet ovat syksyisen metsän aarteita. Kantarellit, suppilovahverot, mustatorvisienet, tatit ja rouskut ovat hyviä ruoanlaittosieniä. Kannoitpa sienet kotiin metsästä tai kaupasta, herkullisia reseptejä riittää. Sienet sopivat piirakkaan, keittoon, salaattiin, pastaan ja kastikkeeseen.

Tai miltä kuulostaisi täyteläinen tattirisotto, koukuttava kantarellipizza tai lohi-sienipannu?

Kaalit ovat edullisia ja monipuolisia raaka-aineita. Lajikkeissa riittää valinnanvaraa perinteisestä valkokaalista pikkuruiseen ruusukaaliin. Suikaloi kaalia salaattiin, pyöräytä se kääryleiksi tai tee pataa. Kaalilaatikko joko jauhelihalla tai vegaanisena on kotiruokaa parhaimmillaan. Majoneesipohjainen parsakaalisalaatti on todellinen klassikko. Kokeile sitä joko alkuperäisenä pekoniversiona tai vegaanisoituna. Ruusukaalista taas valmistuu ihana piirakka ja lehtikaalista pastaa.

Metsiemme marjat ovat arvokasta ravintoa, koska ne sisältävät paljon vitamiineja ja tärkeitä hivenaineita. Marjat maistuvat kakuissa, leivonnaisissa sekä monissa muissa herkuissa. Yksi suomalaisten suosikkimarjoista on mustikka, josta on moneksi. Mustikoista voi valmistaa jälkiruokamoussea, terveellistä raakakakkua tai klassista mustikkamurupiirakkaa. Toinen marjametsän suosikki on kirpeä puolukka. Tee puolukoista vispipuuroa tai vaikkapa pellillinen piirakkaa. Ethän myöskään unohda pakastaa marjoja talven varalle sellaisenaan?

Kotimainen omena on yksi suosituimmista satokauden herkuista. Monikäyttöinen omena sopii niin leivontaan, hilloksi kuin suolaisiin resepteihin. Kanelilla maustettu omenahillo tai kompotti maistuu ihanalta puuron tai jugurtin kanssa. Perinteisen omenapiirakan ja kaura-omenapaistoksen lisäksi omena on oiva lisä lihapulliin ja salaatteihin.

 

Lähteenä käytettyä myös Luonnonvarakeskuksen Kasvistasetutkimusta vuodelta 2008

Teksti: Maria Hietajärvi