11 Jun

Valeuutisen tunnistaminen vaatii medialukutaitoa

Otsikot

Nowadays, while everyone has a chance to create stories and publish pictures on social media, the amount of false news stories has increased. It requires good reading skills from young people to recognise the made up content.

Äidinkielen opettaja päätti testata, miten helposti ihmiset voi saada uskomaan somessa jaettua sisältöä. Hän osti Stockmannin Herkusta ruokaa, kuvasi sen kuljetusrasioissaan ja jakoi kuvan Facebookissa väittäen, että ruoka-annos oli hänen iäkkään äitinsä saama. Postauksessa hän kauhisteli annoksen laatua.

Tarina oli täysin keksitty, mutta siitä huolimatta kuvaa jaettiin kahdessa päivässä yli 10 000 kertaa.

Faktan ja valheen tunnistaminen verkossa jaetuista jutuista voi olla todella vaikeaa. Kun jokaisella on mahdollisuus julkaista kirjoittamiaan uutisia tai kuvaamiaan tapahtumia, keksittyjä tai valheellisia juttuja sekoittuu väkisinkin mukaan.

Oma lukunsa ovat valeuutissivustot, jotka ovat vielä suhteellisen uusi asia Suomessa. Esimerkiksi osa Mitä vittua -sivuston uutisista on osittain keksittyjä tai vahvistamattomia huhuja, ja kuitenkin monia sivuston juttuja on jaettu somessa useaan kertaan.

– Valeuutisen tunnistaminen on erityisen vaikeaa, kun se jaetaan somessa eikä jaosta näe, missä kontekstissa uutinen on julkaistu. Toisaalta valeuutissivustot voivat näyttää oikeiden uutissivustojen tapaisilta, mikä saa lukijan uskomaan juttujen olevan tosia, projektipäällikkö Suvi Tuominen Verkkonuorisotyön valtakunnallisesta kehittämiskeskuksesta sanoo.

Tuominen uskoo, että valeuutissivustojen määrä tulee lisääntymään.

– Se tuntuu jotenkin lohduttomalta. Toisaalta valheellisten uutisten lisääntyminen voi kasvattaa nuorten kriittistä medialukutaitoa. Tietoisuus median toimintatavoista voi kasvaa.

Anna-ja-Aleksanteri

Aleksanteri Lindh ja Anna El-Khoury Nuorten Ääni -toimituksesta

Anna El-Khoury ja Aleksanteri Lindh ovat huolissaan siitä, miten uutisissa tai somessa jaettu väärä tieto voi vaikuttaa nuorten mielipiteisiin. El-Khoury ja Lindh ovat olleet mukana Nuorten Ääni -toimituksessa vuoden verran ja kirjoittaneet uutisia eri medioihin.

– Riippuu paljon nuoresta, miten hyvin hän osaa tulkita uutisia. Jotkut uskovat valheellisiakin juttuja helposti ja jakavat niitä somessa, Anna El-Khoury sanoo.

– Valeuutisen erottaminen oikeasta uutisesta on vaikeaa. Erityisen hankalaa valheen tunnistaminen on sellaisesta uutisesta, jonka aihe on nuorelle uusi, Aleksanteri Lindh toteaa.

El-Khoury ja Lindh suosittelevat nuoria lukemaan mahdollisimman monia erilaisia uutissivustoja.

– Uutisen lähde pitää aina tarkistaa ja kannattaa lukea eri näkökulmia samasta uutisaiheesta. On hyvä myös tarkistaa, onko uutisen lopussa toimittajan nimi. Tällöin ei jää epäselvyyttä, kuka uutisen on tehnyt, El-Khoury vinkkaa.

– Mitään ei kannata jakaa somessa, jos ei ole sataprosenttisen varma siitä, että juttu on totta, Lindh muistuttaa.

Suvi-Tuominen

Verken projektipäällikkö Suvi Tuominen

Valheellisen uutisen tunnistaminen faktasta vaatii hyvää medialukutaitoa. Medialukutaito tarkoittaa sitä, että osaa tulkita uutisia oikein ja erottaa tärkeän tiedon vähemmän tärkeästä. Medialukutaito on myös kykyä ilmaista itseään erilaisissa viestintävälineissä.

– Joskus kuulee sanottavan, että medialukutaito kehittyy nuorilla riittävän hyväksi, kun he käyttävät erilaisia viestintävälineitä. En usko tähän. Nuorille voi olla vaikeaa ymmärtää, miten mediaa tuotetaan ja tämän takia valheellisen uutisen tunnistaminen voi olla haasteellista, Suvi Tuominen kertoo.

Medialukutaitoa oppii mediakasvatuksessa, joka on osana peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Ensi vuoden elokuussa alakoulujen opetussuunnitelma uudistuu ja siihen on lisätty monilukutaidon osaaminen. Lapsille ja nuorille opetetaan monenlaisen tiedon, kuten kirjoitetun, audiovisuaalisten ja digitaalisten sisällön tulkitsemista sekä tuottamista. Monilukutaito ei ole osana vain äidinkielen opetusta, vaan sen on tarkoitus olla kaikkien oppiaineiden tavoitteena.

– Median jatkuva muuttuminen luo paineita opettajille. Toisinaan tuntuu siltä, että perinteinen media unohtuu samalla, kun nuoria varoitellaan sosiaalisesta mediasta, Tuominen pohtii.

Paula Pihlava

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!