08 Mar

Kestävän kuluttamisen trendi voi hyvin – yhä useampi sisustaa kotinsa kierrättäen

Kierrätystavaratalojen suosio on kasvanut tasaisesti jo kolmen vuoden ajan. Kuva: Kaisa Rautiainen

 

Sesongit ohjaavat kierrätystavaratalojen myyntiä, sillä esimerkiksi luminen talvi kiihdyttää talvivaatteiden ja talviurheiluvälineiden kysyntää. Myös käytetyt kodin tavarat ja second hand -sisustaminen ovat nyt in.

 

SUOMEN PUNAISEN RISTIN Kontti-kierrätystavaratalojen hyllyistä ja rekeistä löytyy kaikenlaista ihmisten myyntiin lahjoittamaa tavaraa urheiluvälineistä leluihin ja asusteisiin. Asiakaskunta on laaja, ja asiakkaiden tarpeet ovat kirjavia.

– Viime aikoina selkeästi nouseva trendi ovat olleet kotiin ja sisustamiseen liittyvät ostokset. Meillä naisten vaatteet ja kodin ja sisustamisen tavarat kisailevat tällä hetkellä parhaimmasta myynnistä, Kuopion konttipäällikkö Merja Voutilainen kertoo.

Voutilaisen arvio saa tukea Kontti-ketjun tilastoista, joiden mukaan valtakunnallisesti ostetuimmat tuoteryhmät vuonna 2017 olivat astiat ja sisustus, huonekalut ja naisten vaatteet.

– Tällä hetkellä ihmiset näyttävät sisustavan rohkeammin, ja esimerkiksi värejä on nykyään tarjolla enemmän kuin aiemmin.  Osa porukasta kerää jotakin tiettyä merkkiä, kuten Arabiaa tai Iittalaa, Voutilainen kuvailee.

Varsinkin käytetyt sisustustavarat tekevät kauppansa. Kuva: Johanna Sjöholm

 

Kontti-ketjussa myyntiään jatkuvasti kasvattaviin tuoteryhmiin kuuluvat astioiden ja sisustustavaran lisäksi muun muassa miesten pukeutuminen ja lasten tarvikkeet. Kierrätystavaratalojen tarjonta riippuu kuitenkin lahjoitetuista tuotteista.

– Kun tulin taloon, lahjoitukset tulivat sykleissä ja kauppaa tehtiin käyttövaatteilla. Nyt lahjoitusten määrä on runsas ja tasainen, seitsemän vuotta Kontissa työskennellyt Voutilainen kertoo.

 

KONTEISSA PELATAAN sesongeilla siinä missä vähittäiskaupassakin. Kierrätystavaratalon etu on kuitenkin Voutilaisen mukaan se, että sesonkien vaihtumisessa voidaan olla joustavampia. Jos ulkona on kova pakkanen, talvivaatteet pysyvät rekeissä pidempään.  

– Tällä hetkellä kevät näkyy valikoimassa, mutta meillä on vielä mukavasti talvivaatteitakin. Tämä on ollut hirveän hyvä vuosi vapaa-ajan tavaroille. Esimerkiksi lahjoitetut sukset ja luistimet menevät suurin piirtein heti, Voutilainen kiittelee.

Pitkä ja kylmä talvi näkyy myös maan pohjoisimman Kontin valikoimassa.

– Puoli vuotta myydään talvivaatteita ja -urheiluvälineitä, Rovaniemen konttipäällikkö Sanna Niska-Grönroos vahvistaa.

Etenkin naisten vaatteille ja asusteille on sekä kysyntää että tarjontaa, mutta miestenvaatteiden osuus kasvaa nopeasti. Kuva: Kaisa Rautiainen

 

NISKA-GRÖNROOSILLA ON 11 vuoden kokemus kierrätystavaratalosta. Hänen mukaansa kierrättämisen ideologia ja tietoisuus kestävästä kuluttamisesta ovat tulleet asiakkaille tutummiksi vuosien mittaan. Konttien tuloksella kerrytetään Punaisen Ristin katastrofirahastoa ja tuetaan kotimaan vapaaehtoistoimintaa. Osa vaatelahjoituksista lähetetään vaateapuna kriisialueille.

– Kierrätyksen yleinen trendi on koko ajan kasvanut. Monelle myös Punainen Risti taustajärjestönä on tärkeä syy siihen, miksi haluaa meille lahjoittaa ja meiltä ostaa. Silloin on osa auttamisen ketjua, Niska-Grönroos perustelee.

Ilmiö näkyy suoraan Kontti-tavaratalojen myynnissä. Vuonna 2014 ketjun tavarataloissa kävi 753 000 ostavaa asiakasta. Kolmessa vuodessa ostokertojen määrä kasvoi 46 prosenttia, sillä vuonna 2017 ostokertoja laskettiin jo 1,1 miljoonaa.

– Konteissa myytiin vuonna 2017 yhteensä 3,3 miljoonaa tuotetta – aikamoinen määrä kierrätystavaraa liikkuu siis kauttamme! Kontti-ketjun tiedottaja Johanna Sjöholm kertoo.

 

Haluatko tehdä lahjoituksen Konttiin? Katso ohjeet tästä. https://kontti.punainenristi.fi/lahjoita-konttiin/mita-voi-lahjoittaa

Teksti: Ulriikka Myöhänen

02 Jun

Miksi lihansyöntiä pitäisi vähentää? – kolme teesiä

Videotoimittajamme Joona Möttö vieraili viikonloppuna Maailma kylässä – festivaaleilla Helsingissä ja kysyi festivaalivierailta lihan kulutuksesta. Videolla kahdeksan festivaalikävijää kertoo, syövätkö he lihaa ja miksi heidän mielestään lihansyöntiä kannattaisi vähentää.

Lihansyönti on kasvanut merkittävästi viime vuosina, vaikka kehityssuunnan pitäisi olla päinvastainen. Lihansyönnin globaali kestämättömyys oli hyvin myös tiedossa viikonlopun Maailma kylässä – festivaalin kävijöillä. Vastaajien mukaan lihansyönti kuormittaa ennen kaikkea maapalloa ja lisää ilmastonmuutosta. Aivan kaikki eivät silti ole kuitenkaan valmiita luopumaan lihansyönnistä.

– Lihansyönti on ympäristölle iso haitta, mutta en ole kuitenkaan valmis luopumaan siitä, sanoo Otto.

Kasvissyöjät Johanna ja Rebekka taas uskovat, että maailma olisi parempi paikka, jos lihaa ei syötäisi lainkaan.

– Ei ole kuitenkaan minun asiani vakuutella muita, Johanna sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön ruoka-, ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Hanna Mattila antaa käytännönläheisen vinkin lihansyönnin vähentämiseen:

– Mieti, mistä voisi luopua helpoiten. Voi kokeilla vaikka yhtenä päivänä kasvisruokaa. Ei stressaten vaan ilon kautta.

 

3 syytä vähentää lihansyöntiä

1. Ilmasto. “Isoin muutos, jonka ihmiset voisivat tehdä muuttaakseen hiilijalanjälkeään ei ole autojen hylkääminen, vaan punaisen lihan syömisen merkittävä vähentäminen”, sanoi professori Tim Benton Leedsin yliopistosta jo kaksi vuotta sitten Guardianin haastattelussa. Punainen liha nimittäin kuormittaa merkittävästi ilmastoa. Ilmaston kannalta broilerin liha on vähiten kuormittavaa, seuraavaksi tulee sianliha. Naudanlihan ilmastotaakka on sianlihaan verrattuna kolminkertainen.

2. Terveys. Lihan vähentäminen voi vaikuttaa myönteisesti terveyteen. Muun muassa sydänsairauksien, liikalihavuuden ja suolistosyövän riski pienentyy vähentämällä lihan kulutusta.

3. Talous. On tehty arvioita siitä, että lihansyönnin vähentäminen kerryttäisi merkittäviä kustannussäästöjä terveydenhuoltoon, kun lihan syönnin aiheuttamat terveysongelmat poistuisivat. Tutkijoiden mukaan erityisesti länsimaat hyötyisivät näin kasvissyönnin lisääntymisestä myös taloudellisesti.

Miten oma ruokavaliosi vaikuttaa ilmastoon? Testaa osoitteessa ilmastodieetti.fi

Lähteet:

Ilmastomyönteinen ruoka –artikkeli sivulla ilmasto-opas.fi

Springmann M., H. Charles, J. Godfraya, Mike Raynera and Peter Scarborougha: Analysis and valuation of the health and climate change cobenefits of dietary change

Video: Joona Möttö

 

30 Jul

Viisi askelta vastuullisempaan kuluttamiseen

Saapas

Should I buy it or shouldn’t I? Where is it made and have the manufacturers thought about nature conservation while producing it? There are many questions that everyone should think about before buying new things. We listed some of them here.

Vastuullinen kuluttaminen voi tuntua hankalalta. Mitä tulisi ottaa huomioon, kun tavoitteena on tehdä mahdollisimman eettisiä kulutusvalintoja? Seuraavilla kysymyksillä pääsee alkuun.

1. AITO TARVE VAI MIELITEKO?

Ensimmäinen askel kohti kestävämpiä kulutustottumuksia on pysähtyä miettimään, mitä oikeasti tarvitsee. Usein ostopäätös syntyy impulsiivisesti ja perustuu lähinnä mielihaluun.

Shoppailu on ajanviete, joka käy nopeasti kalliiksi paitsi ympäristölle myös kukkarolle: vaikkei aikoisi ostaa mitään, paikan päällä mieli saattaa muuttua. Siksi kaupoille kannattaa lähteä vain silloin, kun mielessä on jokin aidosti tarpeellinen hankinta. Kun elämä ei pyöri materian ympärillä, aikaa ja rahaa vapautuu muuhun.

2. KUINKA KAUAN SIITÄ ON MINULLE ILOA?

Mielihyvä uudesta vaatteesta tai tavarasta haihtuu yleensä nopeasti, mutta elämyksiin panostaminen kannattaa. Teatteriesitys, piknik tai keikkalippu tuo pitkäkestoista iloa.

Toki myös materiasta saa innostua. Hyvä ohjenuora on ostaa vähemmän, mutta aidosti mieluista. “Ihan kiva” ei ole riittävä ostoperuste, eikä alennusmyynneistä kannata haalia ostoksia vain halvan hinnan sokaisemana. Järkevämpää on ostaa yksi vaikka vähän kalliimpikin tuote, jolle kertyy varmasti käyttökertoja.

Leluauto

3. LÖYTYISIKÖ VASTAAVAA KÄYTETTYNÄ?

Vanhassa vara parempi, kuuluu vanhan kansan viisaus. Aina ei tarvitse ostaa uutta. Facebookin kierrätysryhmistä, mummolan vintiltä, pihakirppiksiltä tai vaikka Punaisen Ristin Konteista voi tehdä uniikkeja löytöjä. Kavereiden kesken voi järjestää oman kierrätysillan, jossa tavarat vaihtavat omistajaa samalla kun kerrataan kuulumiset.

Myös lainaaminen, vuokraaminen ja yhteisomistus ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Jos kihartimelle on käyttöä kerran vuodessa, tarvitseeko sitä omistaa? Omat käyttökelpoiset mutta tarpeettomat tavarat kannattaa viedä kirpputorille tai lahjoittaa eteenpäin.

4. KUINKA PALJON SE RASITTAA YMPÄRISTÖÄ?

Tuotteen ympäristökuorma muodostuu monesta osasta: niin tuotanto, jakelu kuin kulutuskin rasittavat ympäristöä. Tiedostava kuluttaja kiinnittää huomiota tuotteen koko elinkaareen ja pyrkii valitsemaan lähellä tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty mahdollisimman vähän energiaa ja kemikaaleja.

Lisäksi tuotetta on ostamisen jälkeen syytä huoltaa asianmukaisesti turhia kemikaaleja vältellen.

Huonolaatuiseen ei kannata sortua. Ympäristön kannalta on hyvä suosia materiaaleja, jotka kestävät kulutusta. Kun tuote on kulutettu loppuun, tulee myös sen hävittäminen hoitaa vastuullisesti.

Ravinto muodostaa ison osan ympäristökuormasta. Kasvispitoinen ruokavalio on ekoteko.

Ompelukone

5. MIKÄ ON SEN INHIMILLINEN HINTA?

Hintalappu ei kerro tuotannon inhimillisistä kustannuksista. Jokaisella työntekijällä tulisi olla oikeus reiluun korvaukseen, inhimillisiin työaikoihin ja työskentelyolosuhteisiin, jotka eivät ole vaaraksi terveydelle. Korkeakaan hinta tai arvostettu tuotemerkki eivät ole tae siitä, että nämä oikeudet toteutuvat.

Pienemmät tuottajat tuntevat yleensä suuryrityksiä paremmin koko tuotantoketjunsa. Luotettavaa tietoa tuotanto-olosuhteista voi olla vaikeaa saada, sillä yritykset pyrkivät esittämään toimintansa mahdollisimman hyvässä valossa. On kuitenkin olemassa monia erilaisia merkkejä ja sertifikaatteja, jotka kertovat yrityksen sitoutumisesta eettiseen toimintatapaan. Yrityksiin ja jälleenmyyjiin voi myös ottaa yhteyttä suoraan ja kertoa, että pitää tuotteen eettisyyttä tärkeänä.

Irina Herneaho, kuvat Paula Pihlava