07 Jan

Vähemmistöt yhteiskunnan suuri enemmistö

Suomessa elää suuri määrä erilaisia vähemmistöjä. Etnisten ja kielivähemmistöjen lisäksi esimerkiksi seksuaali- ja vammaisvähemmistöt lisäävät yhteiskuntamme monimuotoisuutta. Jotta kykenisimme edistämään vähemmistöjemme oikeuksia ja samalla yhdenvertaisuutta, ei tietämättömyydelle saa jättää jalansijaa.

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla salamavalot välkkyivät kutsuvieraiden astellessa upeissa muotiluomuksissaan kättelemään presidenttiparia. Vuosien mittaan Linnan juhlissa on totuttu näkemään kaikenlaista asustetta, mutta tällä kertaa yhdellä parilla oli jotain hieman poikkeuksellisempaa yllä, nimittäin poliittinen kannanotto.

Syntyperältään kolttasaamelaisen Pauliina Feodoroffin ohimoon sekä hänen puolisonsa Milja Sarkolan käsivarteen piirretyt lyhyet mutta ytimekkäät viestit 169 herättivät televisiokatsojien kiinnostuksen. Mitä luku tarkoittaa? Monelle suomalaiselle tuli uutena tietona, että numeroyhdistelmällä viitataan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen numero 169. Suomi ei ole ratifioinut sopimusta.

Kannanotto herätti keskustelua ja ihmettelyä. Suomea on usein pidetty edistyksellisenä vähemmistöjä koskevissa yhteiskunnallisissa asioissa. Onhan meillä esimerkiksi velvollisuus opiskella toista kotimaista kieltä kouluissa vähän vajaan 300 0000 ruotsia äidinkielenään puhuvan vuoksi sekä muun muassa saamelaisten oma kulttuurinen itsehallinto, josta Saamelaiskäräjät vastaavat. Moni miettikin, miksi sopimus on jäänyt ratifioimatta.

Tietämättömyydestä syntyy ennakkoluuloja

Kannanoton synnyttämä keskustelu paljasti oman tietämättömyytemme saamelaisuudesta ja alkuperäiskansaa koskevista ajankohtaisista asioista. Lapin yliopiston saamelaiseen poronhoitoon liittyvää väitöskirjaa työstävä tutkija Anne-Maria Magga onkin sanonut, että tietämättömyys saamelaiskulttuurista on poliittinen valinta Suomessa.

Tietämättömyytemme ei usein koske vain saamelaisuutta vaan ulottuu myös muihin vähemmistöihin. Harva osaa kovinkaan kattavasti kertoa vaikka vanhavenäläisistä tai tataareista. Myös tietoisuus esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen tai vammaisryhmien oikeuksista sekä niihin liittyvistä ongelmista on usein hyvin pinnallisella tasolla silloin, kun niillä ei ole suoraa kosketusta omaan elämäämme.

Tietämättömyys on suurin ennakkoluuloja aiheuttava asia. Ja ennakkoluulot taas osaltaan voivat johtaa muun muassa syrjintään. Yhteiskunnassa, jossa etnisten ja kansallisten vähemmistöjen kokemat viharikokset ovat olleet kasvussa viime vuosina, ei tietämättömyydelle tai etenkään välinpitämättömyydelle ole sijaa.

Vähemmistöjen asia on koko yhteiskunnan asia

Maahanmuuton myötä Suomeen saapuu jatkuvasti uusia vähemmistöjä. Eri kulttuurien säilyttäminen vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän yhteiskunnallisia ponnisteluja, ja on tärkeää tehdä se ketään syrjimättä. Jotta tämä onnistuisi, vaaditaan yhä avoimempaa keskustelua. Avoin keskustelu taas vaatii tietoa argumenttien tueksi.

Yhdenvertaisuutta voidaan edistää monella eri tavalla. Sen lisäksi, että vähemmistöjen edustajien tulisi rauhassa saada nostaa esille kokemiaan epäkohtia ja herättää keskustelua, tarvitaan myös pitkäjänteistä sekä systemaattista tiedotus- ja kasvatustyötä. Ymmärrystä vähemmistöistä, heidän kulttuureistaan ja oikeuksistaan on tärkeä syventää, jotta ennakkoluuloisia asenteita saataisiin muokattua pysyvästi. Vähemmistöjen asema koskettaa nimittäin koko yhteiskuntaa.

Se, miten kykenemme huolehtimaan vähemmistöjen oikeuksista, kertoo paljon maastamme.

Tiesitkö jo tämän vähemmistöistä?

Tiesitkö jo tämän vähemmistöistä Suomessa?

 

Teksti ja infografiikka: Riikka Hietajärvi

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!