02 Jul

Toisten nurkissa

There are more than 1 600 homeless young people in Finland. The amount is unfortunately only the tip of an iceberg because many of the homeless people are sleeping at their friends or on the streets and therefore aren’t registered in anywhere.

Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli yhteensä 7107 yksinelävää asunnotonta. Heistä pitkäaikaisasunnottomia oli 2443. Asunnottomuus sanana voi johtaa usein mielleyhtymään addiktioiden riivaamasta, alkoholisoituneesta, keski-iän ylittäneestä miehestä.

Asunnottomuudella on kuitenkin useat kasvot.

Vuonna 2012 nuorten asunnottomuus nousi edellisestä vuodesta yli 45 prosenttia. Joka neljäs asunnoton onkin nykyään alle 25-vuotias. Ikä ei muuta ihmisiä samankaltaisiksi, joten myös syitä nuorten asunnottomuudelle on monia. Taustalla saattavat vaikuttaa esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, työttömyys sekä opiskelupaikan puuttuminen.

Asunnottomuuden kehitys

Asunnottomuutta tutkineen Bob Colesin mukaan nuorten riskiä tipahtaa oman elämänsä oravanpyörän ulkopuolelle ja jäädä ilman kotia lisäävät aikuistumisen normaalit siirtymävaiheet: siirtyminen vanhempien nurkista omaan kotiin, koulusta töihin sekä lapsuuden perheestä itsensä perustamaan. Väestön muihin ikäryhmiin verrattuna nuoret ajautuvatkin herkemmin asunnottomuuteen.

Syitä asunnottomuudelle

Asunnottomuus nähdään Suomessa yleisesti yhteiskuntapoliittisena ongelmana. Ongelmana, jossa yhteiskunnan rakenteet ovat kehittyneet siihen muotoon, etteivät ne enää kykene vastaamaan kansalaisten asuntotarpeisiin. Tarkastelun kohteena ovat usein vääristyneet asuntomarkkinat, sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden riittämättömyys sekä sosiaalinen epätasa-arvo.

Tässä problematisoinnissa asunnottomuus pyritään taustoittamaan ja määrittelemään tarkasti.

Nuorten asunnottomuuden määrittely ja tilastointi on kuitenkin hankalaa. Kuka lasketaan asunnottomaksi?

Vaikka nuorten asunnottomien määrä Suomessa on vuodesta 2012 ollut laskussa, oli se tilastojen mukaan vuonna 2014 edelleen yli 1600. Tämä luku on vain jäävuoren huippu. Tilastoja vääristää muun muassa nuorten piiloasunnottomuus: alle 25-vuotiasta monet saattavat olla virallisesti kirjoilla esimerkiksi lapsuuden kodissaan, vaikka he todellisuudessa nukkuisivatkin kerrostalojen rappukäytävissä tai ystäviensä sohvilla. Toisten nurkissa.

Näitä nuoria ei usein virallisissa selvityksissä näy. Itse asiassa väliaikaisesti asunnottomat, sohvalta toiselle siirtyvät väliinputoajat, ovatkin monesti sekä tilastojen että avun tavoittamattomissa, vaikka heidän määränsä muodostaa suurimman osan kokonaisuudesta.

Yöpymispaikan mukaan

Aikuistuminen on useimmille kyllin haastavaa jo ilman, että sen joutuu tekemään ilman kattoa pään päällä. Vaikka nuorten asunnottomuus kulkee usein käsi kädessä muiden ongelmien kanssa, tutkimusten mukaan se myös itsessään kasvattaa riskiä uusien ongelmien syntymiseen. Asunnottomuuden luoma väliaikaisuuden tila vähentää nuorten mahdollisuuksia sitoutua esimerkiksi opiskeluun tai töihin ja altistaa epävakaalle, joskus jopa vaaralliselle ympäristölle.

Ennaltaehkäisevä, nuorten kannalta oikein kohdennettu työ on siis avainasemassa, jotta ongelmat eivät ehdi kasaantua. Apua nuorten asunnottomuuteen on saatu muun muassa matalan kynnyksen asuntoneuvonnalla, nopealla puuttumisella, nuorille tarkoitetun kriisiasumisen kehittämisellä ja kohtuuhintaisten asuntojen lisäämisellä. Myös Suomessa sovellettu Asunto ensin -periaate, jossa ensin turvataan nuorten asuminen ja sen jälkeen aletaan ratkomaan muita ongelmia, on saanut kiitosta yli valtion rajojen. Suomi onkin yksi harvoista Euroopan maista, joissa nuorten asunnottomuus on laskussa.

Euroopassa

Myös Punainen Risti tarjoaa ennaltaehkäisevää ja matalan kynnyksen keskustelu- ja kriisiapua nuorille ja heidän perheilleen esimerkiksi Nuorten turvatalojen kautta. Turvatalotoiminnan tavoitteena on antaa tukea mahdollisimman nopeasti ja joustavasti nuorten sekä heidän perheidensä ongelmiin ja näin ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja asunnottomuutta. Keskusteluavun lisäksi nuorilla on mahdollisuus saada yksilöllistä tukea itsenäistymiselle sekä tilapäistä majoitusta.

Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön nopealla puuttumisella asunnottomuuteen on kauaskantoiset vaikutukset sekä nuorille itselleen että koko yhteiskunnalle.

Riikka Hietajärvi

Lähteet: Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (2015). Asunnottomat 2014 (Selvitys 1/2015)/ Coles, Bob (1995). Youth and social policy. Youth citizenship and young careers. London: UCL Press./ European Observatory on Homelessness (2014) Extent and Profile of Homelessness in European Member States – A Statistical Update./ FEANTSA (2012). On the Way Home? Monitoring Report on Homelessness and Homeless Policies in Europe./ Nuorisoasuntoliitto ry (2015). Nuorten asunnottomuusluvut vuonna 2014 Paavo II -kaupungeissa./ Nuorisoasuntoliitto ry (2014). Nuorten asunnottomuus 2013./ Pakarinen, Tuija (2011). Asunnotta aikuistuvat. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto./ Suomen Punainen Risti (2015). Toimintakertomus 2014 – Nuorten turvatalot.

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!