18 Apr

Vähän melua ihmisoikeuspolitiikasta osa 2

Azraq-pakolaisleiri

Emil Helotie / Suomen Punainen Risti

In this second part the chairmen of political youth organisations talk about discrimination and tell what they think is the biggest obstacle to human rights. The elections are tomorrow so remember to vote!

Eduskuntavaalien virallinen vaalipäivä on huomenna sunnuntaina, muista siis käydä äänestämässä! Henry Goes Live haluaa muistuttaa näin uuden vaalikauden kynnyksellä, että ihmisoikeuskysymykset ovat myös poliittisia kysymyksiä. Siksi tiedustelimme poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien näkemyksiä ihmisoikeuspolitiikasta.

Kysely lähetettiin sähköpostitse Demarinuorten, Keskustanuorten, Kokoomusnuorten, Kristillisdemokraattisten Nuorten, Perussuomalaisten Nuorten, Svensk Ungdomin, Vasemmistonuorten sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtajille. Kyselyyn vastasivat Vasemmistonuorten Li Andersson, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton Saara Ilvessalo, Svensk Ungdomin Ida Schauman, Demarinuorten Joona Räsänen sekä Keskustanuorten Teppo Säkkinen.

Jutun ensimmäisen osan pääset lukemaan tästä. Juttusarjan jälkimmäisessä osassa puheenjohtajat pohtivat keinoja vähentää syrjintää, puolustavat kokonaisvaltaista ihmisoikeuspolitiikkaa ja nimeävät suurimman esteen ihmisoikeuksien toteutumiselle.

4. Kuinka merkittävä yhteiskunnallinen ongelma syrjintä on Suomessa (ja jos kyseessä on merkittävä ongelma, kuinka sitä olisi mahdollista vähentää)?

Li Andersson (Vanu): Syrjintä on merkittävä ongelma Suomessa, ja sitä esiintyy kaikkialla yhteiskunnassa. Syrjintään puuttuminen edellyttää, että lainsäädäntö on selkeä ja että ihmisillä on tietoja ja valmiuksia tunnistaa syrjintä. Siksi syrjinnän tunnistamisesta ja siihen puuttumista on tärkeää käsitellä niin kouluissa kuin työpaikoilla. Tasa-arvosuunnitelmien kautta on syrjimättömyyden puolesta linjaamisen lisäksi mahdollista luoda selkeitä pelisääntöjä sille, miten ongelmatilanteissa toimitaan. Erilaiset ennakkoluulot ovat monesti este ihmisten työllistymiselle. Siksi esimerkiksi nimetön työnhaku on hyvä käytäntö, jota soveltaa työnhaussa.

Saara Ilvessalo (ViNO): Syrjintä on huolestuttavasti lisääntyvä ongelma. Lisääntyneeseen vihapuheeseen ja rasismiin pitää puuttua kaikilla. Erityisesti kouluissa täytyy lisätä ymmärrystä erilaisuudesta ja vähemmistöistä esimerkiksi kaikille yhteisillä tunnustuksettomilla uskonnonopetuksen tunneilla.

Ida Schauman (SU): Syrjintä on merkittävä ongelma Suomessa. Syrjintää voidaan vähentää rikkomalla ennakkoluuloja ja lisäämällä ymmärrystä eri väestöryhmien välillä. Poliittisesti voidaan vaikuttaa siihen esim. aktiivisella kotoutuspolitiikalla, panostamalla työllistävään politiikkaan (esim. kehittämällä TE-toimistojen palveluja ja velvollisuuksia), tekemällä sosiaalipolitiikkaa, joka estää eri ryhmien syrjäytymistä sekä takaamalla kaikkien tasavertaiset mahdollisuudet menestyä.

Joona Räsänen (dem): Enemmistö nuorista kokee tulleensa syrjityksi jossain elämän vaiheessa. Vähemmistöön kuuluminen lisää riskiä tulla syrjityksi. Valitettavan paljon syrjintää esiintyy koulussa, työelämässä ja internetissä. Jokaisella ihmisellä on vastuu puuttua ja vastuu välittää. Rasismi ja syrjintä perustvat pelkoon ja tietämättömyyteen sekä aiheuttavat eriarvoistumista. Se vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Syrjinnän ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan sekä yhteiskunnan toimia että ajattelutavan muutosta.

Teppo Säkkinen (kesk): Kaikenlainen syrjintä on aina vakava asia. Kyse on pitkälti kulttuurin ja asenteiden avautumisesta, mutta lain täytyy myös suojata eri ihmisryhmiä syrjinnältä.

Lampedusa

Lampedusa, Tommaso Della Longa / Italian Red Cross

5. Kun on kyse ihmisoikeuksista, tulisiko politiikan painopiste olla Suomen sisäisissä asioissa vai kansainvälisissä kysymyksissä? Miksi näin?

Andersson (Vanu): Ihmisoikeuksien tulee olla painopiste niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Sisäpolitiikan osalta on otettava ihmisten perusoikeudet nykyistä vahvemmin kaiken politiikan lähtökohdaksi. Tällä hetkellä Suomessa tehdään politiikkaa määrittelemällä ensin talouden raamit, ja mitoittamalla sen jälkeen ihmisten perustarpeita suhteessa niihin. Tämä asetelma tulisi kääntää päälaelleen, ja ottaa ihmisten perusoikeuksien toteuttaminen taloudellisten raamien lähtökohdaksi. Samalla tavalla tulee Suomen ottaa ihmisoikeuksien toteutuminen johdonmukaisesti ulkopolitiikan lähtökohdaksi. Tällä hetkellä Suomen kauppapolitiikka, ja erityisesti Israelin ja Saudi-Arabian kanssa käytävä asekauppa, on räikeässä ristiriidassa Suomen julkilausuttujen ihmisoikeustavoitteiden kanssa.

Ilvessalo (ViNO): Painopisteen pitäisi ylipäätään olla ihmisoikeuksien edistämisessä, sillä kotimainen ja kansainvälinen toiminta eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa, vaan päinvastoin tukevat toisiaan.

Schauman (SU): Emme halua asettaa näitä kahta vastakkain. Levottomuus ja ihmisoikeusrikkomukset leviävät herkästi, kansainvälisesti oikeudenmukainen maailma palvelee hyvää ihmisoikeuksien toteutumista myös Suomessa. Uskottava ihmisoikeuksien puolustaminen maailmalla edellyttää myös sitä, että Suomi huolehtii ihmisoikeuksien toteutumisesta kotimaassa.

Räsänen (dem): Ihmisoikeuksien edistämisen pitää kuulua politiikkaamme erottamattomana osana riippumatta siitä, että puhummeko kotimaan asioista vai kansainvälisistä asioista.

Säkkinen (kesk): Kotipesästä on tietysti pidettävä huolta, mutta Suomella on paljon annettavaa ihmisoikeuksien ja ihmisarvon edistämisessä globaalisti esimerkiksi kehityspolitiikan kautta.

Syyria-koulu

Ibrahim Malla / IFRC

6. Mikä on globaalissa mittakaavassa suurin uhka yhtäläisten ihmisoikeuksien toteutumiselle?

Andersson (Vanu): Köyhyys ja ilmastonmuutos.

Ilvessalo (ViNO): Varallisuuden kasaantuminen. Nykyään noin yksi prosentti maailman väestöstä omistaa lähes puolet maailman omaisuudesta. Tähän täytyy puuttua tehokkaalla kehitysyhteistyöllä, tyttöjen koulutuksella, veroparatiisien toimintaan puuttumalla, rahoitusmarkkinaverolla ja edistämällä reilua kauppapolitiikkaa.

Schauman (SU): Suurinta uhkaa on kahdenlaista. Äärimmäinen köyhyys, nälänhätä tai sota voivat tehdä ihmisoikeuksien toteutumisen käytännössä hyvin vaikeaksi. Siksi on tärkeää taata kaikille mm. puhtaan juomaveden saatavuus. Toinen uhkakuva on ihmisoikeuksien tietoinen kitkeminen, vaikka materiaaliset edellytykset ihmisoikeuksille olisivatkin kunnossa. Kansainvälistä demokratia- ja ihmisoikeustyötä tarvitaan autoritäärisen, sortavan politiikan vastaisessa taistelussa.

Räsänen (dem): Köyhyys. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus uhkaavat ihmisoikeuksien toteutumista pahiten. Siksi köyhyyden vastainen työ, koulutusmahdollisuuksien edistäminen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen edistävät myös ihmisoikeuksien toteutumista.

Säkkinen (kesk): Suurin, mutta hiljaa hiipivä uhka on ilmastonmuutos, joka murentaa aivan perustavia elämän edellytyksiä, kuten oikeuden puhtaaseen veteen ja ruokaturvaan. Suurin mahdollisuus globaalisti yhtäläisten ihmisoikeuksien toteutumiselle on naisten aseman parantuminen esimerkiksi koulutuksen ja omistusoikeuden kautta.

Irina Herneaho

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!