30 Jul

Viisi askelta vastuullisempaan kuluttamiseen

Saapas

Should I buy it or shouldn’t I? Where is it made and have the manufacturers thought about nature conservation while producing it? There are many questions that everyone should think about before buying new things. We listed some of them here.

Vastuullinen kuluttaminen voi tuntua hankalalta. Mitä tulisi ottaa huomioon, kun tavoitteena on tehdä mahdollisimman eettisiä kulutusvalintoja? Seuraavilla kysymyksillä pääsee alkuun.

1. AITO TARVE VAI MIELITEKO?

Ensimmäinen askel kohti kestävämpiä kulutustottumuksia on pysähtyä miettimään, mitä oikeasti tarvitsee. Usein ostopäätös syntyy impulsiivisesti ja perustuu lähinnä mielihaluun.

Shoppailu on ajanviete, joka käy nopeasti kalliiksi paitsi ympäristölle myös kukkarolle: vaikkei aikoisi ostaa mitään, paikan päällä mieli saattaa muuttua. Siksi kaupoille kannattaa lähteä vain silloin, kun mielessä on jokin aidosti tarpeellinen hankinta. Kun elämä ei pyöri materian ympärillä, aikaa ja rahaa vapautuu muuhun.

2. KUINKA KAUAN SIITÄ ON MINULLE ILOA?

Mielihyvä uudesta vaatteesta tai tavarasta haihtuu yleensä nopeasti, mutta elämyksiin panostaminen kannattaa. Teatteriesitys, piknik tai keikkalippu tuo pitkäkestoista iloa.

Toki myös materiasta saa innostua. Hyvä ohjenuora on ostaa vähemmän, mutta aidosti mieluista. “Ihan kiva” ei ole riittävä ostoperuste, eikä alennusmyynneistä kannata haalia ostoksia vain halvan hinnan sokaisemana. Järkevämpää on ostaa yksi vaikka vähän kalliimpikin tuote, jolle kertyy varmasti käyttökertoja.

Leluauto

3. LÖYTYISIKÖ VASTAAVAA KÄYTETTYNÄ?

Vanhassa vara parempi, kuuluu vanhan kansan viisaus. Aina ei tarvitse ostaa uutta. Facebookin kierrätysryhmistä, mummolan vintiltä, pihakirppiksiltä tai vaikka Punaisen Ristin Konteista voi tehdä uniikkeja löytöjä. Kavereiden kesken voi järjestää oman kierrätysillan, jossa tavarat vaihtavat omistajaa samalla kun kerrataan kuulumiset.

Myös lainaaminen, vuokraaminen ja yhteisomistus ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Jos kihartimelle on käyttöä kerran vuodessa, tarvitseeko sitä omistaa? Omat käyttökelpoiset mutta tarpeettomat tavarat kannattaa viedä kirpputorille tai lahjoittaa eteenpäin.

4. KUINKA PALJON SE RASITTAA YMPÄRISTÖÄ?

Tuotteen ympäristökuorma muodostuu monesta osasta: niin tuotanto, jakelu kuin kulutuskin rasittavat ympäristöä. Tiedostava kuluttaja kiinnittää huomiota tuotteen koko elinkaareen ja pyrkii valitsemaan lähellä tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty mahdollisimman vähän energiaa ja kemikaaleja.

Lisäksi tuotetta on ostamisen jälkeen syytä huoltaa asianmukaisesti turhia kemikaaleja vältellen.

Huonolaatuiseen ei kannata sortua. Ympäristön kannalta on hyvä suosia materiaaleja, jotka kestävät kulutusta. Kun tuote on kulutettu loppuun, tulee myös sen hävittäminen hoitaa vastuullisesti.

Ravinto muodostaa ison osan ympäristökuormasta. Kasvispitoinen ruokavalio on ekoteko.

Ompelukone

5. MIKÄ ON SEN INHIMILLINEN HINTA?

Hintalappu ei kerro tuotannon inhimillisistä kustannuksista. Jokaisella työntekijällä tulisi olla oikeus reiluun korvaukseen, inhimillisiin työaikoihin ja työskentelyolosuhteisiin, jotka eivät ole vaaraksi terveydelle. Korkeakaan hinta tai arvostettu tuotemerkki eivät ole tae siitä, että nämä oikeudet toteutuvat.

Pienemmät tuottajat tuntevat yleensä suuryrityksiä paremmin koko tuotantoketjunsa. Luotettavaa tietoa tuotanto-olosuhteista voi olla vaikeaa saada, sillä yritykset pyrkivät esittämään toimintansa mahdollisimman hyvässä valossa. On kuitenkin olemassa monia erilaisia merkkejä ja sertifikaatteja, jotka kertovat yrityksen sitoutumisesta eettiseen toimintatapaan. Yrityksiin ja jälleenmyyjiin voi myös ottaa yhteyttä suoraan ja kertoa, että pitää tuotteen eettisyyttä tärkeänä.

Irina Herneaho, kuvat Paula Pihlava

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!