11 May

Viisi arjen supervoimaa – ensiaputaitoinen osaa muutakin kuin elvyttää

 

Sini Heinolainen opettaa viides- ja kuudesluokkalaisille hätäelvytyksen perusteita pienen sydäntyynyn avulla. Joustava tyyny vingahtaa, kun oikea painelutekniikka löytyy.

 

Ensihoitajaksi opiskeleva Sini Heinolainen, 21, aloitti ensiapuharrastuksen teini-ikäisenä. Hän kannustaa kaikkia opettelemaan auttamistaitoja, sillä koskaan ei voi tietää, milloin hätätilanne tulee vastaan. Lue nuoren ammattilaisen lista ensiaputaitojen hyödyistä.

 

1. ENSIAPUTAITOINEN USKALTAA AUTTAA. Ihmisten auttaminen on aina tuntunut minusta luontevalta, enkä muista jännittäneeni hätäapuun liittyviä asioita edes silloin, kun lapsena aloitin harrastukseni Punaisen Ristin ensiapuryhmässä. Haavat kuuluvat elämään.

Ensiaputaidot oppinut tietää, että osaa tiukan paikan tullen tehdä jotain. Kun näkee huonossa kuosissa olevan ihmisen, uskaltaa mennä herättelemään, osaa hälyttää apua ja tietää, mitä ambulanssia odotellessa voi tehdä. Ensiaputaidot antavat varmuutta, sillä elämä on yllätyksellistä, eikä koskaan voi tietää milloin tulee vastaan tilanne, jossa joku tarvitsee apua.

 

2. ENSIAPUTAITOINEN ON SIELLÄ, MISSÄ TAPAHTUU. Ensiapupäivystäjänä olen ollut mukana muun muassa festareilla, messuilla, konserteissa ja urheilumatseissa.

Hyvän artistin konsertissa on erityisen mukava päivystää; silloin musiikkia pääsee kuuntelemaan toisella korvalla. Myös erilaisissa juoksukilpailuissa, kuten Naisten kympissä ja estejuoksukilpailu Tough Vikingissa on ollut mielenkiintoista päivystää. Varsinkin extreme-urheilussa jännitys pysyy yllä koko ajan, eikä tylsiä hetkiä tule, kun saan alati olla paikkaamassa ihmisten ruhjeita.

 

3. ENSIAPUTAITOINEN VOI JAKAA OSAAMISTAAN ETEENPÄIN. Olen mukana LähiTapiolan ja Suomen Punaisen Ristin Sankarikoulutus-hankkeessa, jonka puitteissa olen tämän kevään aikana opettanut ensiaputaitoja viides- ja kuudesluokkalaisille. Sankarikouluttajana vedän lapsille yhden oppitunnin mittaisen hätäensiavun koulutuksen, jossa käydään läpi ihmisen kääntäminen kylkiasentoon ja saadaan  joustavan sydäntyynyn avulla tuntumaa oikeaan painoelvytystekniikkaan. Kerron oppilaille myös milloin kannattaa soittaa hätäkeskukseen ja mitä puhelimeen pitää sanoa. Harjoittelu auttaa siihen, ettei  päässä lyö tyhjää tositilanteessa.

Minusta on hauska nähdä, että oppilaat ovat kiinnostuneita muiden auttamisesta ja oppivat uusia asioita lyhyessä ajassa. Lapset harvoin antavat sanallista palautetta, mutta kyllä heistä huomaa, että he ovat innoissaan – varsinkin silloin kun he alkavat kysellä aiheesta.

 

4. ENSIAPUTAIDOT VOIVAT AUTTAA LÖYTÄMÄÄN TULEVAISUUDEN SUUNNAN. Uskaltaisin väittää, että kipinä ensihoitajaksi opiskelemiseen syttyi jo 13-vuotiaana, kun lähdin mukaan Punaisen Ristin toimintaan. Liityin alun perin järjestön nuorisoryhmään kaverin houkuttelemana. Kokoonnuimme ikätovereiden kanssa harjoittelemaan ensiavun alkeita, kuten tajuttoman siirtämistä kylkiasentoon, elvytystä ja haavojen hoitoa.

Siitä lähtien olen viihtynyt harrastuksen parissa vuodesta toiseen. Yksi tärkeimmistä syistä on toiminnan sosiaalisuus; harrastuksen ansiosta olen tavannut paljon uusia, mukavia ihmisiä. Olen myös saanut mahdollisuuksia kehittää taitojani yhä pidemmälle.

Iän karttuessa ensiaputaitojen harjoittelu jatkui aikuisporukalla, ja pikkuhiljaa aloin treenaamaan ensiapupäivystäjän tehtävään. Kun huomasin pitäväni päivystämisestä, ajattelin, että mitäpä jos tekisin harrastuksesta ammatin. Nyt opiskelen ensihoitajakoulussa toista vuotta.

 

5. ENSIAPUTAITOISENA PÄÄSEE PELASTAMAAN KANSSAIHMISEN PÄIVÄN. Ensiaputaitoja tarvitaan muutoinkin kuin välittömässä hengenvaarassa. Esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa ensiapupäivystykseen hakeudutaan tyypillisesti hankaavien kenkien, teippausta kaipaavan haavan tai päänsäryn takia. Festareiden pikkutunneilla autettavat saattavat puolestaan tarvita apua humalatilansa takia ja jollakulla voi tajuntakin jo alkaa hämärtyä. Suurin osa kaikista ensiaputilanteista selviää kuitenkin laastareilla ja kylmäpussilla.

Toistaiseksi en ole koskaan joutunut testaamaan elvytystaitojani käytännössä – sellaiset tilanteet ovat onneksi aika harvinaisia. Kaikki ensiapupäivystäjät kuitenkin koulutetaan siten, että osaamme elvyttää tarpeen vaatiessa.

Ensiaputaidoista on ollut hyötyä myös päivystystoiminnan ulkopuolella. Kaveripiirissäni ei ole epätavallista, että joku onnistuu saamaan ruhjeita, kompuroimaan tai nyrjäyttämään nilkkansa. Tulevana ammattilaisena minuun luotetaan ja pääsen neuvomaan toisia: joskus kaverit lähettävät viestin, että “hei, minulle kävi haaveri, mitä teen”.

Kyky auttaa toista ihmistä antaa itselleni todella hyvän mielen. On kiva huomata, kuinka niinkin pieni asia, kuin kenkähankaumaan laitettu laastari voi pelastaa jonkun päivän. Paras palkinto auttamisesta on vilpittömästi lausuttu kiitos.

 

Kiinnostaako ensiaputaitojen kartuttaminen tai haluaisitko viettää kesän ihmisiä auttaen? Täältä voit lukea lisää Suomen Punaisen Ristin ensiapuryhmistä ja päivystystoiminnasta. LähiTapiolan asiakkaat pääsevät suorittamaan SPR:n neljän tunnin hätäensiapukurssin veloituksetta – katso lähin kurssisi täältä.

Teksti ja kuva: Mikaela Remes

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!