28 Apr

Voiko ilmastopakolaisuutta ehkäistä?

Kansainväliset järjestöt korostavat ilmastonmuutokseen valmistautumisen tärkeyttä erityisesti kuivuuden riivaamissa Afrikan maissa. Jos hauraiden maiden kriisikestävyyteen ei aleta panostaa toden teolla, katastrofien seuraukset yltävät pitkälle. 

Afrikan itä- ja eteläosia koettelee pahin kuivuus kymmeniin vuosiin. Pelkästään Etiopiassa ruoka-apua tarvitsee jo noin 10 miljoonaa ihmistä. Monta sadekautta on jo jäänyt satamatta. El Niño-ilmiö, eli merivirran vaihtelu Tyynellämerellä on vaikuttanut päiväntasaajan tropiikin säähän Etiopian lisäksi muun muassa Etelä-Sudanissa, Etelä-Afrikassa, Sambiassa ja Somaliassa.

On viitteitä siitä, että kuivuus ja tulvat pahenevat vuosi vuodelta niin paljon, että jotkut alueet voivat muuttua lopullisesti elinkelvottomiksi.

– Kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö, vahvistaa kansainvälisen vaikuttamistyön asiantuntija Pekka Reinikainen Suomen Punaisesta Rististä.

Kuivuus koettelee juuri nyt myös Afrikan vilja-aittana tunnettua Zimbabwea, joka on yleensä auttanut naapurimaitaan turvaamalla satonsa menettäneille maille ruokavarannon. Maahan on julistettu kansallinen hätätila. Jos Zimbabwe kuivuu, seuraukset ovat kauaskantoiset. Nyt jo esimerkiksi Etelä-Afrikka on joutunut tilaamaan maissia Brasiliasta.

“Kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö.”

Pitkälle yltävät seuraukset (ks. infografiikka) ovat tyypillisiä monille lähitulevaisuuden luonnonkatastrofeille. Hauraiden maiden kriisivalmius nimittäin vuotaa kuin rikkinäinen sanko.

Miksi tämän pitäisi kiinnostaa länsimaita?

Vaikka Afrikka tuntuisi etäiseltä juuri nyt, muun muassa kuivuus ja tulvat pakottavat tulevina vuosina monet sen kansat liikkeelle kohti Eurooppaa. Missä määrin, se on Reinikaisen mukaan kiinni siitä, ovatko länsimaat valmiita auttamaan kehittyviä maita.

– Nyt on aika investoida älykkääseen kehitysapuun, Reinikainen sanoo.

Älykäs kehitysapu tarkoittaa Reinikaisen mukaan sitä, että rahaa käytetään nykyistä enemmän erityisesti katastrofialttiiden maiden kriisikestävyyden parantamiseen. Nykyään kehitysavusta vain noin yksi prosentti käytetään katastrofivalmiuteen.

Alttius ilmastonmuutokselle ennustaa tulevaa

Asian vakavuuden ymmärtää tutkimalla tilastoja. YK:n virallisella vähiten kehittyneiden maiden listalla on 48 maata, joista suurin osa sijaitsee Afrikassa ja Aasiassa. Listan maista peräti 42 ovat sellaisia, joiden globaali riski-indeksi on hälyttävä – nämä maat eivät pysty hallitsemaan niihin kohdistuvia riskejä. Lisäksi listan maista 37 ovat maailman altteimpia maita ilmastonmuutokselle.

– Tulevaisuuden katastrofeja ennustaa parhaiten juuri ilmastonmuutosalttius, Reinikainen toteaa.

Jos mitään ei tehdä, Punaisen Ristin ja Puolikuun kansainvälisen liiton (IFRC) mukaan maailman katastrofit maksavat vuonna 2050 jopa 270 miljardia euroa. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin koko maailman kehitysyhteistyön rahoitus on ollut viime vuosina. Humanitaarinen apu, eli katastrofien jälkipyykki, on kymmenen kertaa kalliimpaa kuin ennakoiva kehitysapu.

Järkevintä olisi Reinikaisen mukaan tukea erityisesti maita, joiden kehityssuunnan voi mitä todennäköisimmin ennustaa.

– Tiedämme varmasti, että esimerkiksi Etiopian ja muiden Itä-Afrikan maiden kuivuus ja tulvat tulevat pahenemaan säännöllisen syklin mukana. Olisi silkkaa tyhmyyttä sulkea siltä silmiään.

Teksti ja infografiikka: Mirkka Helkkula

Lue lisää:

Kuivuuden seurauksista Suomen Punaisen Ristin sivuilta

Katastrofien ennakoinnista ja vähentämisestä IFRC:n artikkeli

Muista myös Afrikka-keräys

2 thoughts on “Voiko ilmastopakolaisuutta ehkäistä?

  1. Ihan kiva artikkeli, mutta miksi Punainen Risti sivuuttaa poliittisen korrektiuden takia suurimman syyn eli Afrikan kestämättömän väestönkasvun? Luuletteko, että kasvavia väestöjä kyetään pitkällä tähtäimellä ruokkimaan helikopteriruualla ja ruoka-avulla? Heti kun lahjottajamaiden taloudelliset mahdollisuudet antaa apua romahtavat taloudellisen tilanteen takia tulee kuivuudesta kärsivien alueiden asukkaita kuolemaan miljoonittain kuin kärpäsiä. Kunnioitan työtänne ja olen lahjoittanut useasti, mutta valtimovuotoa ei tukita laastareilla ja potilas kuolee, jos diagnoosi on väärä ja hoidetaan vain seurauksia eikä syytä.

    • Hei Kanghi,

      Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä.

      Kuten jutussakin tuli esille, Punainen Risti pyrkii vähentämään hätäavun tarvetta luomalla heikoimmassa asemassa oleville ihmisille edellytyksiä parempaan elämään.

      On hyvä huomioida, että väestönkasvun hillitseminen eli käytännössä syntyvyyden säätely ei ole ainut keino estää ruokapulaa, mutta toki tärkeä näkökulma hauraiden maiden hyvinvointiin.

      Syntyvyyden säätely on useiden yhteiskunnallisten saavutusten summa. Edellytyksiä väestönkasvun hillitsemiseen on muun muassa äitien ja lasten terveyden parantaminen eli lapsikuolleisuuden vähentäminen. On tarpeellista myös parantaa koulutusmahdollisuuksia ja perheiden hyvinvointia ylipäätään. Ihmisten on pystyttävä luottamaan siihen, että perhe tulisi toimeen, vaikka ei saisikaan paljon lapsia. Nämä kysymykset palaavat näin takaisin ihmisarvoisen elämän edellytyksiin.

      Voit tutustua Suomen Punaisen Ristin työhön videolla, joka on tehty juuri näistä teemoista Keniassa. Löydät videon täältä.

      Yst. terv.
      Mirkka / Henry Goes Live

Leave a Reply, but while doing so Please respect the seven fundamental principles of the Red Cross and Red Crescent Movement (humanity, neutrality, impartiality, independence, voluntary service, unity, universality). Thank you!