18 Feb

Verenluovuttajia tarvitaan kaikista väestöryhmistä

Sinua tarvitaanGlobalisaation myötä ihmiset muuttavat eri syistä paikasta toiseen. Monessa maassa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus väestöstä kasvaa. Muutoksella on monia ulottuvuuksia, ja yksi niistä liittyy verensiirtoihin: etnisillä vähemmistöillä voi olla veriryhmiä, joita valtaväestöltä ei juuri löydy.

Ympäri Eurooppaa meneillään olevassa Missing minorities -hankkeessa etsitään eri etnistä taustaa olevia luovuttajia. Suomessa tarvitaan erityisesti afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia. Tarve ei liity lähiaikoina Suomeen saapuneisiin turvapaikanhakijoihin, sillä arvio eri etnistä taustaa olevien verenluovuttajien tarpeesta on tehty jo aiemmin.

– Vaikka pakolaisia ei olisi lainkaan, tarve olisi silti olemassa. Meidän tehtävämme on varmistaa se, että verta riittää niille potilaille, jotka meillä täällä Suomessa ovat hoidettavana, Liisa Romo Veripalvelusta painottaa.

Haasteena harvinaiset veriryhmät

Veriryhmäjärjestelmiä on yli 30. Niistä tärkeimmät ja tunnetuimmat ovat ABO- ja Rhesus-veriryhmäjärjestelmät. Ensisijaisesti potilaalle pyritään aina antamaan hänen omaa veriryhmäänsä vastaavaa verivalmistetta. Hätätilanteissa potilaalle voidaan antaa O RhD negatiivista verta, jos potilaan omaa veriryhmää ei ole vielä ehditty selvittämään. Suurimmalle osalle kaikista potilaista löydetään sopiva verivalmiste riippumatta etnisestä taustasta, koska yleisimmät veriryhmätekijät ovat samat.

“Vaikka pakolaisia ei olisi lainkaan, tarve olisi silti olemassa.”

– Etniseltä taustaltaan afrikkalaisilla on kuitenkin sellainen veriryhmätekijä, joka voi osoittautua merkitykselliseksi, jos tarvitaan toistuvia verensiirtoja. Toiveemme on, että tavoittaisimme vuosittain 100–150 uutta afrikkalaistaustaista verenluovuttajaa, Romo kertoo.

Harvinaisia veriryhmiä löytyy kaikista väestöryhmistä, myös syntyperäisilta suomalaisilta. Tällaisissa tapauksissa luovuttajia voidaan joutua erikseen etsimään.

– Kun potilas saa toistuvia verensiirtoja tai paljon verivalmisteita, voi olla että joku harvinainen veriryhmätekijä nostaakin päätään. Sitten käydään etsimään hänelle sopivia verenluovuttajia, joita voi löytyä vain muutama.

Säännöt suojelevat luovuttajaa ja potilasta

Verenluovutuksessa on tietyt perusedellytykset, jotka koskevat kaikkia luovuttajia. Verenluovuttajan on oltava täysi-ikäinen, perusterve ja vähintään 50-kiloinen. Lisäksi verenluovuttajan tulee asua Suomessa pysyvästi ja hänellä on oltava suomalainen henkilötunnus. Verkossa voi tehdä testin, joka kartoittaa soveltuvuutta verenluovutukseen. Testi on kuitenkin vain suuntaa-antava: lopullisesti soveltuvuus arvioidaan aina verenluovutustilanteessa. Esimerkiksi hemoglobiini mitataan joka kerta ennen verenluovutusta.

– Luovutussoveltuvuudessa on aina kaksi näkökulmaa: turvallisuus potilaan ja toisaalta luovuttajan kannalta. Siksi näitä kysymyksiä on aika iso joukko, Romo sanoo.

Luovutustilanteessa on kyettävä asioimaan suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Jos henkilö on syntynyt tai asunut lapsuudessaan malaria-alueella, ennen luovutusta testataan malarian vasta-aineet. Jos testitulos on negatiivinen, verenluovutus on mahdollista, mikäli viimeisimmästä vierailusta malaria-alueelle on kulunut vähintään kolme vuotta.

Välipalaa ja hyvä mieli

Verenluovutukseen ei tarvitse erityisesti valmistautua. Verta voi luovuttaa veripalvelutoimistossa tai verenluovutustilaisuuksissa ympäri Suomea. Aikaa kannattaa varata noin tunnin verran, ja mukaan tarvitsee kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ensin luovuttaja saa täytettäväksi terveydentilalomakkeen, minkä jälkeen hoitaja mittaa hemoglobiiniarvon ja kysyy ehkä joitakin tarkentavia kysymyksiä. Itse verenluovutus kestää kymmenisen minuuttia, jonka aikana hoitaja tarkkailee luovuttajan vointia. Verenluovutuksen jälkeen tarjolla on kahvia ja välipalaa. Rahaa verenluovutuksesta ei saa.

– Meillä Suomessa verenluovutuksesta ei saa maksaa. Verenluovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen, Romo muistuttaa.

Välipalan lisäksi verenluovuttaja saa takuulla hyvän mielen. Romolla on vinkki, miten luovutustilanteesta saa vielä mukavamman:

– Aina on kivempi käydä luovuttamassa kaverin kanssa. Kavereiden tai työkavereiden kesken voi perustaa vaikka luovutusporukan, joita meillä kutsutaan VeriRyhmiksi. Sitä kautta voi kokea hyvän tekemisen iloa yhdessä. Se myös helpottaa jännitykseen, jota varsinkin ensikertalainen voi kokea. Kun tulee porukalla, luovutus menee rennommin. Sitten jälkeenpäin on mukava istua yhdessä kahvilla ja jakaa kokemuksia.

Ojenna kätesi voit pelastaa hengen! Tarkista tästä lähin veripalvelutoimisto tai verenluovutustilaisuus. Oman VeriRyhmän voi perustaa Veripalvelun verkkosivuilla.

Teksti: Irina Herneaho

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!